Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.
Viime viikolla
Komissio antoi EU:n talouspolitiikan ohjausjaksoon kuuluvan ohjeistuksensa jäsenmaiden vuoden 2024 talouspolitiikan toteuttamiseen ja koordinointiin. Komission mukaan vuonna 2024 olisi yleisesti ottaen pyrittävä varmistamaan keskipitkän aikavälin velkakestävyys.
Komissio myös ilmoitti maaliskuuta valtiontukia koskevista uusista tilapäisistä kriisi- ja siirtymäpuitteista sekä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen kohdennetuista muutoksista. Valtiontukisääntöjen muutosten on määrä olla väliaikaisia ja tarkkarajaisia.
Viime viikon muut keskeiset tapahtumat
Euroopan parlamentissa mepit keskustelivat energiamarkkinoiden tilanteesta, ulkoasianvaliokunta hyväksyi päätöslauselmaluonnoksen koskien EU:n nopean toiminnan joukkojen perustamista ja teollisuusvaliokunta hyväksyi Henna Virkkusen mietinnön yhteisestä korkeatason kyberturvallisuudesta.
Komissio julkaisi tiedonannon avaruusstrategiasta puolustus- ja turvallisuussektorilla ja antoi yhteisen tiedonannon ulkosuhdehallinnon kanssa EU:n merellisestä turvallisuusstrategiasta. Komisison puheenjohtaja von der Leyen tapasi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin Washingtonissa – he ilmoittivat, että Yhdysvallat ja EU käynnistävät neuvottelut sopimuksesta kohdennetuista kriittisistä mineraaleista. Medialähteet saivat käsiinsä ennakkotietoja sähkömarkkinoiden uudistuksista ja kriittisistä raaka-aineista, joista komission on tarkoitus julkaista lakialoitteet tällä viikolla.
Neuvosto antoi asetuksen EU:n turvallisten yhteyksien ohjelmasta vuosiksi 2023–202, päätti pakotteista yhdeksälle henkilölle ja kolmelle yhteisölle, jotka ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja -rikkomuksiin ja nimitti Emer Finneganin neuvoston oikeudellisen yksikön uudeksi pääjohtajaksi. Kauppaministerit keskustelivat EU:n ja Mercosur-maiden välisestä kauppasopimuksesta. Neuvosto ei ennakko-oletuksista poiketen vielä vahvistanutkaan autojen uusia hiilidioksidipäästönormeja, koska Saksa ilmoitti yllättäen, että se ei kannatakaan hyväksyntää, erityisesti vaatien poikkeuksia synteettisten polttoaineiden käyttömahdollisuuksiin.
Muissa uutisissa ajatushautomo (EPC) järjesti keskustelutilaisuuden näkökulmista Ukrainan jälleenrakennukseen, EU:n neuvosto ja parlamentti pääsivät alustavaan sopimukseen energian loppukulutuksen vähentämisestä (energiatehokkuusdirektiivi) ja Euroopan tilintarkistustuomioistuin julkaisi alustavan arvion EU:n elpymisvarojen valvonnan ja rakenteen toimivuudesta.
Alkavan viikon keskeiset tapahtumat
Euroopan parlamentissa on täysistunto Strasbourgissa. Keskeisiä aiheita ovat rakennusten energiatehokkuus, uudet säännöt maankäytöstä, sen muutoksesta ja metsätaloudesta, parlamentin prioriteetit kevään Eurooppa-neuvostoa varten, kansainvälinen naistenpäivä, datasäädös, ja keskustelu Israelin protesteista ja oikeuslaitoksen itsenäisyydestä.
Komissiolta odotetaan nettonollateollisuutta koskevaa säädöstä, EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevaa säädöstä, EU:n sähkömarkkinoiden markkinarakenteen uudistuksen tarkastelua, sisämarkkinat 30 vuotta, ja pitkäaikaista kilpailukykystrategiaa.
EU:n neuvostoissa kokoontuvat euroryhmä (maanantaina), työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto (maanantaina), talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (tiistaina), EU:n ja Albanian vakautus - ja assosiaationeuvosto (torstaina), ympäristöneuvosto (torstaina), ja EU:n ja Pohjois-Makedonian vakautus- ja assosiaationeuvosto (perjantaina).
1. Parlamentissa
Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.
Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on täysistunto Strasbourgissa. Keskeisiä aiheita:
Rakennusten energiatehokkuus. Mepit keskustelevat maanantaina ja äänestävät tiistaina ehdotuksista, joilla pyritään leikkaamaan rakennusten energiankulutusta sekä päästöjä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
Maankäyttö, metsätalous ja taakanjako. Meppien odotetaan hyväksyvän uudet säännöt maankäytöstä, sen muutoksesta ja metsätaloudesta (Lulucf), maakohtaisista päästövähennyksistä ja markkinavakausvarannosta.
Parlamentin prioriteetit kevään Eurooppa-neuvostoa varten. Keskiviikkoaamuna mepit keskustelevat Charles Michelin ja Ursula von der Leyenin kanssa odotuksistaan 23.–24. maaliskuuta pidettävälle EU-huippukokoukselle.
Kansainvälinen naistenpäivä. Nobelin rauhanpalkinnon saanut Shirin Ebadi ja astronautti Samantha Cristoforetti puhuvat mepeille keskiviikkona kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi.
Datasäädös: äänestys datatalouden uusista säännöistä. Tiistaina mepit käsittelevät parlamentin kantaa datasäädökseen, jonka tarkoitus on edistää innovaatioita ja sujuvoittaa datamarkkinoiden kehitystä.
Israel: keskustelu protesteista ja oikeuslaitoksen itsenäisyydestä. Tiistaina mepit ja EU:n ulkosuhdejohtaja Josep Borrell keskustelevat Israelissa leviävistä protesteista, jotka vastustavat hallituksen yrityksiä rajoittaa oikeuslaitoksen toimivaltaa.
Muita aiheita: Brexit, Liettuan presidentti Nausėda, Georgian tilanne ja muita aiheita.
Tarkempi ohjelma: Euroopan parlamentin viikkokatsaus
Päivittyvä lista Euroopan parlamentin valiokunnissa käsittelyssä olevista töistä (pdf)
VIIME VIIKOLLA EUROOPAN PARLAMENTISSA
Energiamarkkinoiden tilanne vuosi Ukrainan hyökkäyssodan alettua
Mepit keskustelivat torstaina 9. maaliskuuta teollisuusvaliokunnan kokouksessa energiamarkkinoiden tilanteesta vuoden Ukrainan hyökkäyssodan alettua. Teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja Cristian Bușoin mukaan on selvää, että tuntemamme maailma on muuttunut ja Venäjän energiamarkkinoiden kautta käytävällä sodalla on ollut valtavia seurauksia maailmalle, mutta erityisesti EU:lle. Busoin mukaan on tärkeää pitää mielessä, että kriisi ei ole ohi, ja että meidän tulisi panostaa siihen, että energiamarkkinat pysyvät kilpailukykyisinä. Energiakomissaari Kadri Simson nosti esille komission vuosi sitten esittelemän REPowerEU-ohjelma EU:n riippuvuuden lopettamiseksi venäläisistä fossiilisista tuotteista. Simson mainitsi myös EU:n viime vuoden 2,5 prosentin hiilidioksidipäästöjen laskun (Kansainvälisen energiajärjestön mukaan), ja kiitteli Euroopan parlamenttia ja kansalaisia yhteisistä ponnistuksista asian eteen. Kansainvälisen energiajärjestön toimitusjohtaja Fatih Birol kiitteli EU:ta siitä, miten se on selviytynyt energiakriisistä ja erityisesti siitä, miten se on vähentänyt sekä Venäjän energiaan että sen päästöihin perustuvaa riippuvuuttaan, ja samalla hallinnut sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Birol lisäsi tosin, että omahyväisyydelle ei ole sijaa, maakaasutoimitusten turvaaminen ensi talvella voi olla vielä haastavampaa ja paljon on vielä tehtävää EU:n puhtaan teknologian sektorilla. Mepit korostivat, että tarvitaan lisäpanostuksia energiatehokkuustoimenpiteisiin.
Ulkoasianvaliokunta hyväksyi päätöslauselmaluonnoksen koskien EU:n nopean toiminnan joukkojen perustamista
Ulkoasianvaliokunta AFET hyväksyi päästölauselmaluonnoksen koskien EU:n nopean toiminnan joukon perustamista (EU Rapid Deployment Capacity, EU RDC). Valiokunnan mukaan EU:lla olisi näin valmiudet ja rakenteet toimia tehokkaasti, reagoida nopeasti ja päättäväisesti kriisien ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Meppien mukaan EU RDC:n tulee ottaa huomioon tämänhetkinen geopoliittinen tilanne ja täysi operatiivinen toimintakyky tulisi saavuttaa vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi meppien mukaan EU RDC:n tulisi sisältää ainakin 5000 sotilasta ja EU RDC tulisi rahoittaa EU:n budjetista, sillä edellytyksellä, että YUTP:n budjettia kasvatetaan huomattavasti.
Teollisuusvaliokunta hyväksyi mietinnön kyberturvallisuudesta
Teollisuusvaliokunta (ITRE) hyväksyi Henna Virkkusen (EPP) mietinnön yhteisestä korkeatason kyberturvallisuudesta EU:n toimielimissä ja virastoissa. Virkkunen totesi (Agence Europe), että EU:ssa tulisi noudattaa korkeaa kyberturvallisuusvalmiutta, joten on varmistettava riittävä tekninen kapasiteetti, tietämys ja resurssit, jotta voimme tehokkaasti torjua yhä kehittyneempiä kyberturvallisuuteen liittyviä uhkia. Mietinnössä esitetään yhteiset puitteet toimenpiteille, joilla parannetaan EU:n toimielinten ja virastojen selviytymis-. ja reagointikykyä kyberturvallisuuteen liittyvissä välikohtauksissa.
2. Komissiossa
Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.
Kollegion kokous tiistaina ja torstaina. Todennäköisinä aiheina:
Nettonollateollisuutta koskeva säädös (tiistai).
EU:n kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös (tiistai).
EU:n sähkömarkkinoiden markkinarakenteen uudistus (torstai).
Sisämarkkinat 30 vuotta (torstai).
Pitkäaikainen kilpailukykystrategia (torstai).
Komission tulevien kokousten alustavat aiheet.
Nostoja komissaarien alkavan viikon tapaamisista:
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tapaa Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsolan maanantaina.
Maanantaina komission johtavat varapuheenjohtajat Frans Timmermans ja Valdis Dombrovskis tapaavat Ranskan talous- ja finanssiministeri Bruno Le Mairen erillisissä tapaamisissa.
Kansainvälisten kumppanuuksien komissaari Jutta Urpilainen matkustaa Kolumbiaan ja Costa Ricaan.
Kaikki komissaarien tapaamiset.
VIIME VIIKOLLA KOMISSIOSSA
Komission ohjeistus vuoden 2024 talouspolitiikan toteuttamiseen ja koordinointiin
Komissio antoi 8. maaliskuuta EU:n talouspolitiikan ohjausjaksoon kuuluvan ohjeistuksensa jäsenmaiden vuoden 2024 talouspolitiikan toteuttamiseen ja koordinointiin. Komission antama ohjeistus kytkeytyy tiiviisti suunnitteilla talousohjaussääntöjen uudistamiseen, vaikka asiallisesti se koskee normaalin talousohjausjakson puitteissa annettavaa vuosittaista ohjausta. Komission mukaan vuonna 2024 olisi yleisesti ottaen pyrittävä varmistamaan keskipitkän aikavälin velkakestävyys. Vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen mukaan julkisen talouden vaatimuksista voidaan tilapäisesti poiketa talouden vakavan taantuman yhteydessä. Ennakoiden pian esitettäviä uusia talousohjaussääntöjä, poikkeuslausekkeen soveltamisesta on kuitenkin tarkoitus luopua vuoden 2023 lopussa. Samalla komissiolla on tarkoitus palata talouspolitiikkaa koskeviin maakohtaisiin suosituksiin, joihin sisältyy määrällisiä vaatimuksia ja jotka on eriytetty jäsenmaiden olosuhteiden mukaisesti. Kauppakomissaari Valdis Dombrovskis totesi, että EU:n talous on toipunut pandemiaa edeltävästä tasostaan (EU Observer), joten on aika vaihtaa vaihdetta, ja keskipisteenä pitäisi olla velan kestävyyden parantaminen. Jäsenmaiden on esitettävä huhtikuun menneessä suunnitelman siitä, miten ne aikovat noudattaa talouspolitiikan tiukentamista. Keskustelut talouden ohjausjärjestelmän uudistamisesta etenevät komission marraskuussa 2022 esittämien linjausten mukaisesti, ja komission mukaan näkökannat ovat lähentyneet useiden keskeisten kysymysten osalta. Joitakin kysymyksiä on kuitenkin vielä selvennettävä. Komission on määrä esittää konkreettiset talousohjausjärjestelmää koskevat lakialoitteet maaliskuussa 2023 järjestettävien Ecofin-neuvoston ja Eurooppa-neuvoston kokousten jälkeen.
Komission päivitettyjä valtiontukisääntäjä koskien ilmastosiirtymän kannalta keskeisiä aloja
Komissio ilmoitti torstaina 9. maaliskuuta valtiontukia koskevista uusista tilapäisistä kriisi- ja siirtymäpuitteista. Nyt ehdotetut kriisi- ja siirtymäpuitteet muuttavat ja pidentävät osittain maaliskuussa 2022 hyväksyttyjä tilapäisiä kriisipuitteita, joiden avulla jäsenmaat pystyvät hyödyntämään valtiontukisääntöjen tarjoamaa joustoa talouden tukemiseksi Ukrainaan kohdistuneen Venäjän hyökkäyksen johdosta (yhteenveto muutoksista (pdf)). Muutosten on määrä olla väliaikaisia ja tarkkarajaisia (Agence Europe). Poikkeavat säännöt ovat voimassa vuoden 2025 loppuun asti. Tukitoimenpiteiden on määrä keskittyä ilmastosiirtymän kannalta keskeisille aloille kuten akkujen, aurinkopaneelien, tuuliturbiinien, lämpöpumppujen, elektrolyysilaitteiden ja hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sekä keskeisten komponenttien tuotannon investointitukeen sekä tukeen näihin liittyvien kriittisten raaka-aineiden tuotantoon ja kierrätykseen. Jäsenmaat voivat vain poikkeustapauksissa kohdistaa korkeampaa tukea yksittäisille yrityksille silloin kun on olemassa oleva aito riski investointien kohdistumisesta EU:n ulkopuolelle, mutta tällöin voimassa on useampi varauma: 1) investointien on tapahduttava avustettavilla määrätyillä maantieteellisillä alueilla tai niiden on koskettava investointeja vähintään kolmen jäsenmaan alueella, 2) tuen saajan on käytettävä vähäpäästöisiä tuotantoteknologioita ja 3) tuet eivät saa aiheuttaa investointien uudelleensijoittumista jäsenmaiden välillä.
Samalla komissio ilmoitti valtiontukia koskevan yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen kohdennetuista muutoksista, joilla on komisison mukaan määrä helpottaa, yksinkertaistaa ja nopeuttaa valtiontukien myöntämistä EU:n vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla tietyt valtiontukimuodot katsotaan tietyin edellytyksin Euroopan unionin perussopimuksen mukaisiksi. Nyt ilmoitetuilla muutoksilla jäsenmaille annetaan enemmän joustovaraa suunnitella ja toteuttaa tukitoimenpiteitä aloilla, jotka ovat keskeisiä siirryttäessä ilmastoneutraaliuteen ja nettonollateollisuuteen.
Komissio julkaisi meri- ja avaruusturvallisuusstrategiat
Komissio julkaisi 10. maaliskuuta ensimmäistä kertaa tiedonannon avaruusstrategiasta puolustus- ja turvallisuussektorilla. Komission mukaan avaruus on tärkeä yhteiskuntamme ja taloutemme toiminnan sekä turvallisuuden ja puolustuksen kannalta, joten nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa on tärkeää ryhtyä toimiin suojellakseen EU:n avaruusresursseja. Avaruusstrategia on alle vuosi sitten hyväksytyn EU:n strategisen kompassin suora täytäntöönpano ja siinä määritellään (yhdessä kyber- ja merenkulkualan kanssa) kiistanalaiset strategiset alat, joiden turvallisuus on varmistettava. Avaruusstrategiassa säädetään toimenpidekokonaisuudesta, joka kattaa muun muassa seuraavat osa-alueet: yhteinen käsitys avaruusuhkista, avaruusjärjestelmien sietokyky, avaruuteen kohdistuvien uhkiin vastaaminen, ja avaruuden käyttö turvallisuus- ja puolustustarkoituksiin.
Avaruusstrategian lisäksi komissio ja EU:n ulkosuhdehallinto antoivat 8. maaliskuuta yhteisen tiedonannon parannetusta EU:n merellisestä turvallisuusstrategiasta, jolla komission mukaan varmistetaan merten rauhanomainen käyttö ja suojellaan merialuetta uusilta uhkilta. Komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja hyväksyivät myös päivitetyn toimintasuunnitelman, jonka avulla strategia pannaan täytäntöön. Komission mukaan turvallisuusuhat ja -haasteet ovat moninkertaistuneet sen jälkeen, kun EU:n merellinen turvallisuusstrategia hyväksyttiin vuonna 2014. Geopoliittisen kilpailun lisääntymisen, ilmastonmuutoksen ja meriympäristön huonontumisen sekä hybridi- ja kyberhyökkäyksien myötä on puututtava uusiin ja kehittyviin uhkiin. Päivitetyn merellisen turvallisuusstrategian myötä EU lisää muun muassa toimintaa merellä, tekee enemmän yhteistyötä kumppaneiden kanssa, ottaa johtoaseman meritilannetietoisuudessa, parantaa valmiuksia ja antaa koulutuksia.
Von der Leyen ja Biden tapasivat: Yhdysvallat ja EU käynnistävät neuvottelut sopimuksesta kohdennetuista kriittisistä mineraaleista
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tapasi Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenin Washingtonissa 10. maaliskuuta. Tapaamisen jälkeen tiedotettiin, että Yhdysvallat ja EU aloittavat välittömästi neuvottelut sopimuksesta koskien kohdennettuja kriittisiä mineraaleja. Komission mukaan tämä on myönteinen edistysaskel EU:lle sen neuvotellessa Yhdysvaltojen kanssa IRA:sta (Inflation Reduction Act). Von der Leyen totesi, että tavoite on selvä; sopimukseen pääseminen, jotta EU:ssa louhitut tai käsitellyt kriittiset raaka-aineet tunnustetaan ikään kuin ne olisivat Yhdysvalloissa hankittu ja käsitelty, jotta ne voisivat saada Yhdysvalloissa myönnetyt edut. Lisäksi von der Leyen ja Biden keskustelivat mahdollisista koordinoiduista toimista, jotka kohdistuisivat Venäjän sotatoimia tukeviin kolmansiin maihin.
Mediavuotoja: ennakkotietoja viikolla komissiolta odotettavista sähkömarkkinoiden uudistuksesta ja kriittisten raaka-aineiden säädöksestä
Komissiolta odotetaan torstaina 16. maaliskuuta ehdotusta koskien sähkömarkkinoiden uudistamista. Mediaan vuodatettujen ennakkotietojen (Agence Europe) mukaan ehdotus antaisi mahdollisuuden kotitalouksille ja yrityksille tehdä pitkäaikaisia toimitussopimuksia suojellakseen niitä fossiilisten polttoaineiden korkeiden hintojen aiheuttamalta kohtuuttomalta lyhyellä aikavälillä tapahtuvalta hintojen vaihtelulta. Lisäksi kannustetaan investointeihin puhtaan energian sähköntuotantoon, jonka odotetaan alentavan hintoja uusiutuvan ja vähähiilisen energian alhaisten toimintakustannusten vuoksi. Lisäksi komissiolta odotetaan tiistaina 14. maaliskuuta kriittisten raaka-aineiden säädöstä (asiaa koskeva taustapaperi (pdf) (Euroopan parlamentti)). Mediatietojen mukaan komissio tulisi ehdottamaan (Agence Europe), että vuoteen 2030 mennessä 10 prosenttia EU:ssa kulutetuista kriittisistä raaka-aineista olisi myös kierrätettävä EU:ssa.
3. Neuvostot
Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.
Alkavalla viikolla neuvostoissa:
Maanantai 13. maaliskuuta
Euroryhmä, keskeisinä aiheina ovat makrotalouden ja julkisen talouden kehitys euroalueella, kansainvälisten kokousten valmistelu, inflaatiokehitys euroalueella, talouden ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelu ja digitaalinen euro.
Työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvosto (13.–14. maaliskuuta), keskeisinä aiheina ovat vuosi Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, eurooppalainen ohjausjakso, ILO:n yleissopimus, asetus Euroopan lääkevirastolle suoritettavista maksuista ja palkkioista, ja EU:n globaali terveysstrategia.
Tiistai 14. maaliskuuta
Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto, keskeisinä aiheina elpymis- ja palautumistukiväline, finanssipoliittinen ohjaus, talouden ohjausjärjestelmä, Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen talous- ja rahoitusvaikutukset, kansainväliset kokoukset, EU:n budjetti, rahoituspalvelut, ja poliittisen tason makrotaloudellinen vuoropuhelu.
Torstai 16. maaliskuuta
EU:n ja Albanian vakautus - ja assosiaationeuvosto, keskeisenä aiheena on EU:n ja Albanian suhteet.
Ympäristöneuvosto, keskeisinä aiheina ovat teollisuuden päästöt, hiilenpoiston sertifiointi, pakkaukset ja pakkausjäte, ja yhdyskuntajätevesien käsittelyä koskeva direktiivi.
Perjantai 17. maaliskuuta
EU:n ja Pohjois-Makedonian vakautus- ja assosiaationeuvosto, keskeisenä aiheena EU:n ja Pohjois-Makedonian suhteet.
Kaikki neuvostojen kokoukset.
VIIME VIIKOLLA NEUVOSTOSSA
EU:n turvallisten yhteyksien ohjelma
Neuvosto antoi tiistaina 7. maaliskuuta asetuksen EU:n turvallisten yhteyksien ohjelmasta vuosiksi 2023–2027. Tämä on päätöksentekomenettelyn viimeinen vaihe. Ohjelmassa asetetaan tavoitteeksi, että EU ottaa käyttöön IRIS2-satellittijärjestelmän, joka tarjoaa erittäin nopeita ja turvallisia viestintäpalveluja vuoteen 2027 mennessä. Neuvoston mukaan hallitukset hyötyvät tästä avaruuspohjaisesta viestintäjärjestelmästä, joka koskee palveluja, kuten elintärkeiden infrastruktuurien suojelua, valvontaa, ulkoisten toimien tukemista tai kriisinhallintaa, mikä auttaa parantamaan EU:n selviytymiskykyä ja itsemääräämisoikeutta.
Neuvosto hyväksyi pakotteita naisiin kohdistuvasta väkivallasta
Neuvosto päätti tiistaina 7. maaliskuuta pakotteista yhdeksälle henkilölle ja kolmelle yhteisölle, jotka ovat syyllistyneet vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin ja -rikkomuksiin, erityisesti seksuaaliseen ja sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan. Pakoteluetteloon on merkitty uusina muun muassa kaksi virkaatekevää talibanin ministeriä ja Moskovan poliisiaseman virkamiehiä. Luetteloon merkittyjen henkilöiden ja yhteisöjen varat jäädytetään EU:ssa. Luetteloon merkittyihin henkilöihin sovelletaan lisäksi EU:ta koskevaa matkustuskieltoa.
Neuvoston uusi oikeudellisen yksikön pääjohtaja
Neuvosto nimitti 9. maaliskuuta 2023 Emer Finneganin (pdf) neuvoston oikeudellisen yksikön uudeksi pääjohtajaksi sekä neuvoston ja Eurooppa-neuvoston oikeudelliseksi neuvonantajaksi. Hän aloittaa uudessa toimessaan 1. huhtikuuta 2023
Keskustelua Mercosurista neuvoston piirissä
Kauppaministerien epävirallisessa kokouksessa perjantaina 10. maaliskuuta käytiin keskustelua EU:n ja Mercosur-maiden välisen kauppasopimusneuvotteluiden viemisestä päätökseen (Agence Europe). Usea jäsenmaa, etunenässä Espanja haluaa saada sopimuksen aikaan. Taustalla tuoreimmissa puheenvuoroissa on komission 7.–8. maaliskuuta EU–Mercosur-neuvottelujen (Euroopan komissio) yhteydessä ehdottama sopimuksen lisäprotokolla (Agence Europe), jossa vastattaisiin EU:n puolelta esitettyihin huoliin metsäkadosta ja kestävästä kehityksestä Mercosur-maissa. Ruotsin kauppaministeri Johan Forssell ilmoitti kauppaministerien kokouksen yhteydessä EU-puheenjohtajamaan tavoitteena olevan konkreettinen edistys sopimuksen saamisessa kesäkuun loppuun mennessä, joskin huomauttaen, että tavoite voi olla "hieman liian optimistinen" (Agence Europe).
Neuvosto ei vahvistanutkaan autojen uusia hiilidioksidipäästönormeja
Viikolla käytiin keskustelua 55-ilmastopakettiin kuuluvien polttomoottorilla käyvien ajoneuvojen hiilidioksidipäästönormien – tosiasiallisesti merkiten tällaisten ajoneuvojen uusrekisteröintien loppua vuoteen 2035 mennessä – hyväksynnästä. Neuvoston oli määrä tiistaina vahvistaa virallisesti toimielinten saavuttama alustava sopu, mutta kun Saksa ilmoitti yllättäen, ettei se kannattakaan hyväksyntää (Politico). Saaden mukaansa ainakin Italian, Puolan, Bulgarian ja Tšekin (European News Room) äänestystä lykättiin, sillä määräenemmistöpäätökselle ei ollut edellytyksiä. Saksa toivoo erityisesti synteettisten polttoaineiden käytön sallimista (Politico).
Neuvostojen lehdistötiedotteet.
4. Muissa uutisissa
Näkökulmia Ukrainan jälleenrakennukseen: EPC:n keskustelutilaisuus ukrainalaisen ajatushautomon helmikuisesta raportista
Brysselissä toimiva ajatushautomo EPC järjesti tiistaina 7. maaliskuuta keskustelutilaisuuden näkökulmista Ukrainan jälleenrakennukseen (EPC). Keskeisenä viitepisteenä keskustelulle toimi ukrainalaisen ajatushautomon (ICPS) helmikuun alkupuolella julkaistu raportti Ukrainan jälleenrakennusta koskevista aloitteista, lähestymistavoista ja suosituksista (pdf) (ICPS). Raportin mukaan Ukraina keräsi varoja budjettinsa tukemiseksi Venäjän hyökkäyksen 24. helmikuuta alusta viime vuoden loppuun mennessä reilu 51 miljardia dollaria, mutta tästä suurin osa, 40 % (12,5 miljardia dollaria) koostui Ukrainan liikkeelle laskemista hrvynioista ja valtion velkakirjoista. EPC:n tilaisuudessa puhunut ICPS:n tutkija Yehor Kiyan painottikin, että Ukrainan on monipuolistettava budjettituen lähteitä. Tähän kytkeytyen tilaisuudessa käytiin keskustelua erityisesti Venäjältä takavarikoitujen varojen käytöstä Ukrainan tukemiseen ja jälleenrakentamiseen pääviestin ollessa, että asia vaatii vielä oikeudellisia ratkaisuja. Kansalaisyhteiskunnan tärkeää roolia tulevan jälleenrakennuksen paikallisen tason huomioimisessa korostettiin, samalla kun painotettiin, että strategisten alojen, kuten maatalouden, jälleenrakennuksessa on keskeistä keskitetyt ratkaisut, joissa ovat mukana kansainväliset toimijat kuten EU. ICPS:n raportissa esitellään myös neljä pöydällä olevaa ehdotusta Ukrainan jälleenrakennusta koordinoiviin rakenteisiin: 1) G7:n Donor Coordination Platform, 2) Ukrainan elpymisalusta (Platform for the recovery of Ukraine), 3) Ukrainan jälleenrakennusalusta (Ukraine reconstruction platform) sekä 4) Ukrainan jälleenrakennuspankki. Keskeisiltä osin kaikki esitellyt ehdotukset ovat vasta suunnittelun asteella. Tähän puuttui myös tilaisuudessa puhunut Yhdysvaltain entinen Ukrainan suurlähettiläs William Taylor, joka valitteli G7:n Donor Coordination Platform -aloitteen sisältävän tällä hetkellä vain joitakin G7:n suunnalta annettuja "lausuntoja ja lupauksia" – nyt pitäisi päästä toimintaan. Entinen suurlähettiläs Taylor myös kiitti puheenvuoroja EU:n ensisijaisuudesta Ukrainan jälleenrakennuksen yhteydessä samalla painottaen Yhdysvaltain olevan Ukrainan ensisijainen kumppani turvallisuuden alueella ("first partner in security").
Neuvoston ja parlamentin neuvottelijat pääsivät poliittiseen sopuun energiatehokkuusdirektiivissä
Neuvoston ja parlamentin neuvottelijat pääsivät väliaikaiseen poliittiseen sopimukseen energian loppukulutuksen vähentämisestä EU:n tasolla 11,7 prosentilla vuonna 2030. Jäsenmaat hyötyvät joustoista tavoitteen saavuttamisessa. Neuvosto ja parlamentti sopivat, että kaikki jäsenmaat osallistuvat EU:n yleisen tavoitteen saavuttamiseen muun muassa ohjeellisten kansallisten panostuksien avulla.
Alustavia arvioita EU:n elpymisvarojen valvonnan ja rakenteen toimivuudesta
Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisi viikolla arvion NextGenerationEU-välineeseen kuuluvien nykyhinnoiltaan 724 miljardin euron kansallisten elpymisvarojen (Recovery and Resilience Facility) käytön valvontajärjestelmästä (ECA). Päähuomionaan tarkastajat esittävät, että täytäntöönpanomallin varmuus ja tilivelvollisuus ovat EU-tasolla edelleen puutteellisia. Tarkastajien mukaan komissio saa valvontatyönsä kautta vain niukasti todennettua tietoa siitä, tarkastavatko jäsenvaltiot, että sääntöjä noudatetaan, ja kuinka ne sen tekevät. Jos sääntöjen noudattamisesta ei ole varmuutta, tilivelvollisuus EU:n tasolla jää vajavaiseksi, tarkastajat toteavat raportissaan (pdf) (ECA). Tilintarkastustuomioistuin suosittelee muun muassa etukäteen tehtävien varmennusten lisäämistä sekä sen varmistamista, että elpymisvaroihin liittyvät investoinnit vastaavat niin kansallisia kuin EU-tason sääntöjä.
Viikolla julkaistiin myös Euroopan parlamentin EU:n talousohjausta seuraavan EGOV-yksikön raportti elpymisvarojen tuomista opeista EU:n talousohjauskehykseen (pdf) (Euroopan parlamentti). Raportissa muun muassa peräänkuulutetaan elpymisvarojen järjestelmään liittyvän läpinäkyvyyden tarpeellisuutta, viitataan komission intresseissä olevan esittää järjestelmä menestykseksi, todetaan vaikeus arvioida elpymisvarojen rahoitusmallin toimivuudesta, korostetaan, että uudistuksia tulisi painottaa maissa, jotka saavat suhteessa vähäisempiä määriä elpymisvaroja sekä todetaan, että vaikka elpymisvarojen järjestelmä (kansallisesti ehdotetut suunnitelmat, komission hyväksyntä valikoitujen kriteerien mukaisesti) ei ole millään muotoa uusi, se on kuitenkin lisännyt kansallista omistajuutta varojen toimeenpanosuunnitelmiin.
5. Kannanottopyynnöt ja julkiset kuulemiset
Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.
Viime viikolla julkaistut kannanottopyynnöt:
EU:n toimeenpanovirastot – kolmivuotisarviointi (maatalouden ja maaseudun kehittäminen, koulutus, energia, elintarviketeollisuus, kansanterveys, tutkimus ja innovointi, urheilu, liikenne, nuoriso, kertomus, 10. maaliskuuta – 7. huhtikuuta)
Droonit – miehittämättömien ilma-alusjärjestelmien aiheuttaminen mahdollisten uhkien torjuminen (sisäasiat, tiedonanto, 6. maaliskuuta – 3. huhtikuuta)
Viime viikolla alkaneet julkiset kuulemiset:
Ei uusia julkisia kuulemisia.
Kaikki Euroopan komission kannanottopyynnöt ja julkiset kuulemiset.