Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 21.–27.12.2020

Julkaistu 21.12.2020 11.45
Muokattu 8.1.2021 13.50

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 21.–27.12.2020

​​EU-viikkokirje jää joulutauolle. Seuraava viikkokirje julkaistaan 18. tammikuuta. Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin. Uutiskirje laaditaan eduskunnan jäsenten ja virkamiesten käyttöä varten. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

1. Parlamentin tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

Euroopan parlamentti palaa istuntotauolta 11. tammikuuta alkaen.

2. Komission tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Maanantai 21. joulukuuta

Komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans keskustelee videoyhteyksin Japanin ympäristöministeri Shinjirō Koizumin kanssa.

Komission varapuheenjohtaja Margrethe Vestager keskustelee videoyhteyksin Ranskan valtiovarain- ja talousministeri Bruno Le Mairen kanssa.

Komission varapuheenjohtaja/korkea edustaja Josep Borrell johtaa puhetta epävirallisessa ministeritason videokokouksessa Iranin ydinsopimuksen (JCPOA) osapuolten kesken.

Komissaari Olivér Várhelyi keskustelee videoyhteyksin Serbian pääministerin Ana Brnabićin kanssa.

Komissaari Kadri Simson tapaa Tallinassa Liettuan, Latvian ja Viron pääministerit, Ingrida Šimonytėn, Arturs Krišjānis Kariņšin, sekä Jüri Ratasin.

Tiistai 22. joulukuuta

Komission varapuheenjohtaja/korkea edustaja Josep Borrell puhuu Euroopan toimittajien liiton tilaisuudessa Madridissa.

Komissio palaa joulutauolta 4. tammikuuta alkaen.

3. Etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Etenemissuunnitelmat:

Elintarvikepakkausmateriaaleja koskevien EU:n sääntöjen tarkistaminen (Elintarviketurvallisuus; Asetusehdotus)

Sisävesiliikenne – NAIADES III -toimintasuunnitelma 2021–2027 (Liikenne; Tiedonanto)

Valtiontuki – pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) riskirahoitussäännöt (Kilpailu; Tiedonanto)

Ilmanlaatu – EU:n sääntöjen tarkistaminen (Ympäristö; Direktiiviehdotus)

Rakenneuudistusten tukiohjelma – loppuarviointi (Arviointi)

Sukupuoleen perustuvan väkivallan torjunta – uhrien suojelu ja väkivallantekijöiden rankaiseminen (Työllisyys- ja sosiaaliasiat; Direktiiviehdotus)

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan valtiontukisäännöt (puitteet) (Kilpailu; Säädös)

Muuttoliike- ja turvapaikka-asiat – vapaaehtoisen paluun ja uudelleenkotouttamisen strategia (Sisäasiat; Tiedonanto)

Eläinten ruokinta – rehun lisäaineita koskevien EU:n sääntöjen nykyaikaistaminen (Elintarviketurvallisuus; Asetusehdotus)

Julkiset kuulemiset:

EU:n kilpailusäännöt – vertikaalisen ryhmäpoikkeusasetuksen tarkistaminen

(Kilpailu; Asetus)

EU:n kilpailusäännöt – vertikaalisten suuntaviivojen tarkistaminen

(Kilpailu; Säädös)

Prüm-puitteiden mukaisen automaattisen tietojenvaihdon vahvistaminen

(Sisäasiat; Asetusehdotus)

Euroopan tilasto-ohjelma 2013–2020 – loppuarviointi

(Tilastot)

Kaikki Euroopan komission etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset.

4. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Seuraava suunniteltu ministeritason kokous on Euroryhmän kokous 18. tammikuuta.

5. Komissiossa viime viikolla

5.1 Digitaalimarkkinoiden ja -palveluiden säädöskokonaisuus

Komissio julkaisi keskiviikkona odotetun digitaalisen ympäristön säädöskokonaisuuden kaikille digitaalisille palveluille (Euroopan komissio), kuten sosiaaliselle medialle, verkkokauppapaikoille ja muille EU:ssa toimiville verkkoalustoille. Kokonaisuus koostuu kahdesta säädöksestä, joista toisella säännellään digitaalisia palveluja (Digital Services Act (Euroopan komissio)) ja toisella digitaalisia markkinoita (Digital Markets Act (Euroopan komissio)). Keskeisin aihealueen EU-tason lainsäädäntö on vuonna 2000 hyväksytty ja vuonna 2001 voimaan tullut sisämarkkinoiden sähköisen kaupankäynnin direktiivi (EUR-Lex). Vuodesta 2000 maailma on muuttunut. Koko digitaalinen ekosysteemi on muuttunut 20 vuodessa – skaala ja käyttäjämäärät sekä tarjolla olevat palvelut ovat kasvaneet voimakkaasti. Vaikka Euroopan unionin tuomistuin pystyy edelleen käyttämään olemassa olevaa säädöspohjaa nykyaikaisten palvelujen osalta, on kokonaisuus komission mukaan remontin tarpeessa. Siinä missä sähköisen kaupan direktiivi keskittyi osakokonaisuuksiin, uudella lainsäädännöllä on tarkoitus luoda kokonaisvaltainen viitekehys. Sen on tarkoitus olla EU:n vastaus perusteelliseen pohdintaprosessiin, jossa komissio, EU:n jäsenvaltiot ja monet muut lainkäyttöalueet ovat viime vuosina pyrkineet ymmärtämään digitalisaation – ja erityisesti verkkoalustojen – vaikutuksia perusoikeuksiin, kilpailuun ja yleisemmin yhteiskuntiin ja talouksiin. Ääritapauksissa ehdotetun sääntelyn avulla voitaisiin jopa hajottaa suuria yrityksiä pienempiin osiin (Politico).

Digitaalisia palveluja koskeva säädös. Komission tavoitteena on lisätä suurten toimijoiden vastuuta laittomista sisällöistä. Kaikkiin digitaalisiin palveluihin, jotka yhdistävät kuluttajat tavaroihin, palveluihin ja sisältöön, sovelletaan sitovia EU:n laajuisia velvollisuuksia, jotka koskevat muun muassa uusia menettelyjä laittoman sisällön nopeammaksi poistamiseksi ja käyttäjien perusoikeuksien kattavaa suojelua verkossa. Komission mukaan uudessa säännöstössä tasapainotetaan käyttäjien, verkkoalustojen ja viranomaisten oikeudet ja vastuut. Ehdotus täydentää 3. joulukuuta julkaistua Euroopan demokratiatoimintasuunnitelmaa (Euroopan komissio), jolla pyritään parantamaan demokratioiden kestävyyttä. Säädöksellä digitaalisille palveluille asetetaan joukko uusia yhdenmukaistettuja EU:n laajuisia velvoitteita, jotka on suhteutettu kunkin palvelun kokoon ja vaikutukseen. Alustoja, jotka tavoittavat yli 10 prosenttia EU:n väestöstä (45 miljoonaa käyttäjää), pidetään luonteeltaan systeemisinä, ja niihin sovelletaan niiden omien riskien hallintaa koskevien erityisvelvoitteiden lisäksi myös uutta valvontarakennetta. Tämä uusi vastuullisuutta tukeva rakenne koostuu kansallisten digitaalisten palvelujen koordinaattoreiden komiteasta, ja komissiolle annetaan erityisvaltuudet valvoa erittäin suuria alustoja. Komissio voi esimerkiksi määrätä niille suoraan seuraamuksia. Säädöksessä määritellään rikkomuksista enintään liikevaihdosta laskien 6 % suuruinen sakko.

Digitaalisia markkinoita koskeva säädös. Komission tavoitteena on rajoittaa suurten verkkoalustojen valtaa, joiden se katsoo olevan "liian isoja välittämään" (Financial Times). Säädöksellä komissio pyrkii puuttumaan kielteisiin seurauksiin, joita aiheutuu sisämarkkinoiden "portinvartijoina" toimivien alustojen tietynlaisesta käyttäytymisestä. Nämä ovat komission määritelmän mukaan alustoja, joilla on merkittävä vaikutus sisämarkkinoihin, jotka tarjoavat yrityskäyttäjille tärkeän väylän asiakkaidensa tavoittamiseen ja joilla on tai todennäköisesti tulee olemaan vakiintunut ja kestävä asema. Erityisasema voi antaa niille vallan toimia yksityisinä sääntöjen laatijoina ja pullonkauloina yritysten ja kuluttajien välillä. Tällaiset yritykset hallitsevat joskus kokonaisia alustaekosysteemejä. Komission katsoo, että portinvartijan soveltaessa sopimattomia kaupallisia menettelyjä, se voi estää yrityskäyttäjiensä ja kilpailijoidensa arvokkaiden ja innovatiivisten palvelujen saattamisen kuluttajien saataville tai hidastaa sitä. Esimerkkejä tällaisista käytännöistä ovat komission mukaan näillä alustoilla toimivien yritysten datan sopimaton käyttö tai tilanteet, joissa käyttäjät ovat lukittuja tiettyyn palveluun, ja heillä on vain rajalliset mahdollisuudet vaihtaa toiseen palveluun.

Portinvartijaksi määritellään toimija, jonka vuosittainen liikevaihto Euroopan talousalueella viimeisen kolmen vuoden aikana on vähintään 6,5 miljardia euroa, tai markkina-arvo edellisenä vuotena on yli 65 miljardia euroa. Lisäksi toimijan tarjoamalla palvelulla täytyy olla vähintään 45 miljoona aktiivista kuukausittaista käyttäjää ja vähintään keskimäärin yli 10 000 aktiivista yritysasiakasta EU-alueella edellisenä vuotena. Digitaalisia markkinoita koskeva säädös perustuu verkkoalustojen ja niiden yrityskäyttäjien välisiä suhteita koskevaan asetukseen (Euroopan komissio), EU:n verkkopohjaisen alustatalouden seurantakeskuksen (Euroopan komissio) havaintoihin ja komission laajaan kokemukseen verkkomarkkinoiden käsittelystä kilpailulainsäädännön täytäntöönpanon yhteydessä. Siinä vahvistetaan erityisesti yhdenmukaistetut säännöt, joissa määritellään ja kielletään portinvartijoiden harjoittamat sopimattomat käytännöt, ja säädetään markkinatutkimuksiin perustuvasta täytäntöönpanomekanismista. Samalla mekanismilla halutaan varmistaa, että asetuksessa säädetyt velvoitteet pidetään ajan tasalla jatkuvasti muuttuvassa digitaalisessa ympäristössä. Säädöksessä määritellään rikkomuksista enintään maailmanlaajuisesta liikevaihdosta laskien 10 % suuruinen sakko.

