Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 8.–14.2.2021

Julkaistu 8.2.2021 12.45
Muokattu 8.2.2021 13.09

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 8.–14.2.2021

Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

1. Parlamentin tapahtu​​​mat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on täysistunto. Keskeisiä aiheita ovat:

EU:n koronarokotestrategia. Keskiviikon täysistuntokeskustelussa koronarokotteista meppien odotetaan tukevan EU:n yhtenäistä toimintaa. Keskusteluun osallistuu komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Elpymisväline pandemian seurausten torjumiseksi. Tiistaina parlamentti äänestää elpymis- ja palautumistukivälineestä, jolla tuetaan EU-maita pandemian sosiaalisten ja taloudellisten seurausten torjunnassa.

Sosiaalisen median demokraattinen valvonta ja perusoikeuksien suojelu. Keskiviikkona mepit keskustelevat uusien medioiden, politiikan ja sananvapauden yhteyksistä.

Venäjän opposition tilanne. EU:n ulkosuhdejohtaja Josep Borrell keskustelee tiistaina meppien kanssa Venäjän poliittisesta kuohunnasta, muun muassa Alexei Navalnyin tapauksesta ja sitä seuranneista laajoista protesteista.

Kiertotalous. Mepit vaativat tiukempia tavoitteita kierrättämiselle. Euroopan parlamentti keskustelee ja äänestää maanantaina siitä, millaisia toimia tarvittaisiin hiilineutraalin, kestävän ja myrkyttömän kiertotalouden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä.

Eriarvoisuuden vähentäminen ja työssäkäyvien köyhyys. Mepit keskustelevat ja äänestävät maanantaina siitä, millaisilla toimilla voitaisiin puuttua esimerkiksi työssäkäyvien köyhyyteen ja suojata alustatalouden työntekijöitä.

Esityslistan muita aiheita täällä.

2. Komission tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Kollegion kokous tiistaina 9. helmikuuta. Todennäköisiä aiheita:

Yhteinen tiedonanto koskien uudistettua kumppanuutta eteläisen naapuruston kanssa (Borrell)

Viisumisäännöstön alainen raportti koskien paluuta ja takaisinottoa (Schinas)

Komission tulevien kokousten alustavat aiheet löytyvät täältä (pdf)

Nostoja komissaarien viikon tapaamisista:

Maanantaina 8. helmikuuta

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tapaa videoyhteydellä Euroopan parlamentin GUE/NGL-ryhmän.

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell tapaa videoyhteydellä Kiinan ulkoasiainministeri Wang Yin.

Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen tapaa videoyhteydellä Unescon pääjohtaja Audrey Azoulayn.

Tiistaina 9. helmikuuta

Demokratiasta ja väestökehityksestä vastaava varapuheenjohtaja Dubravka Šuica tapaa videoyhteydellä Eurochild-järjestön puheenjohtaja Marie-Louise Coleiro Precan keskustellakseen järjestön laatimasta raportista koskien covid–19-pandemian vaikutusta lasten kasvuun ja kehitykseen.

Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen tapaa videoyhteydellä Tanskan kansainvälisen yhteistyön ministerin Flemming Moller Mortensenin.

Keskiviikkona 10. helmikuuta

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen osallistuu parlamentin täysistuntoon keskustelemaan EU:n covid–19-strategian tilasta.

Demokratiasta ja väestökehityksestä vastaava varapuheenjohtaja Dubravka Šuica tapaa videoyhteydellä deliberatiivisen demokratian asiantuntijat David van Reybrouckin ja Yves Dejaegheren keskustellakseen Euroopan tulevaisuuskonferenssista.

Torstaina 11. helmikuuta

Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager kokoustaa etäyhteyden välityksellä eurooppalaisen teollisuuden pyöreän pöydän (European round table for industry) jäsenten kanssa.

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell johtaa puhetta EU-Ukraina yhteistyöneuvostossa.

Sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton tapaa videoyhteydellä Ranskan puolustusministeri Florence Parlyn.

Perjantaina 12. helmikuuta

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tapaa videoyhteydellä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtajan Christa Schwengin.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans antaa avauspuheenvuoron videoyhteyden välityksellä Kestävän kehityksen huippukokouksessa.

Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager tapaa videoyhteydellä Japanin reilun kaupan komission puheenjohtajan Kazuhiro Furuyan.

Lauantaina 13. helmikuuta

Arvoista ja avoimuudesta vastaava varapuheenjohtaja Věra Jourová tapaa videoyhteydellä Unescon pääjohtaja Audrey Azoulayn.

Oikeusasioiden komissaari Didier Reynders tapaa videoyhteydellä Suomen oikeusministerin Anna-Maja Henrikssonin.

Kaikki komissaarien tapaamiset löytyvät täältä.

3. Etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Etenemissuunnitelmat:

Alv – alv-vajeen pienentäminen (Verotus; Tiedonanto)

Julkiset kuulemiset:

Terve maaperä – EU:n uusi maaperästrategia (Ympäristö; Tiedonanto)

Yhteentoimivat digitaaliset julkiset palvelut – eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet – arviointi ja strategia (Digitaalitalous ja ‑yhteiskunta, Institutionaaliset asiat; Tiedonanto)

Kaikki Euroopan komission etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset.

4. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.

Ei Eurooppa-neuvoston eikä EU:n neuvoston kokouksia.

Eurooppa-neuvoston ja EU:n neuvostojen kokouskalenteri löytyy täältä.

5. Komissiossa viime viikolla

5.1 Komissio esitteli syövän vastaisen strategian

Euroopan komissio esitteli keskiviikkona EU:n syöväntorjuntasuunnitelman (Euroopan komissio), joka on von der Leyenin komission tärkeä prioriteetti terveyden alalla. Kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan pyrkivä syöväntorjuntasuunnitelma käsittelee asiaa useista syöväntorjunnan näkökulmista ja sitä tuetaan useiden eri politiikanalojen toimilla. Komission varapuheenjohtaja Margaritis Schinas painotti suunnitelmassa olevan kyse "terveyspolitiikkaa pidemmälle ulottuvasta terveyspolitiikasta".

Syöväntorjuntasuunnitelma sisältää neljä keskeistä toiminta-alaa, 10 lippulaivahanketta ja lukuisia tukitoimia. Suunnitelma pannaan täytäntöön monenlaisilla komission rahoitusvälineillä. Torjuntatoimiin varataan yhteensä 4 miljardia euroa muun muassa EU4Health-ohjelmasta, Horisontti Eurooppa -ohjelmasta ja digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta. Strategian neljä keskeistä toiminta-alaa ovat seuraavat:

Ennaltaehkäisy toimilla, jotka koskevat keskeisiä riskitekijöitä. Riskitekijöitä ovat tupakointi (tavoitteena, että vuoteen 2040 mennessä tupakoijien osuus väestöstä on alle 5 %), haitallinen alkoholinkäyttö, ympäristön pilaantuminen ja vaaralliset aineet. Lisäksi "HealthyLifestyle4All"-kampanjalla edistetään terveellistä ruokavaliota ja liikuntaa. Papilloomavirusten aiheuttamien syöpien ehkäisemiseksi syöpäsuunnitelman tavoitteena on rokottaa vähintään 90 % tyttöjen kohdeväestöstä EU:ssa ja lisätä merkittävästi poikien rokotuksia vuoteen 2030 mennessä.

Syövän varhainen havaitseminen parantamalla hoitojen saatavuutta, laatua ja diagnostiikkaa. Lisäksi jäsenmaita autetaan varmistamaan, että rintasyövän, kohdunkaulan syövän tai paksu- ja peräsuolen syövän seulontoihin oikeutetusta väestöstä 90 %:lle tarjotaan vuoteen 2025 mennessä pääsy seulontaan. Tämän saavuttamiseksi ehdotetaan uutta EU:n tukemaa syövän seulontajärjestelmää.

Diagnosoinnin ja hoitoon pääsemisen takaaminen toimilla, joilla varmistetaan integroitu ja kokonaisvaltainen syöpähoito ja puututaan eriarvoisuuksiin laadukkaan hoidon ja lääkkeiden saatavuudessa. Tavoitteena on, että 90 % kohteena olevista potilaista voisi käyttää EU:n uuden verkoston kautta toisiinsa liitettyjen kansallisten, laaja-alaisten syöpäkeskusten palveluja vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi vuoden 2021 loppuun mennessä käynnistetään uusi "syövän diagnosointi ja hoito kaikkien ulottuville" -aloite parantamaan syöpädiagnosointiin ja hoitoon pääsyä. Eurooppalainen aloite syövän ymmärtämiseksi (UNCAN.eu) puolestaan auttaa tunnistamaan henkilöt, joilla on suuri riski saada jokin yleinen syöpä.

Syöpäpotilaiden ja -selviytyjien elämänlaadun parantaminen. Tähän liittyviä tekijöitä ovat kuntoutus, mahdollinen kasvaimen uusiutuminen, metastaattiset sairaudet sekä toimenpiteet sosiaalista integroitumista ja työpaikalla uudelleenintegroitumista varten. Samalla käynnistetään seurantahoitoon keskittyvä "parempaa elämää syöpäpotilaille" -aloite.

Uusien teknologioiden, tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseksi perustetaan uusi syöpätietokeskus, joka auttaa koordinoimaan syöpään liittyviä tieteellisiä ja teknisiä aloitteita EU:n tasolla. Lisäksi käynnistetään eurooppalainen syöpäkuvantamisaloite, jolla tuetaan uusien tietokoneavusteisten välineiden kehittämistä yksilöllistetyn hoidon ja innovatiivisten ratkaisujen parantamiseksi. Lapsiin kiinnitetään erityistä huomiota käynnistämällä aloite "syöpäsairaiden lasten auttamiseksi". Vuonna 2021 perustetaan syöpään liittyvien eriarvoisuuksien rekisteri kartoittamaan jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä suuntauksia, eroja ja eriarvoisuuksia. Mepit asettuivat EU:n syövän vastaisen strategian taakse (Euroopan parlamentti). Perjantaina komissio täydensi esitystä ensimmäisellä jatkotoimellaan - SAMIRA-toimintasuunnitelma on lääketieteellisen ionisoivan säteilyn sovelluksia koskeva strateginen ohjelma (Euroopan komissio).

Komission tietojen mukaan vuonna 2020 EU:ssa diagnosoitiin syöpä 2,7 miljoonalla ihmisellä, minkä lisäksi se tappoi 1,3 miljoonaa. Viimeisin kokonaisvaltainen eurooppalainen toimintasuunnitelma syövän torjumiseksi on peräisin 90-luvun alusta. Syövän taloudellisen kokonaisvaikutuksen Euroopassa arvioidaan olevan yli 100 miljardia euroa vuodessa.

Ilman päättäväisiä toimia komissio arvioi syöpätapausten lisääntyvän lähes 25 prosenttia vuoteen 2035 mennessä, mikä tekee syövästä yleisimmän kuolinsyyn EU:ssa. Covid–19-pandemia on vaikuttanut vakavasti syövän hoitoon häiritsemällä hoitoja, viivästyttämällä diagnooseja ja rokotuksia sekä heikentämällä lääkkeiden saatavuutta.

Syövän vastainen strategia on vasta toimintasuunnitelma, jonka parissa suunnitelman toimeenpanoa varten muodostettu työryhmä tulee työskentelemään seuraavat vuodet.

​6. Parlamentissa viime viikolla

6.1 Budjettivaliokunta kuuli terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääjohtaja Sandra Gallinaa koskien EU:n yhteistä rokotestrategiaa

Maanantaisessa budjettivaliokunnan kokouksessa mepit keskustelivat EU:n rokotestrategiasta komission terveys- ja elintarviketurvallisuusasioiden pääjohtajan Sandra Gallinan kanssa (Euroopan parlamentti). Kuuleminen tapahtui EU:n asettamia rokotevientirajoituksia, Brexit-sopimusta ja Pohjois-Irlannin rajaa koskevan "rokotefiaskon" jälkitunnelmissa (Financial Times).

Avauspuheenvuorossaan Gallina totesi, että rokotesopimukset neuvoteltiin aikapaine ja epävarmat olosuhteet huomioiden parhaiden ehtojen mukaiseksi. EU:n painopisteet sopimuksien solmimisessa olivat tieteellinen näyttö rokotteen tehosta, mikä rokote tulisi valmistumaan ensimmäisenä ja tuotantolaitosten hyvä toimivuus. Gallina korosti, että kiistanalainen "best efforts" -lauseke (Politico) oli sisällytettävä AstraZenecan kanssa neuvoteltuun sopimukseen silloisten kliinisten kokeiden läpäisyyn ja luvan saamiseen liittyvien epävarmuuksien takia. Joustovaraa antavaa lauseketta ei ollut tarkoitettu sovellettavan rokotteiden toimituksen aikatauluun (Politico).

