Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Kevään 2018 ajankohtaiset EU-asiat

Julkaistu 12.1.2018 10:05
Muokattu 12.1.2018 10:14

Kevään 2018 ajankohtaiset EU-asiat

Siinä missä viime vuoden alussa EU oli jonkinasteisessa shokkitilassa Britannian EU-kansanäänestyksen ja Yhdysvaltain presidentinvaalien tulosten jäljiltä, vuosi 2018 päästään aloittamaan selvästi myönteisemmän ilmapiirin vallitessa. Tunnelma on toki myös odottava, sillä mitään suuria päätöksiä ei pystytä tekemään ennen kuin Saksalla on uusi hallitus. Samalla esimerkiksi EU-kriittisten voimien vahvistuminen Itävallan ja Tšekin hiljattaisissa sekä näillä näkymin myös Italian tulevissa vaaleissa, Puolan (ja Unkarin) kanssa jatkuva kädenvääntö oikeusvaltioperiaatteesta sekä Katalonian tulenarka tilanne herättävät jonkin verran kysymyksiä EU:n yhtenäisyyden ja vakauden kestävyydestä. Pääsääntöisesti EU:ssa vallitsee vuoden 2018 alkaessa kuitenkin positiivinen ja toimelias ilmapiiri, sillä lukuisat kuluvan vaalikauden merkittävät hankkeet halutaan saada valmiiksi ennen kevään 2019 eurovaaleja.

Komissio on tämän vuoden työohjelmassaan ilmoittanut antavansa toimikautensa viimeiset lainsäädäntöesitykset tämän kevään aikana. Pääosin kyse on viimeisistä silauksista useisiin koko vaalikauden käynnissä oleviin hankkeisiin, kuten digitaalisiin sisämarkkinoihin, energiaunioniin, muuttoliikeagendaan ja turvallisuusunioniin. Komission jäljellä olevista esityksistä merkittävimpänä voinee pitää toukokuuksi luvattua ehdotusta EU:n vuoden 2020 jälkeiseksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi. Suurin kehysehdotukseen liittyvä kysymys on, miten esimerkiksi muuttoliikkeen hallintaan ja terrorismin torjuntaan liittyviä uusia budjettiprioriteetteja ehdotetaan rahoitettavaksi tilanteessa, jossa budjettiin kohdistuu huomattavia leikkauspaineita suuren nettomaksajamaa Britannian valmistautuessa eroamaan EU:sta. Komission odotetaan ehdottavan tähän liittyen sekä leikkauksia budjetista nykyisellään valtaosan syöviin maatalous- ja koheesiovaroihin että budjetin kasvattamista yhtäältä nostamalla sen kokoa yli yhteen prosenttiin EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta ja toisaalta ottamalla käyttöön uusia omien varojen lähteitä, kuten EU:n laajuisen muoviveron ja päästökaupan tuottojen EU-budjettiin ohjattavan osuuden.

Komission valmistautuessa antamaan toimikautensa viimeisiä ehdotuksia, neuvosto ja parlamentti neuvottelevat edelleen useista komission aiemmin antamista ehdotuksista. Hyvä osoitus neuvottelujen keskeneräisyydestä on, että toimielinten tämän vuoden yhteisissä lainsäädäntöprioriteeteissa on mukana monia samoja ehdotuksia kuin viimevuotisissa prioriteeteissa, sillä niistä ei päästy viime vuoden aikana sopuun. Erityisen pahasti neuvottelut ovat kesken yhteisen turvapaikkajärjestelmän osalta, mutta myös muun muassa digitaalisiin sisämarkkinoihin ja energiaunioniin liittyvien ehdotusten osalta on vielä paljon neuvoteltavaa jäljellä. Uusina prioriteetteina viime vuodelta periytyneiden rinnalle on nostettu muun muassa Euroopan puolustusrahastoa ja EMU:n syventämistä koskevista ehdotuksista käytävät neuvottelut, joista varsinkin jälkimmäisistä tulee varmasti pitkälliset.

Tulevan kevään EU-politiikan painotuksia ohjaavat jossain määrin myös kevään puheenjohtajamaa Bulgarian prioriteetit. Aiempien puheenjohtajamaiden tavoin Bulgaria on huolehtinut siitä, että sen prioriteetit ovat samansuuntaiset kuin EU-toimielinten ja komission työohjelman prioriteetit (ks. oheinen taulukko). Niistä voi kuitenkin päätellä ainakin sen, että Bulgaria pyrkii erityisinä omina prioriteetteinaan varmistamaan riittävät koheesiovarat myös tulevaan monivuotiseen rahoituskehykseen sekä kiinnittämään erityistä huomiota komission helmikuuksi kaavailemaan strategiaan Serbian ja Montenegron EU:hun liittymistä varten. Näiden tavoitteiden edistämiseen liittynevät myös sen aikomukset järjestää maaliskuussa korkean tason tapaaminen unionin omista varoista ja tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä sekä toukokuussa epävirallinen huippukokous Länsi-Balkanin maiden kanssa.

EU:n alkuvuoden toimelias henki ulottuu lainsäädäntöehdotusten ja niistä käytävien EU:n sisäisten neuvottelujen lisäksi myös neuvotteluihin, joita EU käy kolmansien osapuolten kanssa. Esimerkiksi Brexit-neuvotteluissa pyritään takkuisen alun jälkeen etenemään nopeasti nyt, kun Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt neuvottelujen toiseen vaiheeseen siirtymisen ja neuvotteluaika on maaliskuussa 2019 koittavan eropäivän lähestyessä käymässä vähiin. Myös monissa EU:n käymissä kauppasopimusneuvotteluissa halutaan saavuttaa tämän vuoden aikana pikaista edistystä, jotta mahdollisimman monet niistä saataisiin vietyä loppuun tai ainakin jonkinlaisiin välitavoitteisiin ennen kevään 2019 eurovaaleja. Erityisesti Mercosurin kanssa käytäviä neuvotteluja pyritään kiirehtimään, sillä niille vastaavan takarajan muodostavat jo Brasilian tulevan syksyn vaalit.​


Vuotta 2018 koskevien prioriteettilistausten vertailu

 

Teema

EP:n, neuvoston ja komission yhteiset lainsäädäntöprioriteetit

Komission työohjelman uudet aloitteet

Bulgarian pj-kauden prioriteetit

Turvallisuus

Rikosrekisteri- ja rajanylitysietojärjestelmien yhteentoimivuus, terrorismin ja rahanpesun vastaiset välineet, Euroopan puolustusrahasto

Tietojenvaihtoa ja tieto-järjestelmien yhteen-toimivuutta koskevat ehdotukset, räjähteiden lähtöaineita koskevan asetuksen tarkistus, EU:n pelastuspalvelumekanismin luominen, tiedonanto EPPO:n toimenkuvan laajentamisesta koskemaan myös terrorismin torjuntaa

Rajavalvonnan vahvistaminen, viranomaisten välisen tietojenvaihdon kehittä-minen, turvallisuusuhkien ennaltaehkäisy

Muuttoliike

Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän (myös Dublin-mekanismin) uudistus, laillista maahanmuuttoa koskeva paketti

Yhteisen viisumi-säännöstön, viisumi-tietojärjestelmän ja maahanmuuttoalan yhteyshenkilöitä koskevan asetuksen tarkistukset

Ratkaisujen löytäminen turvapaikka- ja palautuspolitiikoissa, muuttoliikkeen alkusyihin puuttuminen

Työpaikat, kasvu ja investoinnit

Kaupansuojatoimien modernisointi, suorien ulkomaisten sijoitusten valvonta, jätteiden käsittelyn kehittäminen kiertotaloudessa, EMU:n syventäminen, pankki-unionin loppuun-saattaminen

Kauppaneuvottelujen edistäminen; joukko kiertotalouteen, pankki-unionin ja pääoma-markkinaunionin luomiseen sekä EMU:n syventäminen liittyviä ehdotuksia (esim. joulukuun EMU-paketti)

Talouskasvun tukeminen, euroalueen uudistaminen (varmistaen myös euroalueen ulkopuolisten EU-maiden vaikutusmahdollisuudet)

Sosiaalinen ulottuvuus

Sosiaaliturvan koordi-noinnin parantaminen, työntekijöiden suojele-minen terveysriskeiltä työpaikoilla, lähetettyjä työntekijöitä koskevien sääntöjen modernisointi ja rajatylittävä valvonta

Sosiaalista oikeuden-mukaisuutta koskeva paketti, sis. ehdotus Euroopan työviranomaisen perustamisesta ja aloite eurooppalaisesta sosiaali-turvatunnuksesta

Koheesiopolitiikan vahvistaminen, varhais-kasvatuksen ja koulutus-järjestelmien uudistaminen, syrjäytymisen ehkäisy

(Digit.) sisä-markkinat

Sähköisen viestinnän sääntöjen modernisoinnin viimeistely, verkko- ja etämyynnin kuluttajan-suojastandardien nostaminen, kyber-turvallisuuden ja tieto-suojan vahvistaminen, oikeudenmukainen verotus

Verkkoalustoihin, digitaali-talouden oikeuden-mukaiseen verotukseen ja EU:n elintarvikeketjun parantamiseen liittyvät ehdotukset, tiedonanto määräenemmistöpäätösten ja tavallisen lainsäätämis-järjestyksen käytön lisäämisestä sisämarkkina-lainsäädännössä

Sähköistä viestintää, tekijänoikeuksia, tietosuojaa ja kyberturvallisuutta koskevat toimet

Energia ja ilmasto

Vuoteen 2030 ulottuvien ilmasto- ja energia-politiikan puitteiden sekä Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpano, puhtaan energian ja puhtaan liikenteen paketit

Joukko kiertotalouteen ja energiaunionin solidaarisuuteen liittyviä ehdotuksia, tiedonanto EU:n energia- ja ilmastopolitiikan tulevaisuudesta

-

Ulkoiset politiikat

Avoimen ja sääntöperusteisen kauppapolitiikan edistäminen, EU:n roolin vahvistaminen yhteisten intressien sekä vakauden, turvallisuuden ja rauhan edistämisessä EU:n rajojen ulkopuolella

Eurooppa-Aasia -strategia, uudistettu kumppanuus Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kanssa, uudet kehykset Intia-, Iran- ja Irak-suhteisiin, strategia Serbian ja Montenegron EU:hun liittymistä varten, tiedonanto määrä-enemmistöpäätösten käytön lisäämismahdollisuuksista yhteisessä ulkopolitiikassa

Länsi-Balkanin maiden EU-jäsenyysperspektiivin vahvistaminen liikenne-, energia-, koulutus- ja digitaalisia yhteyksiä parantamalla

Horison-taaliset ja institutio-naaliset kysymykset

EU:n yhteisiin arvoihin sitoutuminen, EU:n legitimiteetin vahvistaminen

Ehdotus vuoden 2020 jälkeiseksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi, Euroopan kestävää tulevai-suutta koskeva pohdinta-asiakirja, aloite oikeus-valtioperiaatteen noudatta-misen vahvistamisesta, tiedonannot EU-viestinnän parantamisesta, EU:n ohjauksen ja hallinnan tehostamisesta sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden sekä paremman sääntelyn lisäämisestä

- 

 

Aihealueet
EU-asiat; Brysselin asiantuntijan katsaukset