Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

EU:n biotalousstrategia

Julkaistu 19.10.2018 11.20
Muokattu 19.10.2018 12.20

EU:n biotalousstrategia

​Komissio päivitti viime viikolla biologisten resurssien kestävää käyttöä koskevan strategiansa, jolla pyritään sovittamaan yhteen EU:n kilpailukykyistä, resurssitehokasta ja vähähiilistä yhteiskuntaa koskevat tavoitteet ruoan, energian ja materiaalien tuotannossa siten, että myös luonnon monimuotoisuutta ja ympäristön suojelua koskevat vaatimukset otetaan huomioon. Päivityksen taustalla on tarve luoda johdonmukainen poliittinen ympäristö EU:n kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevien kansainvälisten sitoumusten toteuttamiseksi. Strategian viisi tavoitetta on säilytetty ennallaan, mutta strategian toimia kohdistetaan uudestaan vastaamaan erityisesti EU:n uudistetun teollisuuspolitiikan, puhdasta energiaa koskevan toimenpidepaketin ja kiertotalouden toimintasuunnitelman tavoitteita. 

Komissio ehdottaa, että viimeistään vuonna 2019 käynnistetään 14 konkreettista toimea, joilla pyritään ohjaamaan investointeja biopohjaisille aloille, tukemaan biotalouksien toteuttamista koko Euroopassa sekä edistämään yleistä tietämystä biotaloudesta ja sen ekologisista rajoituksista. Eniten huomiota osakseen ovat saaneet biopohjaisten innovaatioiden markkinoille saattamisen tukemiseen tarkoitettu 100 miljoonan euron suuruinen investointifoorumi, biotalouden kehittämiseen maaseudulla, rannikkoalueilla ja kaupungeissa tarkoitetut pilottitoimet sekä EU:n laajuisen biotalouden mittaus- ja seurantajärjestelmän perustaminen. Erityistä tukea suunnataan Keski- ja Itä-Euroopan jäsenvaltioille, joiden on katsottu jääneen jälkeen kansallisten strategioiden kehittämisessä. Tiedonanto on otettu myönteisesti vastaan ainakin teollisuuden suunnalta, joka on pitänyt bio- ja kiertotalouden yhteensovittamista sekä tutkimuksia ja innovointia pidemmälle menevää strategiaa hyvänä lähtökohtana. Kriittisiä puheenvuoroja on puolestaan kuultu kansalaisjärjestöjen ja Euroopan ympäristöpolitiikan tutkimusinstituutin suunnalta, joiden mukaan on keskeistä varmistaa, ettei biotalous aiheuta enempää ympäristöpaineita. Joissain puheenvuoroissa on myös katsottu, ettei bioenergia ole riittävän keskeisesti esillä strategiassa, varsinkin ottaen huomioon kansainvälisen energiajärjestön arviot bioenergian kasvusta tulevaisuudessa.  

Vuonna 2017 laaditussa biotalousstrategian arviossa painotettiin kiertotalouden ja biotalouden toisiaan täydentävää luonnetta. Nyt päivitetyssä strategiassa biotalous nähdään kiertotalouden uusiutuvana osa-alueena, jonka avulla on mahdollista muuntaa taloudessa syntyviä jätteitä uudelleen käytettäviksi resursseiksi sekä korvata fossiilisiin luonnonvaroihin perustuvia tuotteita biopohjaisilla vaihtoehdoilla. Näiltä osin biotalousstrategia linkittyy osaksi komission kiertotalouden edistämiseen tähtääviä toimia, joista muun muassa muovistrategian mukaisista muovin vähentämistä ja kierrättämisen lisäämistä koskevat ehdotukset ovat käsittelyssä toimielimissä. Ensi viikolla Euroopan parlamentin täysistunnossa äänestettävänä on muun muassa viime viikolla hyväksytty ENVI-valiokunnan mietintö kiellettävistä kertakäyttöisistä muovituotteista, minkä osalta keskeiset kysymykset koskevat direktiivin soveltamisalaan kuuluvia tuotteita ja tuottajien vastuuta roskien siivoamisessa ja jätehuollossa. Kolmikantaneuvottelut käynnistynevät keväällä, mikäli neuvoston kanta valmistuu odotetusti joulukuussa. Komissio puolestaan arvioi kuun loppuun mennessä, edellyttääkö muovin kierrättämisen vauhdittaminen teollisuuden vapaaehtoisuuteen nojaavan kampanjan lisäksi sääntelytoimia. Viime kuussa komissio arvioi, että noin puolet jäsenvaltioista on vaarassa jäädä tavoitteesta kierrättää 50 % jätteestä vuoteen 2020 mennessä. Komissio arvioi lisäksi Euroopan kemikaalivirastolta pyytämänsä tieteellisen neuvon pohjalta Euroopan parlamentin syyskuussa vaatimia lisätoimia mikromuovien vähentämiseksi.

Koska elintarviketuotanto ja maatalous kattavat noin kaksi kolmasosaa biotalouden liikevaihdosta ja ovat keskeisessä asemassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen kannalta, loppuvuonna julkistettavan EU:n kestävää kehitystä käsittelevän pohdinta-asiakirjan voidaan odottaa hahmottelevan myös näillä aloilla toteutettavia jatkotoimia. Merkittävimmät haasteet liittyvät komission asettaman korkean tason sidosryhmäfoorumin viime viikolla julkaiseman raportin mukaan muun muassa ekosysteemien rappeutumiseen ja luonnon monimuotoisuuden heikentymiseen. Raportti nostaa yhdeksi tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeisimmäksi alaksi biotalouteen kuuluvat ruoantuotannon ja maankäytön, joiden osalta siinä suositellaan investointien ja tutkimuksen kohdentamista ympäristöystävällisten ja taloudellisesti kannattavien käytäntöjen edistämiseen.

Aihealueet
EU-asiat; Brysselin asiantuntijan katsaukset