Louhelainen Euroopan neuvostossa: Lapsia suojeltava sodan kauhuilta

Kansanedustaja Anne Louhelainen (sin.) pitää tärkeänä, että Euroopan neuvoston jäsenmaat tekisivät voitavansa suojellakseen lapsia aseellisten selkkausten ja terrorismin kauhuilta. Louhelainen puhui aiheesta Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa torstai-iltana.

Hän muistutti, etteivät lasten sotakokemukset ole kaukaista historiaa Suomessakaan. Sisällissodassa sata vuotta sitten kuoli tuhansia lapsisotilaita ja noin 20 000 lasta menetti toisen tai molemmat vanhempansa. Aihe on edelleen Suomessa arka. Ajallisesti vielä lähempänä ovat talvi- ja jatkosotien traumatisoimat perheet ja lapset.

"Jatkosodasta Suomen ja Neuvostoliiton välillä on lähipiirissäni surullinen kohtalo lapsesta sodan jaloissa. Vihollissotilas raiskasi kehitysvammaisen alaikäisen, joka tuli raskaaksi. Syntyi tyttö, jonka nuori elämä päättyi surullisesti oman käden kautta, koska syntyperän taakka oli hänelle liian raskas kantaa. Kerron tämä esimerkin siksi, että myös monilla meistä nykyisin turvallisissa olosuhteissa asuvilla on muistoja, joita ei pidä unohtaa, vaan rakentaa maailmaa paremmaksi paikaksi meille kaikille."

Yleiskokouksen keskustelun pohjana olleessa raportissa toivotaan Euroopan neuvoston jäsenmailta toimenpiteitä aseellisiin konflikteihin joutuneiden lasten auttamiseksi.

"Suomessa toimeen on jo tartuttu. Konfliktien keskellä lapset saattavat joutua valitettavasti myös ihmiskaupan uhreiksi. Suomessa ihmiskauppa ja sen yritys ovat laissa rangaistavia. Tällä viikolla Suomen sosiaali- ja terveysministeriö julkisti uuden ohjeistuksen, joka auttaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia tunnistamaan ihmiskaupan uhreja ja ohjaamaan heitä jatkohoitoon. Lisäksi Suomessa toimii myös Rikosuhripäivystys, jonka palveluverkostojen kautta voidaan auttaa konflikteissa traumatisoituneita lapsia", Louhelainen kertoi.

Pidemmän aikavälin auttamiskeinona Louhelainen painotti, että Suomi on nostanut naisten ja tyttöjen oikeudet yhdeksi kehityspolitiikkansa painopisteeksi ja sitoutunut YK:n Agenda 2030:n tavoitteisiin sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi koko maailmassa.

"Kestävän kehityksen tavoitteita ovat muun muassa naisiin ja tyttöihin kohdistuvan syrjinnän, lapsi- ja pakkoavioliittojen sekä sukupuolielinten silpomisen lopettaminen", hän totesi.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista. Yleiskokous on koolla Ranskan Strasbourgissa 22.–26.1.2018.

Kansainväliset asiat

Julkaistu 26.1.2018 9:20
Muokattu 26.1.2018 9:41