Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Komission paremman sääntelyn agenda

Julkaistu 29.5.2015 8:10
Muokattu 29.5.2015 8:14

Komission paremman sääntelyn agenda

Euroopan komission paremman sääntelyn politiikkaa on kehitetty jo useamman komission toimikauden ajan läpi koko 2000-luvun. Silti EU-sääntely koetaan edelleen usein vaikeaselkoiseksi, huonosti ennustettavaksi ja varsinkin pk-yrityksiä liiallisesti kuormittavaksi. Tästä syystä sääntelyn parantamista ja myös keventämistä on vaadittu viime aikoina erityisesti eräiden jäsenmaiden (Iso-Britannia, Alankomaat) ja Euroopan parlamentin oikean laidan poliittisten ryhmien (EPP, ECR, ALDE) tahoilta. Parempi sääntely oli yksi viime vuoden eurovaalien suosituimmista vaaliteemoista ja nousi myös yhdeksi vaalien jälkeen valitun komission kärkiteemoista. Komissio muun muassa nimitti kokoonpanoonsa erillisen paremmasta sääntelystä vastaavan varapuheenjohtajan sekä ilmoitti käynnistävänsä vuodelta 2003 peräisin olevan parempaa lainsäädäntöä koskevan toimielinten välisen sopimuksen uudistamisen.

Komission ehdotus uudeksi toimielinten väliseksi sopimukseksi julkistettiin viime viikolla osana paremman sääntelyn agendan nimellä kulkevaa laajaa toimenpidekokonaisuutta. Ehdotus poikkeaa vuoden 2003 sopimuksesta melko runsaasti. Jopa sopimuksen otsikko halutaan muuttaa paremman lainsäädännön sopimuksesta paremman sääntelyn sopimukseksi, vaikka vanhaa otsikkoa on pidetty poliittisesti neutraalimpana. Itse sopimustekstin muutoksissa on suurimmaksi osaksi kyse sopimuksen muokkaamisesta vastaamaan paremmin jo olemassa olevia paremman sääntelyn käytäntöjä, joissa on tapahtunut huomattavaa kehitystä sitten vuoden 2003, erityisesti Lissabonin sopimuksen myötä lainsäädäntömenettelyissä tapahtuneiden muutosten seurauksena. Esimerkiksi komission työohjelman vahvistunutta asemaa toimielinten yhteistä pitkän tähtäimen ohjelmointia ohjaavana asiakirjana esitetään kirjattavaksi uuteen sopimukseen.

Jo vuoden 2003 sopimuksessa oli esillä ajatus siitä, että parlamentin ja neuvoston pitäisi tehdä kunnolliset vaikutustenarvioinnit, mikäli ne uutta lainsäädäntöä hyväksyessään tekevät komission esityksiin merkittäviä muutoksia. Tämä kirjaus halutaan muuttaa nyt aiempaa velvoittavampaan muotoon. Lisäksi komissio ehdottaa, että sopimuksessa kehotettaisiin jäsenmaita tiedottamaan kansalaisilleen EU-lainsäädännön implementoinnista siten, että käy selvästi ilmi, mikä osa uudesta sääntelystä on alkuperäisen EU-säädöksen vaatimusten mukaista ja mikä implementointivaiheen kansallisen liikkumavaran puitteissa lisättyä. Muun muassa näiden ehdotusten odotetaan herättävän runsaasti keskustelua neuvotteluissa, jotka komissio nyt aloittaa parlamentin ja neuvoston kanssa pyrkimyksenään saada uusi toimielinten välinen sopimus hyväksytyksi vielä tämän vuoden aikana.

Toinen keskeinen osa komission paremman sääntelyn toimenpidekokonaisuutta on tiedonanto, jolla komissio määrittelee sääntelyn kehittämistyönsä suuntaviivat esimerkiksi lainvalmistelun avoimuuden lisäämisen ja lainsäädännön etu- ja jälkikäteisten vaikutustenarviointien kehittämisen osalta. Avoimuutta lisätään muun muassa luomalla sidosryhmille uusia mahdollisuuksia kommentoida suunniteltua tai ehdotettua EU-lainsäädäntöä, myös delegoituja ja toimeenpanosäädöksiä. Vaikutustenarviointia puolestaan kehitetään muun muassa korvaamalla vuonna 2006 perustettu vaikutustenarviointilautakunta uudella, entistä riippumattomammalla sääntelyntarkastelulautakunnalla, jonka tehtäväkenttä kattaa uusia ehdotuksia koskevien vaikutustenarviointien lisäksi myös voimassa olevan lainsäädännön arvioinnit.

Vaikka komission taholta on lukuisissa yhteyksissä korostettu, että parempi sääntely ei ole sama asia kuin sääntelyn purkaminen, puhutaan uudessakin paremman sääntelyn agendassa useaan kertaan tarpeesta keventää varsinkin pk-yrityksiin kohdistuvaa sääntelytaakkaa eli käytännössä purkaa sääntelyä. Tämä on saanut esimerkiksi ympäristöjärjestöt ja ammattiyhdistykset pelkäämään, että EU:n tiukkoja ympäristö- ja sosiaalinormeja aletaan nyt paremman sääntelyn nimissä heikentää. Paremman sääntelyn agendan julkistamisen jälkeen 50 huolestunutta järjestöä perustikin Better Regulation Watchdog -nimisen yhteenliittymän valvomaan kansalaisten, työntekijöiden ja kuluttajien etua paremman sääntelyn toteutuksessa.

Paremman sääntelyn agendassa kysymyksiä on herättänyt myös se, miten vahvaksi uuden sääntelyntarkastelulautakunnan rooli muodostuu ja millaisilla perusteilla sen jäsenet valitaan. Mikäli asiantuntijoista koostuva lautakunta saa vahvan aseman, sen pelätään lisäävän EU-päätöksenteon teknokraattisuutta. Lisäksi pelkona on, että lautakunnan jäsenten asiantuntijuus jää yksipuoliseksi ja edustaa lähinnä yritysmaailman intressejä.

Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset