Kansanedustaja Hilkka Kemppi (kesk.) Euroopan
neuvoston Suomen valtuuskunnasta haluaa lisää naisia konfliktien ratkaisuun ja
rauhanneuvotteluihin, mutta pitää tärkeänä myös naisten oikeutta
asepalvelukseen. Kemppi puhui aiheesta keskiviikkoiltana Euroopan neuvoston
parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa Ranskan Strasbourgissa.
Istunnon käsittelyssä oli ukrainalaisen kansanedustajan Jevheniia Kravchukin
raportti ”Oikeutta ja turvaa rauhansovitteluun osallistuville naisille”. Kemppi
viittasi keskustelussa YK:n päätöslauselmaan 1325 "Naiset, rauha ja
turvallisuus”, jonka tavoitteena on vahvistaa naisten roolia ja voimaannuttaa
heitä konfliktien ehkäisyssä, sotien lopettamisessa, rauhan rakentamisessa sekä
lisätä naisten turvallisuutta.
”Ukrainassa hyökkääjä käyttää naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa
käytetään sodankäynnin välineenä. Seksuaalisen väkivallan torjumisen pitäisi
olla olennainen osa rauhanprosessia. Olen iloinen, että Ukraina on ratifioinut
naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen Istanbulin yleissopimuksen, mikä osoittaa,
että jopa sodan keskellä on mahdollista edistää ihmisoikeuksia”, Kemppi kiitti.
Naisia ja miehiä ei pitäisi erotella asepalveluksessa
Ukrainan sota on tuonut näkyväksi sen tosiasian, että turvallisuuspolitiikan
tai liike-elämän johtotehtävissä on hyvin vähän naisia. Euroopan suurimpien
yritysten johtajista vain kymmenen prosenttia on naisia, ja suurin osa
eduskunnassakin kuulluista turvallisuuspolitiikan asiantuntijoista oli miehiä.
”Vuonna 2016 Suomen ulkomaille lähettämistä kriisinhallinnan asiantuntijoista
40 prosenttia oli naisia, mutta EU:n keskiarvo on edelleen vain 20 prosenttia.
Meidän on edelleen tuettava YK:n päätöslauselmaa ja ulotettava se koskemaan
koko yhteiskuntaa.”
Kemppi toivoi naisille lisää valmiustaitojen koulutusta ja piti tärkeänä, että yhä useampi suorittaa asepalveluksen sekä korosti nyt alkavien koko ikäluokan yhteisten kutsuntojen merkitystä.
"Suomessa kokeillaan vihdoin kutsuntoja sekä naisille että miehille. Mielestäni
on tärkeää, ettei naisia ja miehiä erotella asepalveluksessa, koska se auttaa
muuttamaan maskuliinista näkemystä rauhasta ja turvallisuudesta”, Kemppi
totesi.
”Tutkimukset osoittavat, että naisten osallistaminen parantaa mahdollisuuksia
saada aikaan rauhansopimus ja kestävä rauha. Meidän on vahvistettava naisten
osallistumista virallisiin rauhanneuvotteluihin ja korkean tason
päätöksentekofoorumeihin”, hän päätti.
Euroopan vanhin ja laajin poliittinen- ja
ihmisoikeusjärjestö
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on
maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö.
Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa
suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Yleiskokoukseen kuuluu varajäsenet mukaan lukien yli 700
kansanedustajaa Euroopan neuvoston 46 jäsenmaasta.
Raportti ”Justice and security for women in peace reconciliation”