Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Julkisen talouden suunnitelma 2021-2024 lähetekeskustelussa

Julkaistu 21.4.2020 21.40
Muokattu 21.4.2020 21.41
Kuva eduskunnan täysistunnosta 21. huhtikuuta 2020. Täysistunnossa puheenvuoroa käyttää valtionvarainministeri Katri Kulmuni.

Julkisen talouden suunnitelma 2021-2024 lähetekeskustelussa

Eduskunta käsitteli tiistaina 21. huhtikuuta julkisen talouden suunnitelma, josta valtioneuvosto päätti 16. huhtikuuta. 

Julkisen talouden suunnitelmaan on keskeisesti vaikuttanut koronavirustilanteen aiheuttamat seuraukset. Olosuhteet ovat myös EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen määritelmän mukaan poikkeukselliset. Tästä syystä julkisen talouden suunnitelmassa esitetään vain riippumattoman ennusteen mukainen julkisen talouden keskipitkän aikavälin kehitysarvio, eikä se sisällä vakausohjelmaa. 

Nyt käsitellyssä julkisen talouden suunnitelmassa ei esitetä hallituksen tavoitteita tai suunniteltuja toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Julkisen talouden suunnitelma ei siis tässä tapauksessa ole budjettikehysdirektiivin mukainen kansallinen keskipitkän aikavälin julkisen talouden suunnitelma. 
Valtion budjettitalouden arvioidaan olevan noin 6,7−7,6 miljardia euroa alijäämäinen vuosina 2021−2024. Julkisen talouden suunnitelma on rakennettu valtiovarainministeriön uusimman talousennusteen pohjalle.

Julkisen talouden suunnitelman esittelypuheenvuoron käyttänyt valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) painotti koronakriisin taloudellisia vaikutuksia. ”Valtiovarainministeriö esitti viime viikolla ennusteensa, että Suomen talous supistuu tänä vuonna 5,5 prosentilla. Mikäli epidemia ja rajoitustoimenpiteet venyvät, on isku entistäkin voimakkaampi ja toipuminen entistä kovemman työn takana”. 

Kulmuni painotti, että hallituksen keskeisin tehtävä on turvata tavallisten suomalaisten selviäminen koronakriisin oloissa, jotta terveydestä ja turvallisuudesta ei tarvitsisi tinkiä, jotta ihmisillä riittäisi työtä ja toimeentuloa tulevaisuudessakin. Samalla kuitenkin tämä on merkinnyt merkittävää, uutta lainanotto. ”Joudumme ottamaan velkaa miljardien eurojen edestä, kaksinumeroisella summalla. Lainanotto on kuin huomiseen, tuleville sukupolville siirretty vero”, valtiovarainministeri sanoi. 

Kulmuni siirsi katsetta myös jo tulevaan ja talouden uudelleen rakentamiseen. ”Elvytystoimien rinnalla on välttämätöntä päättää myös rakenteellisista toimista, joilla Suomi palautetaan kriisin jälkeen kestävän kasvun, korkean työllisyyden ja vahvan julkisen talouden uralle. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus on sitoutunut tarkastelemaan hallitusohjelman toimenpiteitä uudelleen, mikäli niiden toteuttaminen vaarantaisi julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Meidän pitää siis miettiä, pitääkö osa sovituista tärkeistä uudistuksista siirtää tulevaisuuteen odottamaan parempia taloudellisia aikoja ja mahdollisuuksia”.

Julkisen talouden suunnitelman lähetekeskustelussa käytiin vilkasta keskustelua. Johannes Koskinen (sd.) totesi, että ”hallitusohjelman toteuttaminen ja tulevaisuusinvestoinnit ovat edelleen tämän hallituksen prioriteetteja. Otetaan esimerkiksi parjattu oppivelvollisuuden laajentaminen. Jokaisen nuoren kouluttaminen valmiiksi asti on välttämätöntä, jotta kriisistä nousee entistä suorituskykyisempi Suomi. Nyt keskitymme täysillä käsillä olevan kriisin hoitamiseen katsoen kuitenkin vahvasti tulevaisuuteen, siihen, miten tämän jälkeen turvaamme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja talouden kestävyyden.” 

Oppositio painotti hallitusohjelman uudelleen tarkastelua sekä menojen kriittistä arviointia. ”Menopuolella kannattaisi ennemmin olla suhteellisen niukalla linjalla. Useat hallituksen hankkeet saattavat aiheuttaa huomattavasti enemmän pysyviä kustannuksia kuin on ennakoitu, ja nämä hankkeet pitäisi tässä tilanteessa siis toteuttaa velaksi. Työllisyystoimenpiteet täytyy saada liikkeelle. Ne ovat tässä tilanteessa välttämättömiä.”. Petteri Orpo (kok.) sanoi, että ”on selvää, että hallitusohjelma on siellä kirjoitettava uudelleen. Velkaa on nyt pakko ottaa, jotta pääsemme akuutista kriisistä eteenpäin. Rahanjaon on kuitenkin loputtava tämän kriisin jälkeen yhtä nopeasti kuin se alkoi. Vanhentuneen hallitusohjelman lisämenot pitää unohtaa, koska niiden rahoittamiseen tarkoitettuja kasvu- ja omaisuustuloja ei yksinkertaisesti ole eikä tule. Kunnille ei saa antaa yhtään uutta velvoitetta tässä tilanteessa. Elvytyksestä on hyötyä, kun rajoitteita on saatu purettua ja ihmiset pääsevät takaisin arkeen. Ne keinot on mietittävä tarkkaan ja ajoitettava oikein.”

Kansainvälisen talouden epävarmuus, Business Finlandin kautta kanavoidut yritystuet ja niiden jakoperusteet sekä kuntatalouden / valtiontalouden kokonaistilanne nousivat esiin myös useissa lähetekeskustelun puheenvuoroissa.

Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa lausunnon viimeistään 12.5.2020.

Täysistunnoissa 21.4. käytetyt puheenvuorot julkisen talouden suunnitelmasta  avautuvat seuraavista linkeistä. 

Täysistunnon pöytäkirja, linkki ensimmäisen osa 

Täysistunnon pöytäkirja, linkki toinen osa
Aihealueet
Täysistunto