Varmistaakseen keskustavasemmiston tuen valinnalleen komission puheenjohtajaksi vuoden 2014 eurovaalien jälkeen Jean-Claude Juncker lupasi Euroopan parlamentille, että hänen komissionsa ryhtyisi aktiivisiin toimiin sosiaalisen Euroopan vahvistamiseksi. Kysyntä tällaisille toimille on vain vahvistunut komission toimikauden alettua, sillä työllisyys- ja sosiaalipoliittinen tilanne ei ole merkittävästi helpottunut, vaikka talous on alkanut osoittaa elpymisen merkkejä. Junckerin komission julkilausuttu tavoite on edelleen "kolmen A:n sosiaaliluokitus", mutta konkreettisia toimia vaikeuttaa EU:n rajallinen toimivalta sekä useiden jäsenmaiden haluttomuus vahvistaa EU-tasoista sääntelyä työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alalla.

Myös Britannian tuleva EU-kansanäänestys on jarruttanut komission sosiaalipoliittisia toimia. Esimerkiksi viime vuoden lopulle luvatun työvoiman liikkuvuuspaketin antamista jouduttiin lykkäämään, kun Britannian hallitus ilmoitti vaativansa oikeutta rajata muista EU-maista saapuvien maahanmuuttajien sosiaalietuuksia voidakseen suositella EU-jäsenyyden puolesta äänestämistä. Eurooppa-neuvosto sopi viime kuussa, että mikäli Britannia päätyy jäämään unionin jäseneksi, oikeus sosiaalietuuksien rajaamiseen kirjataan EU:n lainsäädäntöön. Tällä on suora vaikutus työvoiman liikkuvuuspakettiin sisältyvään sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen uudistukseen, joten komissio ei voi antaa sitä koskevaa esitystään ennen kuin kesäkuussa pidettävän kansanäänestyksen tulos on selvillä.

Britannian ja joidenkin muiden jäsenmaiden haratessa vastaan komissioon kohdistuu erityisesti Ranskan hallituksen ja Euroopan parlamentin vasemmistoryhmien taholta kovaa painetta lunastaa lupauksensa sosiaalisen Euroopan vahvistamisesta. Jo viime vuoden aikana komissio pyrki etenemään asiassa ehdottamalla nuorisotyöllisyysaloitteen määrärahojen lisäämistä sekä esittämällä suosituksia koskien pitkäaikaistyöttömien aktivoimista. Tämän vuoden alussa komissio päätti lisäksi jakaa työvoiman liikkuvuuspakettinsa kahtia voidakseen antaa esityksen lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin uudistamisesta jo selvästi ennen sosiaaliturvan koordinaatioasetuksen uudistusesitystä, jonka on nyt siis odotettava Britannian kansanäänestystulosta. Lähetettyjä työntekijöitä koskeva esitys julkaistiin lopulta viime viikolla samaan aikaan Junckerin jo syyskuussa lupaamaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan tiedonannon kanssa.

Sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan tiedonannon liitteenä julkaistiin myös ensimmäinen luonnos itse pilarista, josta on tulossa eräänlainen listaus EU:n keskeisistä sosiaalipoliittisista periaatteista. Näiden periaatteiden on tarkoitus toimia vertailukohtana, jonka pohjalta arvioidaan osallistuvien jäsenvaltioiden sosiaali- ja työllisyysasioita koskevaa tuloskuntoa ja edistetään kansallisen tason uudistusprosessia. Pilarin pitäisi myös antaa suuntaa niin sanotussa viiden puheenjohtajan raportissa hahmotellulle euromaiden väliselle lähentymiselle, mistä syystä se on suunnattu ennen kaikkea euroalueen maille, mutta muutkin EU-maat saavat halutessaan osallistua. Pilariluonnosta koskeva julkinen kuuleminen jatkuu tämän vuoden loppuun, ja sen pohjalta laadittava lopullinen versio pilarista on tarkoitus julkaista vuoden 2017 alussa.

Komission suunnitelmat sosiaalisten oikeuksien pilarin suhteen ovat tässä vaiheessa varsin alustavia, joten pilarin lopullinen muoto ja merkitys selviävät vasta kuulemisprosessin päätyttyä. Jäsenmaiden välisen ja myös komission sisäisen eripuraisuuden seurauksena on mahdollista, että pilari typistyy pelkäksi jäsenmaiden sosiaali- ja työllisyystoimien seurantavälineeksi, jolloin sen merkitys ja lisäarvo suhteessa esimerkiksi talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa jo seurattaviin työllisyys- ja sosiaali-indikaattoreihin jää vähäiseksi. Pilarin painoarvon lisäämiseksi Juncker pyrkii nostamaan asian korkeimmalla poliittisella tasolla käytävän yleispoliittisen keskustelun agendalle. Mikäli hän näin onnistuu saamaan hankkeelleen jäsenmaiden poliittisen johdon tuen, on mahdollista, että pilarin puitteissa voidaan pelkän ongelmien havaitsemisen lisäksi tavalla tai toisella myös puuttua niihin välineisiin, joilla ongelmia pyritään jäsenmaissa ratkaisemaan.

Sosiaalista Eurooppaa vahvistavien aloitteiden käsittely neuvostossa on perinteisesti takkuista, mistä syystä sosiaalisten oikeuksien pilarin merkitys saattaa jäädä vähäiseksi ja lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin uudistuksen käsittely muodostua yhdeksi Junckerin komission kauden vaikeimmista hankkeista. Vaikeuksista huolimatta komissio aikoo vielä tänä vuonna jatkaa sosiaalisen agendansa edistämistä antamalla ehdotukset työssäkäyvien vanhempien aseman parantamisesta sekä työvoiman osaamisen kehittämisestä.