Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Eduskunnasta vahva tuki sääntöpohjaiselle kansainväliselle yhteistyölle

Julkaistu 12.6.2018 17:15
Muokattu 12.6.2018 17:19

Eduskunnasta vahva tuki sääntöpohjaiselle kansainväliselle yhteistyölle

Eduskunnan täysistunto kävi tiistaina ajankohtaiskeskustelun kansainvälisen monenkeskisen yhteistyön haasteista. Keskustelusta nousi esiin vahva tuki sääntöpohjaiselle yhteistyölle, jota esimerkiksi YK edustaa.

Avauspuheenvuoron käyttänyt ulkoministeri Timo Soini (sin.) korosti, että kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän puolustaminen ja edistäminen on yksi Suomen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan strategisista painopisteistä. Soini toivoi, että EU ja Suomi tukisivat entistäkin aktiivisemmin YK:ta ja sen uudistamista. Keskustelussa nostettiin esiin myös alueellisten järjestöjen kuten Euroopan neuvoston ja Etyjin merkitys.

Seppo Kääriäinen (kesk.) muistutti, että pelisäännöt ovat kaikkia varten mutta nimenomaan pienten turva.

"Sopimuspohjaista yhteistyötä tarvitaan monestakin syystä, ei vähiten ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, terrorismin kurissa pitämiseksi ja kukistamiseksi, sotien lopettamiseksi tai köyhyyden pois kitkemiseksi", hän totesi.

"Ulkomaankaupasta poikkeuksellisen riippuvaisena maana Suomi tarvitsee muun muassa toimivaa WTO:ta, vapaakauppaa, Pariisin ilmastosopimusta, yhteistä turvallisuuspolitiikkaa ja jatkon Iranin ydinrajoitussopimukselle", mainitsi Pertti Salolainen (kok).

Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan valtioiden piittaamattomuus sodan jälkeen rakennetun monenkeskisen sääntöpohjaisen yhteistyön pelisäännöistä antaa aihetta vakaviin huoliin.

"Tämän vaurautta, vakautta ja turvallisuutta maailmaan tuoneen yhteistyön vaihtoehdot ovat joko anarkia tai sotilaallisesti tai taloudellisesti vahvemman pyrkimys sanella itselleen sopivin järjestys, ja nämä tiet vievät konflikteihin, sotiin ja inhimillisiin kärsimyksiin."

Sinisten Simon Elo muistutti, että yhteisesti sovitusta kiinni pitäminen pätee myös Venäjään kohdistuviin talouspakotteisiin.

"Viime aikoina on kuulunut joidenkin eurooppalaisten äärioikeistolaisten puolueiden vaatimuksia Venäjä-pakotteiden purkamisesta. Näiden samojen puolueiden uskotaan vastaanottavan rahoitusta Venäjältä. Siniset pitävät tällaista toimintaa Suomen kansallisen edun vastaisena ja myös turvallisuuden vastaisena. Suomessa kaikkien puolueiden tulee pitää tiukasti kiinni siitä, että yhteisistä pakotteista ei peräännytä, ennen kuin Venäjä on osoittanut edistystä niissä askelmerkeissä, jotka tähtäävät rauhaan Ukrainassa."

Mika Raatikainen (ps.) arvosteli kehitysavun toimimattomuutta ja esitteli perussuomalaisen mallin avun kohdistamiseksi enemmän ruohonjuuritasolle.

"Meidän mallissamme kansalainen saa halutessaan itse valita verotuksen kautta kohteen, johon kehitysavun sijoittaa. Kehitysaputoimijat hyväksyisi ulkoministeriö. Annettava kehitysapu olisi 200 euroon asti verovähennyskelpoinen", hän ehdotti.

Pekka Haavisto (vihr.) näki nykytilanteen vaarallisena Suomen kaltaiselle pienelle toimijalle.

"Toisaalta se ehkä antaa myös uusia mahdollisuuksia luoda uusia yhteyskumppanuuksia, toimia esimerkiksi Afrikan maiden kanssa yhdessä ja etsiä maailmasta niitä, jotka haluavat rakentaa kansainvälistä järjestystä pelisääntöjen pohjalle. Tätä luovaa hetkeä pitäisi myöskin pienen, ketterän maan, kuten Suomen, käyttää hyväkseen."

Hanna Sarkkinen (vas.) toivoi, että maailmanlaajuiseen verotukseen liittyvät asiat käsiteltäisiin monenvälisesti YK:ssa eikä vain teollisuusmaiden kesken.

"Suurvaltojen hallitsema YK:n turvallisuusneuvosto on ollut valitettavan kykenemätön ratkomaan konflikteja. YK-järjestelmää tarvitaan, mutta sen on toimittava nykyistä paremmin. Ongelmista huolimatta meidän on entistä vankemmin puolustettava sopimiseen ja yhteistyöhön perustuvaa maailmanjärjestystä, sillä mitään muuta tietä ei lopulta ole. On ajettava koko ihmiskunnan asiaa eikä vain yksittäisten maiden lyhyen tähtäimen itsekkyyttä".

Stefan Wallín (r.) huomautti koko yhteistyön perustan olevan helisemässä, kun kun Venäjä vuonna 2014 päätti kaapata Krimin niemimaan itselleen ja kun USA:n presidentinhallinto sanoutui irti Pariisin ilmastosopimuksesta ja asetti Eurooppaa purevia tuontitulleja.

"Me emme todellakaan tarvitse kauppasotaa ja uhittelua tässä entuudestaankin sekavassa maailmantilanteessa", hän painotti.

Päivi Räsänen (kd.) muistutti, että vientivetoiselle maalle on tärkeää puolustaa vapaata ja reilua kauppaa.

"Siihen kytkeytyvät arvot demokratiasta, ihmisoikeuksista, ihmisarvosta ja oikeusvaltioperiaatteista."

Ajankohtaiskeskustelu käytiin puhemiesneuvoston aloitteesta. Sen lopuksi ei tehty mitään päätöksiä. Koko keskustelu on luettavissa eduskunnan pöytäkirjasta.

Aihealueet
Kansainväliset asiat; Täysistunto