Meppien esille nostamia teemoja olivat lääkeyhtiöiden kanssa käytyjen neuvottelujen läpinäkyvyys ja rokotesopimusten (sekä näihin liittyvien dokumenttien) tekeminen julkiseksi sekä se, miten EU tulee saavuttamaan von der Leyenin kunnianhimoisen tavoitteen 70 % rokottamiseksi eurooppalaisista kesään mennessä. Jotkut mepit ehdottivat EU:n käyttämättömiksi jääneistä varoista 1,5 miljardin euron sijoittamista rokotteiden käyttöönoton parantamiseen.

Gallina painotti tahollaan, että saatavilla olevat varat on sijoitettava virusmuunnosten tutkimiseen ja muiden maanosien, kuten Afrikan auttamiseen rokotteiden saamisessa. Gallina korosti, että Pfizer/BioNtech ja Moderna toimittavat rokotuksia aikataulun mukaisesti, ja että AstraZeneca-tapaus on yksittäinen "häiriö", jonka vaikutukset tulevat näkymään erityisesti nyt, rokotestrategian 1. vuosineljänneksellä. Gallina vastasi EU:n rokotetilannetta USA:han, Isoon-Britanniaan ja Israeliin verranneille, että EU on yli 12 miljoonalla rokotetullaan maiden "kärkiliigassa", ja että EU:lla ei tulisi tässä suhteessa olla minkäänlaista "kompleksia".

Von der Leyenin 70 % tavoitteeseen Gallina suhtautui positiivisesti, joskin pienellä varauksella, todeten että on tärkeää "pysyä kosketuksissa todellisuuden kanssa". Gallina painotti, että tämänhetkinen ongelma on nimenomaisesti tuotannossa, ei tilattujen rokotteiden määrässä. EU aikoo tehdä kaikkensa tuotantokapasiteetin tehostamiseksi (Süddeutsche Zeitung). EU:n rokotteille tinkimien hintojen Gallina totesi olevan täysin oikeutettuja. Loppuvuodesta EU:lla tulee olemaan 2,3 miljardia rokotetta, jolloin suurimmiksi haasteiksi tulevat Gallinan mukaan nousemaan rokottajien riittävyys ja tarpeeksi nopea rokotustahti.

6.2 Kehitysvaliokunta kuuli kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavaa komissaari Jutta Urpilaista koskien covid–19-rokotteiden saatavuutta kehittyvissä maissa

Mepit keskustelivat torstaina kehitysvaliokunnassa kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaari Jutta Urpilaisen kanssa kehittyvien maiden mahdollisuuksista saada covid–19-rokotteita (Euroopan parlamentti). Urpilainen otti avauspuheenvuorossaan vahvasti kantaa globaalin solidaarisuuden puolesta, todeten sen olevan EU:n "poistumisstrategia" nykyisestä pandemiasta ja ennaltaehkäisevän tulevia. Komissio aikoo koordinoida yhteistä eurooppalaista rokotteenjakamismekanismia, jossa EU-maat voivat luovuttaa osan rokotteistaan toisaalle maailman terveysjärjestö WHO:n, kansainvälisen rokoteallianssi Gavin ja epidemioiden torjuntaa edistävän kansainvälisen yhteenliittymä CEPI:n yhdessä johtaman Covax-ohjelman puitteissa (WHO).

Urpilainen kertoi Covax-ohjelman olevan valmis toimittamaan Pfizerin rokotetta 18 maahan vielä helmikuun aikana. 12 näistä on matalan tai alemman keskitulotason maita Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Tavoitteena on toimittaa 1,3 miljardia rokoteannosta 92 maahan vuoden loppuun mennessä. Meppien puheenvuoroissa korostui huoli rokotteiden tuotantokapasiteetin riittämättömyydestä Covax-yhteistyömekanismin tavoitteiden saavuttamiseen, sillä pulaa rokotteista on jo Euroopassakin. Muun muassa WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom on varoitellut "rokotenationalismin" vaaroista (EUobserver). EPP:n edustaja kritisoi mekanismia niin selkeän aikataulun, toimitusten kuin solidaarisuudenkin puutteesta. S&D:n sekä Vihreiden/EFA:n edustajat ottivat puheenvuoroissaan kantaa (Agence Europe) pakkolisensointiin ryhtymisen puolesta EU- tai WTO-tasolla rokotesaatavuuden ja eteläisten maiden autonomian takaamiseksi "hyväntekeväisyyden" sijaan. 

Urpilainen painotti EU:n tekevän töitä paikallisen tuotantokapasiteetin tehostamiseksi ja lisäämiseksi kehittyvissä maissa, eritoten Afrikan mantereella. NDICI (naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline) (EU:n neuvostot) ja EKKR+ (Euroopan kestävän kehityksen rahasto plus) (Euroopan komissio) ovat Urpilaisen mukaan hyviä työkaluja tällaisten mahdollisuuksien tutkimiseen ja toteuttamiseen. NDICI:n puitteissa voitaisiin luoda kahdenvälisiä tai vaihtoehtoisesti globaaleja aloitteita - mahdollisia menettelytapoja kumppanimaiden tukemiseen on monia. Euroopan investointipankki tekee jo töitä asian parissa. Urpilainen yhtyi joidenkin meppien näkemykseen, että Covaxin toiminnasta ja tavoitteista tulee kommunikoida paremmin yhteistyökumppaneille. EU on sijoittanut mekanismiin 850 miljoonaa euroa. Bidenin hallinnon mukaan liittymisen Urpilainen totesi olevan erittäin myönteinen kehityskulku.

Viruksen muuntumisen riski on yhteinen huolenaihe ja tärkeä syy vastuun ottamiseen myös kumppanimaista. Rokotteiden aikaisen saatavuuden mahdollistaminen vähentää virusmuunnosten syntymisen riskiä. Urpilainen painotti, että "kukaan ei ole turvassa, ennen kuin kaikki ovat turvassa". Tavoitteena tulee olla, että rokotteesta tehdään "globaali julkinen hyödyke". Keskustelut jäsenmaiden ja Covax-ohjelman välillä koskien ripeää etenemistä tulevat jatkumaan.

6.3 Portugalin EU-puheenjohtajakauden sektorikohtaisten painopisteiden esittelyt parlamentille päätökseen

Portugalin ministerit päättivät puheenjohtajakautensa sektorikohtaisten painopisteiden esittelyt parlamentin valiokunnissa (Euroopan parlamentti) (edellisen viikon esittelyiden yhteenvedot viime viikon viikkokirjeessä).

Terveysasiat. Terveysministeri Marta Temido ilmoitti Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle, että puheenjohtajamaa Portugali aikoo edistää lisääntynyttä yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä, tukea toimenpiteitä kansanterveysuhkiin vastaamisen mahdollisuuksien lisäämiseksi, puolustaa tulosorientoituneita kansainvälisiä kumppanuuksia ja kannustaa uusia digitaalisia ratkaisuja vihreään siirtymään. Parlamentin jäsenet ilmaisivat myötätuntonsa Portugalin vaikeaa covid–19-tilannetta kohtaan ja kysyivät, voisivatko EU ja jäsenvaltiot tehdä enemmän auttaakseen. Monet ministerille esitetyt kysymykset koskivat covid–19-rokotteiden käyttöönottoa, mutta kysymyksiä oli myös muun muassa EU:n terveysunionista, lääkkeiden ja laitteiden puutteesta, mikrobilääkeresistenssistä sekä terveyden ja ympäristön välisestä yhteydestä.

Aluekehitys. Aluekehitysvaliokunta kehotti aluesuunnitteluministeri Nelson de Souzaa saattamaan päätökseen oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF), yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen (CPR) ja Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) vaatiman työn. Väliaikaiset sopimukset näistä asiakirjoista saavutettiin joulukuussa, mutta niitä ei ole vielä vahvistettu. Parlamentin jäsenet korostivat, että sopimusten on tärkeää astua voimaan, jotta kansalaisia voidaan auttaa selviytymään covid–19-kriisin sosiaalisista ja taloudellisista seurauksista sekä tukea alueita siirtymässä kohti ilmastoneutraaliutta. De Souza vahvisti puheenjohtamaan sitoutumisen asiakirjojen viimeistelyyn, mutta ei asettanut sille aikataulua, kuten jäsenet pyysivät. Ministeri korosti, että on tärkeää varmistaa, että uudet EU:n alueelliset tukivälineet täydentävät toisiaan, ja lisäsi, että tästä keskustellaan epävirallisessa huippukokouksessa toukokuussa. Jotkut puhujat kysyivät de Souzalta myös EU:n syrjäisimmille alueille kohdistettavasta tuesta, koheesiorahastojen käytöstä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja Brexit-mukautusvarauksen mahdollisimman nopeasta voimaansaattamisesta.

Kansalaisvapaudet sekä oikeus- ja sisäasiat. "Solidaarisuus ei ole valinta, vaan velvollisuus", sisäasiainministeri Eduardo Cabrita sanoi kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle koskien uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusehdotusta. Cabrita korosti, että kaikkien jäsenvaltioiden huolenaiheet on otettava huomioon mutta vaati samalla, että taakka on jaettava, vaikkakin joustavasti. Muita painopisteitä ovat tarve suojata vapaa liikkuvuus Schengen-alueella, poliisiyhteistyön parantaminen, terrorismin torjunnan koordinointi sekä EU:n valmistaminen tuleviin kriiseihin.Parlamentin jäsenet kysyivät Cabritalta puheenjohtajamaan tarkoista suunnitelmista koskien turvapaikka- ja maahanmuuttoasiakirjoja, ja pyysivät sitä osallistumaan epäinhimillisten olosuhteiden tuomitsemiseen, joita turvapaikanhakijat kohtaavat vastaanottokeskuksissa Euroopan ulkorajoilla Kroatiassa ja Kreikan saarilla. Jotkut kiinnittivät huomiota myös Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtivaa virastoa (Frontex) ympäröivään "kuohuntaan" ja korostivat tarvetta varmistaa, että perusoikeuksien toteutumista kunnioitetaan. Perusoikeuksien turvaaminen on ensisijaisen tärkeää oikeuden alalla, sanoi oikeusministeri Francisca Van Dunem, joka haluaa keskittyä haavoittuvassa asemassa olevien aikuisten oikeuksiin. Parlamentin jäsenet kysyivät 7. artiklan mukaisesta menettelystä Unkaria ja Puolaa vastaan. Van Dunem korosti puheenjohtajavaltion päättäväisyyttä edetä toimenpiteissä ja jatkaa oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen arviointia kaikissa jäsenvaltioissa.

6.4 Parlamentin ENVI-valiokunta hyväksyi oma-aloitemietinnön hiilitullimekanismista

Euroopan parlamentin ympäristöasioiden ENVI-valiokunta hyväksyi perjantaina selvällä 58–8 äänten enemmistöllä (10 tyhjää) oma-aloitemietinnön hiilitullimekanismista (carbon border adjustment mechanism) (Euroopan parlamentti). Parlamentti haluaa EU:n verottavan ulkorajallaan hiilipäästöjä (EUobserver) aiheuttavia elektroniikka- ja teollisia tuotteita viimeistään alkaen vuodesta 2023. Mekanismin tulisi mietinnön mukaan lopulta koskea kaikkia EU:n tuotavia tuotteita, jotka kuuluisivat EU:n sisällä päästökaupan piiriin. Ajatuspaja Bruegelin tuore EU:n vihreän kehityksen ohjelman geopoliittisiin vaikutuksiin keskittyvä raportti (Bruegel) esittää hiilitullimekanismin yhtenä keskeisenä kokonaisuuteen liittyvänä tekijänä. Komission esitystä hiilitullimekanismista odotetaan kesäkuussa.

6.5 EU–UK-kauppa- ja yhteistyösopimuksen käsittely parlamentissa etenee: lausuntovaliokunnat antoivat mietintöluonnoksensa

Euroopan parlamentti jatkoi EU–UK-kauppa- ja yhteistyösopimuksen käsittelyä torstaina (Euroopan parlamentti). 18 lausuntovaliokuntaa esittelevät mietintöluonnoksensa parlamentin mietinnöstä vastuussa oleville ulkoasioiden AFET ja kauppapolitiikan INTA -valiokunnille. Valiokunnat olivat jakautuneet sopimukseen maltillisesti myönteisesti suhtautuviin sekä huolia esittäviin (Agence Europe). Huojennusta esitettiin esimeriksi kalastusoikeuksiin ja liikenteeseen liittyvistä kohdista. Pettymyksiä esitetiin esimerkiksi UK:n poistumisesta Erasmus-ohjelman piiristä. Huolia esitettiin muun muassa siitä, miten taata, että UK:n hallitus toteuttaa sopimuksen "reilulla" (fair) tavalla, esimerkiksi koskien kalastusoikeuksia. Ympäristövaliokunta totesi, että UK:n standardeja täytyy seurata tarkkaan. Samoin talousasioiden valiokunta totesi, että UK:n sääntöjä rahoituspalveluissa täytyy "seurata järjestelmällisesti". Aluekehitysasioiden valiokunta kritisoi sopimuksen olevan ohut koheesio-ohjelmista, poikkeuksena Pohjois-Irlanti. Kaikkiaan valiokunnat vaikuttivat olevan valmiita työskentelemään alkuperäisessä aikataulussa eli ratifioimaan sopimuksen 28. helmikuuta mennessä. Parlamentti haluaa myös varmistaa, että se on tiiviisti mukana seuraamassa sopimusta ja voi halutessaan puuttua sopimuksen hyväksyntään ratifiointivaiheessa, mikäli sopimukseen tulee pieninkin muutos.

7. Lyhyesti

7.1 Euroopan tulevaisuuskonferenssi: poliittinen sopu EU:n neuvoston piirissä

EU:n jäsenvaltioiden EU-suurlähettiläät saavuttivat keskiviikkona kokouksessaan sovun koskien Euroopan tulevaisuuskonferenssin järjestämisen mallia (Agence Europe). Konferenssin puheenjohtajuuden, eli keskeisen kiistakysymyksen osalta, suurlähettiläät asettuivat tukemaan ennakoidusti mallia, jossa puheenjohtajuus jaetaan kolmen toimielimen kesken (parlamentti, EU:n neuvosto ja komissio). Parlamentti on aiemmin ilmaissut tukensa kolmikantaiseen johtajuuteen. Osapuolten on vielä saatava aikaan yhteinen julistus, ja tämä voi vielä viedä aikaa (Politico). Vaikka parlamentti hyväksyisi ehdotuksen puheenjohtajuuden jakamisesta, parlamentin piirissä on vielä epäilyksiä nyt pöydällä olevan ehdotuksen sisältämästä mallista konferenssin järjestämistä päivittäisellä tasolla valvovan johtokomitean (executive committee) kokoonpanosta. EU:n neuvoston piirissä hyväksytyn ehdotuksen mukaan komiteassa olisi kolme henkilöä jokaista puheenjohtajaosapuolta kohden. Lisäksi komiteassa olisi tarkkailijajäseniä, esimerkiksi EU:n jäsenvaltioiden EU-asioiden valiokuntien konferenssin (COSAC), Euroopan alueiden komitean sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean piiristä. Parlamentin keskuudessa hiertää rajoitus kolmeen edustajaan. Käytännössä edustus menisi todennäköisestä tällöin kolmelle suurimmalle poliittiselle ryhmälle, EPP:lle, S&D:lle ja Renew Europe -ryhmälle. Pienemmät ryhmät pelkäävät jäävänsä konferenssin ohjauksen ulkopuolelle (Politico).

7.2 Ilmastolakia koskevat kolmikantaneuvottelut polkevat paikallaan

Ilmastolakia koskeva kolmikantaneuvottelut jatkuivat. Kolmas parlamentin, EU:n neuvoston ja komission välinen neuvottelu päättyi ilman mainittavaa edistystä tiistaina. Agence Europen keräämien tietojen mukaan EU:n neuvosto on toistaiseksi kieltäytynyt käsittelemään keskeistä kiistakysymystä, vuoden 2030 päästövähennystavoitetta (Agence Europe). Parlamentti haluaa ilmastolakiin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteeksi 60 % kun EU:n neuvosto ja komissio puolestaan kannattava 55 % tavoitetta. Lisäksi vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoite jakaa osapuolia. Parlamentti haluaa tavoitteen koskevan EU:ta kokonaisuutena ja lisäksi kaikkia jäsenvaltioita yksittäin. Valtaosa jäsenvaltioista ei kannata ajatusta tavoitteen koskemisesta myös yksittäin jäsenvaltioittain.​​

Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset