Maa- ja metsätalousvaliokunta: Suomi ei voi hyväksyä asedirektiiviä komission ehdottamassa muodossa

Maa- ja metsätalousvaliokunta vaatii, että komission ehdotuksessa on kiinnitettävä huomiota Suomeen liittyviin erityiskysymyksiin, joiden huomioon ottaminen lopullisessa direktiivissä on Suomen kannalta välttämätöntä. Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto pitää kiinni kannastaan, jotta Suomen luonnonvarojen hoidon ja metsästyskulttuurin kannalta erittäin tärkeän metsästyksen toimintaedellytyksiä ei kavenneta eikä myöskään Suomen maanpuolustuksen kannalta täysin välttämätöntä vapaaehtoista maanpuolustustyötä heikennetä.

Valiokunta antoi lausuntonsa valtioneuvoston asedirektiiviä koskevasta U-kirjelmästä suurelle valiokunnalle perjantaina 11. joulukuuta (MmVL 11/2015 vp — U 21/2015 vp).

Valtioneuvoston kannan mukaisesti valiokunta pitää tärkeänä, että vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaa tuetaan. Ehdotuksessa tarpeellisia asioita on ampuma-aseita koskevan tietojenvaihdon tehostaminen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kesken. Valiokunta korostaa valtioneuvoston kantaan viitaten, että terrorismin torjunnassa tulee erityisesti kiinnittää huomiota laittomien aseiden kauppaan sekä asevälittäjien toimintaan koskevan valvonnan lisäämiseen. Paras keino terroristien aseiden saannin vähentämiseen on tehokas ulkorajojen ja asekaupan valvonta. Yksityisten henkilöiden hallussapitämien ampuma-aseiden kulkeutuminen rikollisille ja terrorismitarkoituksiin on kuitenkin vähäistä.

Maa- ja metsätalousvaliokunta pitää välttämättömänä, että Suomen maanpuolustuksen kansalliset erityispiirteet otetaan huomioon direktiivissä. Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että itselataavaa kertatulta ampuvien, siviilikäyttöön valmistettujen sarjatuliaseita muistuttavien aseiden kielto lopettaisi voimaantulleessaan Suomessa nykymuotoisen, omaehtoiseen ja omakustanteiseen maanpuolustuskyvyn ylläpitoon liittyvän reserviläisten ampumaharjoittelun. Reserviläisyhdistyksiin kuuluu tällä hetkellä Suomessa noin 90 000 henkilöä. Myös eduskunnan hallintovaliokunta ja puolustusvaliokunta ovat lausunnoissaan todenneet, ettei EU:n asedirektiiviä voi sellaisenaan panna täytäntöön Suomessa.

Valiokunta toteaa, että Suomessa on noin 310 000 metsästäjää ja metsästys on ns. koko kansan harrastus, jota kaikki yhteiskuntapiirit harrastavat. Metsästäjän osuus aikuisväestöstä on suuri (n. 7 %) ja kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus metsästää valtion mailla. Metsästyksellä on erittäin suuri merkitys myös luonnonvarojen hoidon kannalta. Hirvieläimiä maassamme kaadetaan mm. metsä- ja liikennevahinkojen estämiseksi vuosittain yhteensä n. 65 000 eläintä. Metsästyksen merkitys vieraslajien torjunnassa kasvaa jatkuvasti mm. uuden EU-lainsäädännön myötä.

Tiukimmillaan tulkinnat johtaisivat muun muassa metsästykseen valmistettuja puoliautomaattiaseita koskeviin rajoituksiin. Metsästyksen lisäksi puoliautomaattiaseita käytetään monissa urheiluammunnan muodoissa sekä maanpuolustustaitojen ylläpitoon tähtäävissä harrastuksissa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että aseiden deaktivoimista koskeva sääntely tulee tehdä selkeäksi ja siinä tulee ottaa huomioon aseen esteettinen ja historiallinen arvo näyttely- ja keräilyesineenä. Asekeräilijöillä ja asehistoriallisilla yhdistyksillä on kokoelmissaan hyvin arvokkaita kiellettäviksi ehdotettuja aseita. Näillä kokoelmilla on suuri asehistoriallinen merkitys, joten kokoelmat ja mahdollisuus niiden kartuttamiseen tulee säilyttää myös tulevaisuudessa. Mainittujen tahojen aseenomistus ei aiheuta turvallisuusuhkaa. Siksi direktiiviin tulee saada poikkeusmahdollisuus Suomen osalta, mikäli kyseistä kohtaa ei voida poistaa direktiivistä.

Valiokunta korostaa, että mikäli aselupien voimassaoloon liitetään viiden vuoden määräaikaisuus, se lisää hallinnon työmäärää ja byrokratiaa huomattavasti. Sen vuoksi määräaikaisuutta ei tule hyväksyä. Suomessa sisäministeriö on kehittämässä aselupien hallintoon liittyviä menettelyitään nimenomaan hallinnon työmäärän vähentämiseksi ja aselupiin liittyvän asioinnin sujuvoittamiseksi. Perusteet aseluvalle tarkistetaan aina henkilön käyttäytymisestä saatujen uusien tietojen perusteella.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että komission esityksessä ei ole tehty vaikutusten arviointia. Siinä muodossa kuin ehdotus nyt on, siitä aiheutuu erinäisiä hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia. On arvioitu, että maamme lupaviranomaiset joutuisivat käsittelemään jopa tuhat aselupa-asiaa päivittäin. Kaikkia seuraamuksia ei ole vielä tässä yhteydessä ollut mahdollista arvioida. Komission ehdottamaa kolmen kuukauden aikaa kansalliselle toimeenpanolle direktiivin julkaisun jälkeen valiokunta pitää aivan liian lyhyenä.

Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että muutokseen liittyisi myös vaikeita omaisuuden perustuslailliseen suojaan ja lunastettavan omaisuuden arvon määrittämiseen liittyviä kysymyksiä, joita ei ole tarkemmin selvitetty. Samoin valtiolle tuleva korvausvelvollisuus on selvittämättä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan asedirektiivillä olisi erittäin merkittäviä valtiontaloudellisia vaikutuksia lunastuskustannusten ollessa satoja miljoonia euroja.

 

Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö (MmVL 11/2015 vp)

Maa- ja metsätalousvaliokunta; Valiokunnat

Julkaistu 11.12.2015 16:05
Muokattu 11.12.2015 16:06