Ensireaktiot säädöskokonaisuuteen ovat olleet enimmäkseen myönteisiä (Agence Europe), joskin sen kunnianhimon tason ei ole katsottu olevan riittävän korkealla tasolla. Esimerkiksi Euroopan parlamentin digitaalipalveluiden säädöksestä vastaava esittelijä Tiemo Wölken (S&D, Saksa) katsoi, että EU:n valvontaa tarvitaan kaikille alustoille. Kansalaisjärjestö Global Witness (Global Witness) kritisoi esitystä siitä, ettei siinä aseteta rajoitteita mikrokohdentamiselle. Alankomaalainen meppi Paul Tang (S&D) vaati (Financial Times), että lainsäädännöllä tulisi lopettaa kohdennettu mainonta. Digital Rights network -järjestön edustaja (EUobserver) pohti ovatko sääntelyssä esitetyt toimet riittäviä lainsäätäjille toimia syrjiviä tai haitallisia algoritmeja vastaan. Myönteisesti esityksiin suhtautui muun muassa Saksan talousministeri Peter Altmaier (Politico), joka viittasi Saksan ja Ranskan aihetta koskevaan ideapaperiin vuoden 2019 heinäkuulta. Isot teknologiayritykset kritisoivat (Financial Times) lainsäädännön kohdentuvan epäreilusti vain pieneen joukkoon yrityksiä, mahdollisesti tukahduttaen innovointia, samalla kun niiden eurooppalaiset kilpailijat totesivat lainsäädännön päinvastoin nimenomaan tukevan innovointia. Lakiasiantoimisto Norton Rose Fulbrightin edustaja kiitti (Financial Times) säädäntökokonaisuutta sen rajauksista ja esitti kokonaisuuden toimivan mahdollisesti esikuvina muille, kuten Yhdysvalloille ja UK:lle. Kuluttajansuojajärjestöt kiittivät esitystä (Financial Times) sen tuovan tavanomaisia kilpailunrajoituksia koskevia tutkimuksia nopeamman väylän kuluttajien valintamahdollisuuksien takaamiseen.

Säädökset käsitellään tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, jossa EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti toimivat tasavertaisina lainsäätäjinä ja päätökset neuvostossa tehdään määräenemmistöllä. Komissio kuuli laajasti sidosryhmiä tätä lainsäädäntöpakettia valmistellessaan. Komissio järjesti kesällä 2020 sidosryhmien kuulemisen, jolla tuettiin analyysia ja näytön keräämistä niiden erityiskysymysten rajaamiseksi, jotka saattavat edellyttää EU:n tason toimia digitaalisia palveluja koskevan säädöksen ja uuden kilpailusäännöstön puitteissa. Viimeksi mainittu toimi digitaalisia markkinoita koskevan säädösehdotuksen perustana. Tämänpäiväisen paketin valmistelun yhteydessä järjestetyissä avoimissa julkisissa kuulemisissa, jotka kestivät kesäkuusta 2020 syyskuuhun 2020, saatiin yli 3000 vastausta koko digitaalisen talouden alalta ja kaikkialta maailmasta.  Parlamentti on pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan lainsäädäntöuudistukseen jo sen valmisteluvaiheessa. Esimerkiksi tiistaina 22. syyskuuta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden LIBE-valiokunta hyväksyi aiheeseen liittyviä perusoikeuksia puolustavan muistion (Agence Europe), jossa vaaditaan harmonisoitua laittomia sisältöjä vastaan suunnattua ilmoita-ja-toimi (notice-and-action) prosessia sekä vastustetaan automatisoitujen työkalujen käyttöä verkkosisältöjen valvonnassa.

Seuraavaksi EU:n neuvosto ja parlamentti muodostavat kantansa esityksiin, minkä jälkeen ne käynnistävät toimielinten väliset neuvottelut ehdotuksista. Valmiiseen lainsäädäntöön on vielä pitkä matka, sillä yhteisymmärrystä siitä, miten digitaaliyrityksiä tulisi säännellä ei ole (Politico). Näkemyseroja on esimerkiksi siitä, pitäisikö kokonaisuudella säädellä lainmukaisia mutta haitallista sisältöjä, kuten disinformaatiota, miten "portinvartija" määritellään, ja miten yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken tehdään sisältöjen valvonnan toimeenpanossa.  Komissio arvioi (Agence Europe) digitaalipalveluasetuksen käsittelyn kestävän 3 kuukautta ja digitaalimarkkina-asetuksen 6 kuukautta. Asiasta vastaava komission johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager arvioi julkaisun yhteydessä (Politico) kokonaisuuden olevan parhaimmillaan voimassa kahden vuoden kuluttua. Tärkeä kokonaisuuteen liittyvä seikka on myös Yhdysvaltojen kanta (Politico), EU:n pyrkiessä parantamaan suhteitaan Yhdysvaltoihin, samalla kun ehdotettu sääntelyn vaikuttaisi nimenomaan yhdysvaltalaisiin suuriin digijätteihin. Lisäksi vaikka säädöksillä ei puututa kilpailulainsäädäntöön sinänsä, vaan pyritään varmistamaan eri jäsenvaltioiden sääntelyn yhdenmukaisuus, on odotettavissa, että suuret digiyritykset pyrkivät hidastamaan aloitteen edistämistä oikeusjutuilla (Politico) vedoten nimenomaan sen puuttuvan kilpailulainsäädäntöön.

5.2 Kyberturvallisuusstrategia

Komissio ja EU:n unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja esittelevät keskiviikkona EU:n uuden kyberturvallisuusstrategian (Euroopan komissio). Yleisenä tavoitteena on parantaa EU:n yhteistä kykyä sietää kyberuhkia ja varmistaa, että kuluttajat ja yritykset voivat saada täyden hyödyn luotettavista palveluista ja digitaalisista työkaluista. Tavoitteena on myös vahvistaa EU:n johtajuutta kybertoimintaympäristön kansainvälisissä normeissa ja standardeissa ja tiivistää yhteistyötä kumppaneiden kanssa eri puolilla maailmaa edistääkseen maailmanlaajuista, avointa, vakaata ja turvallista kybertoimintaympäristöä, joka perustuu oikeusvaltioperiaatteeseen, ihmisoikeuksiin, perusvapauksiin ja demokraattisiin arvoihin. Kyberturvallisuusstrategian koko tiedonanto löytyy täältä (Euroopan komissio). Komissio esittää lisäksi ehdotuksia, jotka koskevat kriittisten yksiköiden ja verkkojen kykyä sietää sekä kyberuhkia että fyysisiä uhkia: nämä ovat direktiivi toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi unionissa (Euroopan komissio) (tarkistettu verkko- ja tietoturvadirektiivi eli "NIS 2") ja uusi direktiivi kriittisten yksiköiden häiriönsietokyvystä (pdf) (Euroopan komissio). Ne kattavat monia aloja, ja niillä pyritään puuttumaan nykyisiin ja tuleviin verkossa ja sen ulkopuolella esiintyviin riskeihin aina kyberhyökkäyksistä rikollisuuteen tai luonnonkatastrofeihin johdonmukaisella ja toisiaan täydentävällä tavalla. Strategiassa komissio hahmottelee seuraavia askeleita kolmella pääalueella: kansallisten suunnitelmien yhdenmukaistaminen, jatkuvan tiedonvaihdon ja kyvykkyyksien rakentamisen tukemine sekä toimitusketjujen kestävyyden (resilience) ja muiden EU:n turvallisuusstrategian tavoitteiden saavuttaminen.

