EU:n tulevaisuuskeskustelun ajankohtaiskatsaus

​Kesällä EU:ssa vallitsi huomattava optimismi integraation syventämismahdollisuuksien suhteen Britannian EU-eropäätöksen hitsattua EU27:n tiiviisti yhteen ja eräissä jäsenmaissa käytyjen vaalien annettua merkkejä aiemmin voimakkaassa nousussa olleen euroskeptisyyden hiipumisesta. Vaikka optimismi on nyt saanut realistisempia sävyjä euroskeptisten voimien jälleen vahvistuttua Saksan, Itävallan ja Tšekin vaalien myötä, komissio uskoo ajan olevan edelleen otollinen EU:n uudistamiseen. Tästä syystä se esitteli toissa viikolla julkaisemassaan vuoden 2018 työohjelmassa paitsi toimikautensa loppuajan lainsäädännölliset prioriteetit myös pidemmän tähtäimen visioita EU:n kehittämisestä vuoteen 2025 mennessä. Näin työohjelma toimii osaltaan jatkona viime kevään valkoisella kirjalla käynnistetylle ja komission puheenjohtajan syyskuisessa unionin tilaa käsitelleessä puheessa eteenpäin viedylle EU:n tulevaisuuskeskustelulle.

Merkittävä osa nyt julkaistun työohjelman vuoteen 2025 ulottuvista tulevaisuudenvisioista liittyy unionin rakenteiden ja prosessien kehittämiseen. Tällaisia visioita ovat muun muassa talous- ja finanssiministerin viran perustaminen sekä määräenemmistöpäätöksenteon lisääminen neuvostossa, joihin liittyvät tiedonannot komissio aikoo julkaista ensi vuoden jälkipuoliskolla. Vastaavia pidemmän aikavälin kehittämiseen liittyviä tiedonantoja on luvassa myös esimerkiksi unionin johtamisen tehostamisesta sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden ja paremman sääntelyn vahvistamisesta. Paremman sääntelyn osalta tietä viitoittaa työohjelman yhteydessä julkaistu tarkastelu vuonna 2015 julkaistun paremman sääntelyn agendan toteutumisesta.

Rakenteiden ja prosessien kehittämiseen keskittyvien tulevaisuudenvisioiden lisäksi komission ensi vuoden työohjelmassa luvataan pidemmän tähtäimen suunnitelmia myös liittyen eräiden EU-politiikan sisältöalojen kehittämiseen. Luvassa on muun muassa kestävää kehitystä koskeva pohdinta-asiakirja, energia- ja ilmastopolitiikan tulevaisuutta koskeva tiedonanto sekä oikeusvaltion periaatteen vahvistamista koskeva aloite. Komission koko toimikauden jatkunut laajentumispoliittinen hiljaisuus päätetään ensi vuoden alussa Serbian ja Montenegron jäsenyysprosessin viimeistelyä koskevalla strategialla, minkä lisäksi oikeus- ja sisäasiain alan yhteistyön tiivistämistä viitoitetaan tiedonannolla, jolla kartoitetaan mahdollisuuksia laajentaa vasta perusteilla olevan Euroopan syyttäjänviraston mandaattia terrorismin torjunnan alalle.

Työohjelman kauaskantoiset tulevaisuudenvisiot heijastelevat siis komissiossa vallitsevaa optimismia sen suhteen, että aika on juuri nyt kypsä EU-yhteistyön merkittävään syventämiseen. Optimismi saattaa kuitenkin olla liioiteltua, sillä jäsenmaat ovat edelleen varsin haluttomia luopumaan omasta toimivallastaan, mikä heikentää esimerkiksi neuvoston määräenemmistöpäätöksenteon lisäämistä koskevien ehdotusten läpimenomahdollisuuksia ainakin jäsenmaiden toimivallan ytimeen kuuluvan verotuksen alalla. Samasta syystä Euroopan syyttäjänviraston mandaatin laajentamiseenkaan tuskin suhtaudutaan kovin myönteisesti. Myös eurooppalaisen talous- ja finanssiministerin viran perustaminen saattaa jäädä haaveeksi, sillä osa jäsenvaltioista on kokenut uuden viran tarpeettomaksi ja tyrmännyt erityisesti idean uuden ministerin hallinnoitavaksi annettavasta euroalueen budjetista. Aika ei välttämättä ole vielä kypsä myöskään EU:n laajentumisen uudelleenkäynnistämiselle viimeaikaisen oikeusvaltiokeskustelun saatua monet jälleen epäilemään, olivatko kaikki edellisilläkään laajentumiskierroksilla jäseniksi otetut maat vielä valmiita EU-jäsenyyteen.

Vaikka monien komission esittelemien tulevaisuudenvisioiden toteutumismahdollisuudet vaikuttavat äkkiseltään heikoilta, lopullisesti niiden kohtalon määrittelee yhtäältä se, millaisen EU-poliittisen linjan Saksan uusi hallitus lopulta omaksuu ja toisaalta se, millaisiksi EU-tason poliittiset voimasuhteet vuoden 2019 eurovaalien jälkeen muotoutuvat. Näistä molempiin puolestaan vaikuttaa yleisen yhteiskunnallisen tilanteen kehitys. Mikäli Euroopan talouskasvu jatkuu ja turvallisuustilanne kohenee, myös EU-yhteistyön syventämiseen myönteisesti suhtautuvien poliittisten voimien voi odottaa vahvistuvan. Jos taas kohdataan huomattavia uusia kriisejä, euroskeptisyys luultavasti jälleen voimistuu. Tällöin merkitystä on myös sillä, miten edellisten kriisien hoitamisessa on onnistuttu, mikä korostaa tarvetta panostaa tulevaisuuskeskustelun rinnalla myös nykyisen komission toimikauden loppuajan prioriteettien toteuttamiseen esimerkiksi pankkiunionin viimeistelyn ja muuttoliikeagendan toimeenpanon osalta.

EU-asiat; Brysselin asiantuntijan katsaukset

Julkaistu 10.11.2017 9:05
Muokattu 10.11.2017 9:07