Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

EU:n ja Yhdysvaltain välisten suhteiden ajankohtaiskatsaus

Julkaistu 29.3.2018 14:25
Muokattu 29.3.2018 14:26

EU:n ja Yhdysvaltain välisten suhteiden ajankohtaiskatsaus

EU ja Yhdysvallat ovat perinteisesti olleet samanmielisiä kumppaneita, joiden yhteistyön tiiviyttä kuvastaa hyvin se, että transatlanttinen kauppa vastaa noin kolmannesta koko maailman bruttokansantuotteesta. Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien jälkeen on syntynyt huolta tämän erityissuhteen tulevaisuudesta presidentti Trumpin tehtyä selväksi, että Yhdysvallat keskittyy vastedes oman etunsa tavoitteluun ja pyrkii irtautumaan monenkeskisestä yhteistyöstä, jonka se on kokenut toimivan Yhdysvaltain edun vastaisesti. Eurooppaa huolestuttavia esimerkkejä monenkeskistä yhteistyötä rapauttavista toimista ovat olleet muun muassa Trumpin ilmoitus Pariisin ilmastosopimuksesta irtautumisesta sekä hänen pyrkimyksensä heikentää WTO:ta esimerkiksi estämällä sen sovitteluelimen tuomarinimitykset. Näihin vastatakseen EU on muun muassa pyrkinyt edistämään omia kauppa- ja muita yhteistyösuhteitaan muiden kumppaneidensa kanssa.

Kun vielä ennen Trumpin valintaa Yhdysvallat ja EU neuvottelivat transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta, Trumpin hallinnon protektionistisen linjan myötä on jouduttu lähinnä keskittymään siihen, että kauppasuhteet pystytään säilyttämään edes nykyisellä tasolla. Tämän suhteen olennaista on pystyä neuvottelemaan EU:lle pysyvä vapautus Trumpin kuun alussa määräämistä teräs- ja alumiinitulleista, joista EU:lla on tällä hetkellä tilapäinen vapautus toukokuun alkuun asti. Pysyvän vapautuksen saaminen edellyttänee EU:lta joitakin myönnytyksiä esimerkiksi Yhdysvaltain autoteollisuuden tuotteiden markkinoillepääsyn helpottamisen muodossa. Yhdysvaltain voi odottaa omien teknologiayritystensä edun nimissä painostavan EU:ta myös luopumaan suunnittelemastaan digitaalisen yritystoiminnan verotuksesta. Tällaisten myönnytysten vaatiminen kuvastaa hyvin Trumpin hallinnon omaksumaa transaktioperustaista kauppapoliittista linjaa.

EU:n ja Yhdysvaltain välinen yhteistyö on perinteisesti ollut tiivistä myös oikeus- ja sisäasiain alalla ja toimii edelleen hyvin esimerkiksi terrorismin torjunnassa. Sen sijaan erot suhtautumisessa tietosuojakysymyksiin ovat jakaneet osapuolia jo ennen Trumpin kauden alkua. NSA-vakoiluskandaalin jälkeen solmittu Privacy Shield –sopimus on tilapäisesti vakauttanut tilannetta, mutta joutuu koetukselle kesäkuussa, kun Yhdysvaltain korkein oikeus antaa päätöksensä koskien Yhdysvaltain viranomaisten Microsoftille esittämää vaatimusta Irlannissa sijaitsevilla servereillä olevien henkilötietojen luovuttamisesta. Myös Trumpin hiljattain allekirjoittama Cloud Act herättää huolta Euroopassa, sillä se saattaa muun muassa vaikeuttaa EU:n kaavailemaa rajat ylittävää yhteistyötä elektronisen todistusaineiston hyödyntämiseksi. Toisaalta hiljattainen Facebook-skandaali on lisännyt myös amerikkalaisten huolta yksityisyytensä suojasta siinä määrin, että se saattaa luoda painetta vahvistaa yksityisyydensuojan sääntelyä Yhdysvalloissa ja tuoda sitä näin lähemmäs EU:n tasoa.

Ulkopolitiikassa EU:ta ja Yhdysvaltoja on viime aikoina erottanut erityisesti suhtautuminen EU:lle tärkeään Iranin ydinohjelmaa rajoittavaan sopimukseen, jota Trump pitää niin heikkona, että on uhannut Yhdysvaltain vetäytyvän siitä sopimuksen ollessa seuraavan kerran katkolla toukokuun puolivälissä. Myös Trumpin suhtautuminen Lähi-idän konfliktiin ja erityisesti päätös tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi ovat hiertäneet EU:n ja Yhdysvaltain välisiä suhteita. Yhteistä linjaa on kuitenkin löydettävissä ainakin suhtautumisessa Kiinaan ja Venäjään. Venäjän suhteen kenties merkittäväksikin virstanpylvääksi voi osoittautua Yhdysvaltain päätös karkottaa monien Euroopan maiden tavoin venäläisdiplomaatteja Venäjän osallisuuden Britanniassa tapahtuneeseen entisen venäläisvakoojan myrkytysyritykseen alettua vaikuttaa ilmeiseltä. EU ja Yhdysvallat jakavat myös huolen Kiinan aggressiivisesta kauppa- ja investointipolitiikasta esimerkiksi Länsi-Balkanilla, mikä voi lähentää niiden linjauksia paitsi ulko- myös kauppapolitiikan suhteen.

Vaikka Trumpin kärkkäät linjaukset lukuisissa asioissa ovat herättäneet huolta Euroopassa, huomionarvoista on, että Trumpin retoriikan ja hänen hallintonsa käytännön toimien välillä on usein ollut huomattavaa eroa. EU:n ja Yhdysvaltain yhteistyö on käytännössä jatkunut monelta osin ennallaan ja varsinkin virkamiestason yhteydet ovat säilyneet tiiviinä. Nyt uusien ulkoministeri Mike Pompeon ja turvallisuusneuvonantaja John Boltonin kovan linjan pelätään aiheuttavan uusia säröjä tähän yhteistyöhön. Toivoa hyvän yhteistyösuhteen jatkumisesta antavat puolestaan maltillisempaa linjaa edustavan puolustusministeri James Mattisin vakaalta vaikuttava asema sekä mahdollisuus kongressin linjan pehmentymiseen marraskuun välivaalien tuloksena.

Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset; EU-asiat; Kansainväliset asiat