Strategia keskittyy kolmeen kokonaisuuteen:

1) Häiriönsietokyky, teknologinen riippumattomuus ja johtajuus. Tässä toimintalinjassa komissio ehdottaa, että verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuutta koskevia sääntöjä. Tarkoituksena on parantaa kyberuhkien sietokykyä kriittisillä julkisen ja yksityisen sektorin aloilla: sairaaloiden, energiaverkkojen ja rautateiden, mutta myös datakeskusten, julkishallintojen, tutkimuslaitosten ja kriittisten lääkinnällisten laitteiden ja lääkkeiden valmistuksen sekä muiden kriittisten infrastruktuurien ja palvelujen on pysyttävä turvattuina yhä nopeammin muuttuvassa ja monimutkaisemmassa uhkaympäristössä. Komissio ehdottaa myös, että EU:hun luodaan tekoälyä hyödyntävien tietoturvan valvomopalvelujen verkosto.

2) Operatiivisten valmiuksien kehittäminen uhkien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ja niihin vastaamiseksi. Komissio valmistelee asteittaisessa ja osallistavassa prosessissa jäsenvaltioiden kanssa uutta yhteistä kyberturvallisuusyksikköä, jonka tehtävänä on vahvistaa yhteistyötä EU:n elinten ja kyberhyökkäysten ehkäisemisestä ja torjumisesta ja niihin vastaamisesta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten välillä, mukaan lukien siviili-, lainvalvonta-, diplomaatti- ja puolustusalan kyberturvallisuusyhteisöt. Lisäksi esitetään muun muassa EU:n kyberdiplomatian välineistön vahvistamista sekä kyberpuolustusyhteistyön ja -kyvykkyyksien kehittämistä.

3) Maailmanlaajuisen ja avoimen kybertoimintaympäristön edistäminen lisäämällä yhteistyötä. Ehdotuksen mukaan EU pyrkii komission mukaan parantamaan yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa "sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen vahvistamiseksi, kansainvälisen turvallisuuden ja vakauden edistämiseksi kybertoimintaympäristössä sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelemiseksi verkossa". Tavoitteena on edistää kansainvälisiä normeja ja standardeja, jotka heijastavat näitä EU:n perusarvoja, tekemällä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneidensa kanssa muun muassa YK:n piirissä. Lisäksi halutaan muun muassa perustaa maailmanlaajuisen EU:n kyberdiplomatian verkoston edistämään EU:n omaa näkemystä kybertoimintaympäristöstä.

Kokonaisuuden osana ehdotetulla direktiivillä toimenpiteistä kyberturvallisuuden yhteisen korkean tason varmistamiseksi unionissa (tarkistettu verkko- ja tietoturvadirektiivi eli "NIS 2") direktiivillä tiukennetaan yrityksille asetettuja tietoturvavaatimuksia, puututaan toimitusketjujen ja toimittajasuhteiden turvallisuuteen, virtaviivaistetaan raportointivelvoitteita, otetaan käyttöön tiukempia valvontatoimenpiteitä kansallisille viranomaisille, tiukennetaan täytäntöönpanovaatimuksia ja pyritään yhdenmukaistamaan seuraamusjärjestelmiä kaikissa jäsenvaltioissa.

Ehdotetulla kriittisten yksiköiden häiriönsietokykyä koskevalla direktiivillä laajennetaan vuonna 2008 annetun Euroopan elintärkeitä infrastruktuureja koskevan direktiivin soveltamisalaa ja syvennetään sitä. Soveltamisalaan kuuluu nyt kymmenen alaa: energia, liikenne, pankkitoiminta, rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurit, terveydenhuolto, juomavesi, jätevesi, digitaalinen infrastruktuuri, julkishallinto ja avaruus.

Lisäksi jäsenvaltioita kannustetaan saattamaan komission ja Euroopan kyberturvallisuusviraston ENISAn tuella päätökseen 5G-kyberturvallisuutta koskevan EU:n välineistön täytäntöönpano (Euroopan komissio). Välineistö muodostaa kattavan ja objektiivisen riskiperusteisen lähestymistavan 5G-verkkojen ja tulevien sukupolvien verkkojen turvallisuuteen.

Komissio ja korkea edustaja sitoutuivat raportoimaan säännöllisesti strategian täytäntöönpanon edistymisestä ja pitämään parlamentin, EU:n neuvoston ja sidosryhmät ajan tasalla.

