​Eduskunta kävi lähetekeskustelun hallituksen esityksestä eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi. Esittelypuheenvuoron piti valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).

"Hallituskauden viimeinen lisäbudjetti sisältää tukea kansalaisten sähkölaskuihin, rahoitusta sote-palveluihin ja tukea Ukrainalle. Myös kotimaista ruoantuotantoa tuetaan kasvaneiden kustannusten keskellä. Lisäbudjettiin sisältyy myös merkittävä askel luonnonsuojelun osalta. Lisäbudjetista kuitenkin suurin menokohde ovat kuitenkin korkomenot. Inflaation kiihtymisen myötä Euroopan keskuspankki on kiristänyt rahapolitiikkaa, mikä on johtanut yleiseen korkotason nousuun. Nopea korkojen nousu näkyy myös valtion velanhoitomenoissa", Saarikko kertoi.

"Tässä lisäbudjetissa korkomenoarviota lisätään runsaalla miljardilla eurolla, ja tämä nostaa kuluvan vuoden korkomenot noin 2,6 miljardiin euroon. Kaikkiaan korkomenojen nousu muodostaa puolet tästä lisäbudjetin 2 miljardin euron loppusummasta. Velanhoidon osalta nähtävissä ei ole hallitsematonta kehitystä, mutta korkomenot, kaikilta menneiltä vuosilta kertyneen velan korkomenot, syövät väistämättä julkisen talouden liikkumavaraa", Saarikko jatkoi.

Saarikko kiinnitti esittelypuheenvuorossaan huomiota myös esimerkiksi Venäjän energiasotaan ja lisäbudjettiin sisältyvään takautuvasti maksettavaan sähköhyvitykseen.

Keskustelussa nousi esiin mm. hyvinvointialueiden rahoitus sekä maatalouden ja ruoantuotannon tukeminen. Hallitus sai kritiikkiä erityisesti velanotosta.

Lisätalousarvio lähetettiin käsiteltäväksi valtiovarainvaliokuntaan​

Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2023 lisätalousarvioksi​