5.3 EU:n laajuisten energiaverkkojen asetuksen uudistus

Komissio julkaisi tiistaina ehdotuksen Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevan asetuksen (TEN-E-asetuksen) tarkistamisesta (Euroopan komissio). Ehdotuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa Euroopan rajat ylittävää energiainfrastruktuuria ja edistää vihreän kehityksen ohjelman (Euroopan komissio) tavoitteiden saavuttamista. EU:n ilmastoneutraalius-tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan komission mukaan uusiin teknologioihin soveltuvaa infrastruktuuria. Sitä hankitaan toteuttamalla Euroopan laajuisiin energiaverkkoihin liittyviä hankkeita, joita kutsutaan yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi. Tarkistetun asetuksen mukaan hankkeilla on edistettävä vuodeksi 2030 asetettuja EU:n päästövähennystavoitteita sekä ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi hankkeiden on edistettävä markkinoiden yhdentymistä, kilpailukykyä ja toimitusvarmuutta, kuten ennenkin

Aloite sai varauksellisia ensireaktioita (Agence Europe). Parlamentin energiajärjestelmien integroinnin strategian esittelijä Christophe Grudler (Renew) esitti huolensa aloitteeseen kuuluvien kymmenvuotissuunnitelmien (TYNDP) uuteen hallinnointimalliin arvioiden sen liian varovaiseksi ja sopimattomaksi EU:n strategiaan energiajärjestelmien integroinnissa. Myös energia-alan sääntelyyn keskittyvät toimijat Agency for the Cooperation of Energy Regulators (ACER) ja Council of European Energy Regulators (CEER) suhtautuivat aloitteeseen varauksellisesti, ACERin kritisoidessa muun muassa aloitteeseen kuuluvien kustannus-hyötymetodologioiden monimutkaisuutta ja epäili sen soveltuvuutta kymmenvuotissuunnitelmien prosessiin ja sekä ACERin että CEERin peräänkuuluttaessa vahvempaa valvontaa eurooppalaisille energiansiirto-operaattoriverkostoille (sähkön ENTSO-E ja kaasun ENTSO-G) esitetylle johtavalle roolille infrastruktuurisuunnittelun prosessissa. Toisaalta ACER ja CEER kiittivät komission aloitetta sen painotuksesta kestäviin ja merellä sijaitseviin uusiutuviin energialähteisiin.

5.4 Strategia koronaviruskriisistä aiheutuvien järjestämättömien lainojen estämiseksi

Komissio julkaisi keskiviikkona strategian, jolla pyritään estämään koronaviruskriisistä aiheutuvien järjestämättömien lainojen kertymistä tulevaisuudessa EU:ssa (Euroopan komissio). Strategialla pyritään varmistamaan, että EU:n kotitaloudet ja yritykset voivat edelleen saada tarvitsemaansa rahoitusta koko kriisin ajan. Järjestämättömien lainojen strategiassa esitetään (pdf) (Euroopan komissio) neljä päätavoitetta, jotka ovat 1) ongelmallisten omaisuuserien pääomamarkkinoiden kehittäminen, 2) yritysten maksukyvyttömyyttä ja elpymistä koskevan lainsäädännön uudistaminen, 3) kansallisten omaisuudenhoitoyhtiöiden perustamisen ja EU-tason yhteistyön tukeminen sekä 4) varotoimenpiteet pankkisektorin vakauden tukemiseksi. Strategian taustalla on EU:n neuvoston vuonna 2017 hyväksymä järjestämättömiä lainoja koskevan toimintasuunnitelma (EU:n neuvostot), komission saman vuoden tiedonanto pankkiunionin valmiiksi saamisesta annetussa tiedonannossa (Euroopan komissio), komission vuoden 2018 toimenpidepaketti järjestämättömien lainojen suuriin osuuksiin puuttumiseksi (Euroopan komissio), komission huhtikuun 2020 pankkipaketti (Euroopan komissio) sekä komission heinäkuun 2020 pääomamarkkinoiden elvytyspaketti (Euroopan komissio).

6. Parlamentissa viime viikolla

6.1 Parlamentti hyväksyi EU:n pitkän aikavälin budjetin vuosille 2021-2027

Parlamentti hyväksyi keskiviikkona seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen vuosille 2021-2027 (Euroopan parlamentti). Marraskuussa saavutettu neuvottelusopu (Euroopan parlamentti) EU:n neuvoston kanssa sinetöitiin Euroopan parlamentissa äänin 548 puolesta, 81 vastaan ja 66 tyhjää. Lisäksi parlamentti äänesti toimielinten välisestä sopimuksesta, jonka se hyväksyi äänin 550 puolesta, 72 vastaan ja 73 tyhjää. Toimielinten välisessä sopimuksessa määritetään muun muassa parlamentille tärkeä omien varojen käyttöönoton aikataulu. Vuodesta 2021 alkaen kerätään kierrättämättä jääneen muovijätteen määrään perustuvaa maksua. Tämän lisäksi suunnitelma sisältää vuodesta 2023 alkaen päästökauppajärjestelmään perustuvien omien varojen käyttöönoton (kytkeytyy mahdollisesti hiilitullimekanismiin). Vuodesta 2023 alkaen puolestaan suunnitellaan otettavaksi käyttöön digimaksu. Lisäksi suunnitellaan uutta finanssitransaktioveroa ja yrityssektoriin tai yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan liittyvää tuloa (vuodesta 2026 alkaen). EU:n neuvosto hyväksyi maanantaina keskeisiä osia monivuotisista varoista (EU:n neuvostot) (kts. erillinen teksti). Sen tulee vielä virallisesti hyväksyä asetus seuraavasta rahoituskehyksestä ja instituutioiden välinen sopimus. Tämän jälkeen asetus ja sopimus julkaistaan EU:n virallisessa lehdessä. Ne tulevat voimaan 1. tammikuuta 2021.

6.2 Parlamentin hyväksyi oikeusvaltioperiaatteen kytkemisen EU-varoihin ja otti kantaa aihetta koskeviin Eurooppa-neuvoston päätelmiin

Parlamentti hyväksyi keskiviikkona säännöt, joilla suojataan EU-varoja oikeusvaltioperiaatteen rikkeiltä (Euroopan parlamentti). Kyseessä on parlamentin virallinen hyväksyntä sen EU:n neuvoston kanssa 5. marraskuuta saavuttamasta sovusta (Euroopan parlamentti) (kts. myös toimiston viikkokirje 9.-15.11.2020). Uusien sääntöjen myötä Euroopan unionin jäsenmaat voivat menettää EU-rahoitustaan, jos niissä todetut oikeusvaltioperiaatteen rikkomukset vaarantavat EU-varojen hallinnoinnin. Samalla pyritään varmistamaan, että EU-rahoituksen edunsaajat eivät joudu kärsimään maansa hallinnon tekemistä virheistä. "Tämä on hieno saavutus EU:lle, suomalaisille ja kaikille eurooppalaisille. Uhkavaatimuksille ei antauduttu. Viimeinkin käytössämme on vuosien työn jälkeen mekanismi, jolla oikeusvaltiorikkomuksiin voidaan tehokkaasti puuttua. Parlamenttina varmistimme, että neuvottelemamme laki on aidosti toimiva. Tätä tosiasiaa ei voida yksipuolisilla julistuksilla muuttaa", mietinnön toisena esittelijänä toiminut Petri Sarvamaa (EPP) totesi. Myös EU:n neuvosto hyväksyi 5. marraskuuta saavutetun sovun sellaisenaan kokouksessa maanantaina (EU:n neuvostot). Asiaa koskeva asetus on nyt siis hyväksytty ja sitä sovelletaan yhteisesti hallinnoitaviin EU-varoihin tammikuusta 2021 alkaen.

Parlamentti otti keskiviikkona kantaa erillisessä päätöslauselmassa Eurooppa-neuvoston 11. joulukuuta päätelmiin (Euroopan parlamentti), jossa esitettiin Puolaa ja Unkaria tyydyttäneet tarkennukset 5. marraskuuta sopuun. Päätöslauselmassaan parlamentti suhtautuu myönteisesti poliittiseen yhteisymmärrykseen EU:n rahoituspaketista ja sen sisältämästä uudesta oikeusvaltiomekanismista, ja muistuttaa sen historiallisesta merkityksestä (Euroopan parlamentti). Parlamentti huomauttaa, ettei sillä ole suurta merkitystä, että Eurooppa-neuvosto julistuksessaan toteaa (pdf) (EU:n neuvostot), ettei komissio voi soveltaa oikeusvaltiomekanismia ennen EU-tuomioistuimen arviota. Päätöslauselmassa muistutetaan, että parlamentin ja neuvoston oikeudellisesti sitovassa tekstissä mekanismin toiminnasta todetaan selkeästi, että mekanismia sovelletaan 1.1.2021 alkaen. EU-sopimusten mukaisesti Eurooppa-neuvosto ei toimi lainsäätäjänä. Mepit katsovatkin näin ollen, että “Eurooppa-neuvoston poliittista julistusta ei voida pitää lainsäädännön tulkintana". Komissio hoitaa tehtäväänsä täysin riippumattomana, ja Eurooppa-neuvoston päätelmät "eivät voi sitoa komissiota sen soveltaessa säädöksiä", mepit huomauttavat päätöslauselmassaan.

6.3 Keskustelu parlamentissa viime viikon Eurooppa-neuvoston muista tuloksista

Mepit keskustelivat keskiviikkona Eurooppa-neuvoston 10.-11. joulukuuta kokouksen tuloksista (Euroopan parlamentti). Täysistuntokeskusteluun osallistuivat Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sekä EU-puheenjohtaja Saksaa edustanut Saksan Eurooppa-asioiden varaministeri Michael Roth. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Michel totesi: "olemme työskennelleet kellon ympäri. Neuvottelut olivat tiiviitä, mutta kannoimme vastuun, ylitimme esteet ja pidimme yhtä Euroopan hyväksi". "Sopimus on merkittävä askel eteenpäin. Meillä on nyt resurssit, olemme vahvistaneet oikeusvaltioperiaatetta tehokkaalla lainsäädännöllä ja olemme sopineet kiristävämme ilmastotavoitteitamme vuoteen 2030 mennessä". Komission puheenjohtaja von der Leyen painotti, että EU:n elvytyspaketti "johtaa Euroopan talouden kunnianhimoisimpaan uudistukseen vuosikymmeniin". Oikeusvaltiomekanismin osalta hän korosti, että aiemmin saavutettua sopimusta parlamentin kanssa ei ole avattu uudelleen, ja että neuvoston päätelmät "eivät muuta lakia". Komission puheenjohtaja kiitti myös kasvihuonepäästöjen 55 prosentin vähennystavoitetta.  EU-puheenjohtaja Saksan edustaja Roth sanoi Euroopan oppineen menneisyydestään. "Solidaarisuus on tie ulos kriisistä; emme jätä ketään taaksemme". Roth korosti Euroopan olevan paljon muutakin kuin sisämarkkinat. Hän myös painotti, että oikeusvaltioperiaateasetuksessa "yksikään sana ei ole muuttunut aiemmin neuvoteltuun".

Parlamentin poliittiset ryhmät suhtautuivat myönteisesti EU-budjettia, elvytyspakettia ja vuoden 2030 ilmastotavoitteita koskeviin edistysaskeliin, ja odottavat oikeusvaltiomekanismin tiukkaa täytäntöönpanoa (kts. erillinen teksti).

Manfred Weber (EPP) suhtautui myönteisesti EU:n pitkän aikavälin budjetista tehtyyn sopimukseen. "Meillä on nyt paljon rahaa pöydällä. 1,8 biljoonaa euroa käytettäväksi ennen kaikkea solidaarisuuteen". Hän oli myös tyytyväinen oikeusvaltiomekanismiin ja totesi, että "ensimmäistä kertaa meillä on kytkös EU-varojen ja EU:n perusperiaatteiden kunnioittamisen välillä. Odotamme nyt, että komissio on valmis soveltamaan näitä sääntöjä itsenäisesti 1. tammikuuta alkaen."

Iratxe García Pérez (S&D) sanoi, että “koronaviruspandemia on pakottanut meidät keksimään itsemme uudelleen. García Pérez pitää monivuotista rahoituskehystä ennennäkemättömänä saavutuksena ja oikeusvaltiomekanismia "arvojemme vahvistajana". Hän oli myös tyytyväinen EU:n "ensimmäiseen sosiaalipalkkiojärjestelmään" ja elvytysrahoitukseen. " Olemme oppineet vuoden 2008 kriisistä – säästäväisyys ei voi olla ratkaisu. Emme voi jättää ihmisiä, jotka tarvitsevat meitä eniten", hän lisäsi.

Dacian Cioloş (Renew) sanoi, että vuosi 2020 paljasti Euroopan heikkoudet. Koordinoinnista ja solidaarisuudesta oli puutetta, ja rajat suljettiin. Cioloş viittasi elvytyspakettiin ja rokotteiden kehityksen ja osoitti Euroopan reagoineen kriisiin. "Olemme osoittaneet olevamme tehokkaimpia, kun toimimme yhdessä ja jaamme prioriteetit", hän painotti. Oikeusvaltion osalta hän oli tyytyväinen komission puheenjohtajan lausuntoon, jonka mukaan laki on etusijalla julistuksiin nähden.

Marco Zanni (ID) suhtautui kriittisesti oikeusvaltiomekanismiin ja sanoi: "Sopimus on epäselvä ja teennäinen, ja juhlallinen sävy tässä keskustelussa on harhaanjohtava. Uhat kansalliselle itsemääräämisoikeudelle ovat erittäin huolestuttavia. Yksimielisyys on ainoa tapa, jolla demokratiaa voidaan toteuttaa tässä rakenteessa."

Ska Keller (Vihreät/EVA) sanoi: "On hyvä nähdä lopulta, viime hetkillä, että Eurooppa-neuvosto näytti vihreää valoa pandemiasta kärsivien kansalaisten ja talouksien tuelle." Näiden päätösten takana on kuitenkin huolestuttavia suuntauksia. Viime viikkoina Unkarin ja Puolan hallitukset ovat jarrutelleet ja halunneet käyttää elvytysrahastoon liittyviä päätöksiä välineenä edistää omia demokratianvastaisia tavoitteitaan", hän sanoi. Keller totesi myös, että "vuoden 2030 ilmastotoimien tavoite on vielä kaukana siitä, mitä tieteellisen yksimielisyyden mukaan tarvitaan".

Johan Van Overtveldt (ECR) suhtautui myönteisesti monivuotista rahoituskehystä koskevaan sopimukseen ja huomautti, että parlamentin painopisteet olivat löytäneet tiensä lopulliseen sopimukseen. "Olisimme kuitenkin voineet pyrkiä suuntaamaan EU:n budjetin vieläkin enemmän tulevaisuuteen, pandemian kustannuksia ja ilmastonmuutoksen torjumista ei oteta riittävästi huomioon."

Manon Aubry (GUE/NGL) sanoi “Orbán-suden syöneen punahilkka-EU:n" ja pahoitteli, etteivät teot vastanneet EU:n julistamia tavoitteita, kuten demokratian, ihmisoikeuksien tai ilmaston suojelemista. Hän kritisoi sopimusta EU:n pitkäaikaisesta budjetista, koska se oli lopulta yli 200 miljardia euroa vähemmän kuin parlamentin alkuperäinen kanta. Tämä tarkoittaa vähemmän investointeja maatalouteen, koulutukseen, tutkimukseen, ympäristöön ja terveydenhuoltoon.

7. EU:n neuvosto käynnisti monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymispaketin hyväksynnän loppuvaiheen

EU:n toimielimet ovat viimeistelemässä menettelyjä monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 ja elpymispaketin hyväksymiseksi. EU:n neuvosto hyväksyi maanantaina joukon pakettiin kuuluvia säädöksiä, joilla vahvistetaan EU:n budjettikehys tuleviksi vuosiksi (EU:n neuvostot). Päätökset ovat seurausta 10.-11. joulukuuta pidetystä Eurooppa-neuvoston kokouksesta, jossa paketille saatiin kaikkien jäsenmaiden tuki.

Asetus vuosia 2021-2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (pdf) (EU:n neuvostot). Neuvosto päätti toimittaa vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annettavan asetuksen Euroopan parlamentille sen hyväksynnän saamiseksi. Euroopan parlamentin hyväksyntä vaaditaan ennen kuin neuvosto voi virallisesti hyväksyä seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen. Euroopan parlamentin odotetaan äänestävän keskiviikkona hyväksyntänsä antamisesta.

Asetus EU:n elpymisvälineen perustamisesta (pdf) (EU:n neuvostot). Asetuksessa määritellään 750 miljardin euron lainavaroista rahoitettavat toimet koronaviruspandemiasta elpymiseksi sekä vahvistetaan määräajat varojen käyttämiselle ja niiden kohdentaminen EU:n eri ohjelmiin. Sen mukaan 390 miljardia euroa varoista käytetään tukeen, jota ei makseta takaisin, rahoitusvälineiden kautta myönnettävään takaisin maksettavaan tukeen taikka budjettitakausten ja niihin liittyvien menojen rahoittamiseen. Jäsenmaille myönnettäviin lainoihin käytetään 360 miljardia euroa.

Uusia omia varoja koskeva päätös (pdf) (EU:n neuvostot). Päätöksellä määritellään EU:n budjetin rahoitus. Päätöksen voimaantulo edellyttää, että kaikki 27 EU-maata hyväksyvät sen perustuslaillisten vaatimustensa mukaisesti. Päätöksen hyväksyminen mahdollistaa ratifiointiprosessin aloittamisen. Päätöksen mukaan enimmäismäärä, jota jäsenmailta voidaan tiettynä vuonna vaatia EU:n menojen rahoittamiseksi – niin kutsuttu omien varojen enimmäismäärä – korotetaan 1,20%:sta 1,40%:iin suhteessa EU-27:n yhteenlaskettuun bruttokansantuloon. Korotus johtuu Euroopan kehitysrahaston sisällyttämisestä EU:n budjettiin ja EU:n budjetin entisen nettomaksajan Ison-Britannian erosta. Komissio voi myös poikkeuksellisesti lainata pääomamarkkinoilta väliaikaisesti enintään 750 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina koronakriisin seurausten käsittelemiseksi. Samanaikaisesti omien varojen enimmäismäärää korotetaan poikkeuksellisesti ja väliaikaisesti vielä 0,6 prosenttiyksiköllä, jotta voidaan kattaa kaikki tästä lainanotosta johtuvat EU:n maksuvelvoitteet, kunnes kaikki lainaksi otetut varat on maksettu takaisin. Päätöksellä myös yksinkertaistetaan arvonlisäveroon perustuvien EU:n omien varojen laskentaa ja otetaan 1. tammikuuta 2021 alkaen käyttöön uusi EU:n omien varojen lähde – kierrättämättömän muovipakkausjätteen määrään perustuva jäsenmaiden rahoitusosuus.

Asetus budjetin ehdollisuusmekanismiksi (pdf) (EU:n neuvostot). Neuvosto vahvisti myös ensimmäisen käsittelyn kantansa ehdotukseen asetukseksi, joka koskee yleistä ehdollisuusjärjestelmää EU:n budjetin suojaamiseksi. Asetuksen avulla voidaan suojata EU:n budjettia, jos todetaan, että oikeusvaltioperiaatteen rikkominen jossakin jäsenmaassa vaikuttaa tai uhkaa vaikuttaa EU:n budjetin moitteettomaan varainhoitoon tai EU:n taloudellisten etujen suojaamiseen riittävän suorasti.

Lisäksi neuvosto hyväksyi ehdotuksen toimielinten väliseksi sopimukseksi (pdf) (EU:n neuvostot) talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä parlamentin ja komission kanssa sovitut yhteiset julistukset osana 10. marraskuuta päätökseen saatettuja neuvotteluja. Keskeisenä osana sopimusta on parlamentin voimakkaasti vaatima uusien omien varojen käyttöönoton aikataulu. Parlamentti hyväksyi sopimuksen omalta osaltaan keskiviikkona (Euroopan parlamentti).

EU:n monivuotisten varojen ja elpymisvälineen tultua vahvistetuksi virallisesti neuvostossa ja parlamentissa, jäljelle jää parlamentin ja EU:n neuvoston välinen sopu elpymisvälineestä (parlamentti vaatii suurempaa roolia valvonnassa) ja omien varojen päätöksen hyväksyntä jäsenvaltioissa ("valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti", SEUT Art. 311). Päätös on tärkeä osa kokonaisuutta, sillä omien varojen päätöksen keskeinen rooli elpymisvälineessä on taata komission uskottavuus rahoitusmarkkinoilla vaadittujen lainojen nostamisessa.

8. EU:n ja UK:n väliset neuvottelut

Euroopan parlamentin puheenjohtajakokous määritteli (Euroopan parlamentti) torstaina sunnuntain 20. joulukuuta määräajaksi sille, että Euroopan parlamentti voisi antaa hyväksyntänsä sopimukselle EU:n ja UK:n välisestä uudesta suhteesta vielä tämän vuoden aikana. Sopimusta ei sunnuntaihin mennessä syntynyt. Neuvotteluita jatketaan. BBC:n mukaan (BBC) joulu on todennäköisesti määräaika päätökselle siitä, syntyykö sopimusta vai ei. Euroopan parlamentin koordinaatioryhmän puheenjohtaja David McAllister kertoi Twitterissä (Twitter), että on kutsunut koordinaatioryhmän koolle tiistaiaamuksi 22. joulukuuta arvioimaan tilanne. McAllisterin mukaan parlamentti ei voi enää antaa hyväksyntäänsä tänä vuonna. Brittilehti Guardian arvioi (Guardian), että ainoa todellinen määräaika on torstai 31. joulukuuta klo. 11.00 (GMT), jolloin UK:n siirtymävaihe päättyy. Parlamentti voisi antaa hyväksyntänsä myöhemmin tammikuussa ja sopimus tulla voimaan osittaisesti ennalta (provisional implementation).

9. EU:n tuomioistuimen päätöksiä

Euroopan unionin tuomioistuin (CJEU) päätti torstaina 17.12.2020, ettei Unkari ole noudattanut EU-oikeutta kansainvälisen suojelun myöntämistä ja laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamisessa koskevissa menettelyissään. Päätöksen perustelut (Euroopan unionin tuomioistuin). Tuomistuin piti voimassa valtaosan komission vuonna 2018 käynnistämän rikkomusmenettelyn (Euroopan komissio) vaateista. Komissio on ilmaissut aikovansa (Agence Europe) kirjelmöidä Unkarille tiedustellakseen, mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä päätöksen johdosta.

Euroopan unionin tuomioistuimen (CJEU) julkisasiamiehen Evgeni Tanchevin torstaina 17.12.2020 antaman lausunnon (Euroopan unionin tuomioistuin) mukaan Puolan 26. huhtikuuta 2019 antama laki ei ole EU-oikeuden mukainen. Laki on osa Puolan oikeusjärjestelmää koskevia uudistuksia ja siinä estettiin Puolan kansallista tuomarineuvostoa arvioimasta korkeimman oikeuden tuomarinimitysten lainmukaisuutta. Lausunnossa julkisasiamies viittaa muun muassa siihen, että unioninoikeus edellyttää, että kansalliset tuomioistuimet voivat pyytää neuvoa Euroopan unionin tuomioistuimelta, eikä siten kansallinen laki voi estää ylempään tuomioistuimeen vetoamista (Agence Europe). Lausunto ei ole sitova, mutta se ohjaa tuomio


Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset