​​Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston kokous päättää PN:n kesäkokousviikon​

Julkaistu 26.6.2020 12.40
Muokattu 26.6.2020 12.39

​​Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston kokous päättää PN:n kesäkokousviikon​

Pohjoismaiden neuvoston kaikki valiokunnat ovat kokoontuneet tällä viikolla kesäkokouksiinsa. Kokousviikon päättää Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto perjantaina 26.6. Puheenjohtajisto keskustelee PN:n EU-toimiston toiminnasta. Pohjoismaiden neuvosto käynnisti EU-toiminnon neljä vuotta sitten avaamalla Brysseliin EU-toimiston 3-vuotiseksi kaudeksi. EU-yhteistyö on vuoteen 2022 asti yksi kolmesta painopistealueesta Pohjoismaiden neuvoston kansainvälisessä strategiassa. EU-työllä on keskeinen rooli, kun neuvosto toteuttaa strategiaansa. PN:n puheenjohtajisto vastaa EU-toimiston hallinnoinnista ja taloudellisesta kehyksestä ja tämän vuoksi puheenjohtajiston tehtävänä on esittää mietintö Pohjoismaiden neuvoston EU-toimiston tulevasta suunnasta yleiskokoukselle. Puheenjohtajisto käy perjantain kokouksessaan keskustelua neuvoston EU-työn arvioinnista. EU-toimiston työn jatkosta, priorisoinneista ja mahdollisista muutoksista päättää yleiskokous 72. istunnossa Reykjavikissa syksyllä 2020.​

Perjantain kokouksessa on esillä myös yhteispohjoismainen kanta viidennen sukupolven mobiiliverkon turvallisuudesta. Viidennen sukupolven mobiiliverkon kehittäminen on synnyttänyt laajaa kiinnostusta, koska 5G-verkkoa tullaan käyttämään myös yhteiskunnan kannalta tärkeisiin toimintoihin. Puheenjohtajiston mukaan Pohjoismailla tulisi olla yhteinen näkemys siitä, miten 5G-verkon rakentamiseen liittyviin turvallisuusriskeihin suhtaudutaan.

Puheenjohtajiston kokouksessa käsitellään myös jäsenehdotusta äärioikeistolaisuuden pohjoismaisista torjuntatoimista. Kyseessä on puheenjohtajiston mietintö, jonka mukaan tulisi tarkastella demokratioita uhkaavien ääriliikkeiden torjumiseksi tehtävää työtä, ja pyrkiä toimiin torjuntatyön vahvistamiseksi Pohjoismaissa.

Puheenjohtajiston kokoukseen osallistuvat etäyhteyksin kansanedustajat Erkki Tuomioja (Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, (sd.) ja Wille Rydman (kok.).

Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien välinen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin vuonna 1952. Suomi liittyi vuonna 1955. Pohjoismaiden neuvostoon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä itsehallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Neuvosto voi antaa suosituksia Pohjoismaiden ministerineuvostolle ja hallituksille. Eduskunnasta Pohjoismaiden neuvostossa on 18 kansanedustajaa sekä Ahvenanmaan maakuntapäiviltä kaksi, sekä näillä kaikilla varajäsenet. Suomen valtuuskunnan jäsenet osallistuvat neuvoston työskentelyyn ympäri vuoden valiokunnissa ja puheenjohtajistossa.

Pohjoismaiden neuvoston poliittinen johto eli puheenjohtajisto vastaa yleisistä poliittisista kysymyksistä, työsuunnitelmasta ja budjetista sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan parlamentaarisesta yhteistyöstä. Pohjoismaiden neuvostossa on neljä valiokuntaa: Hyvinvointi Pohjolassa –valiokunta, Kasvu ja kehitys Pohjolassa –valiokunta, Kestävä Pohjola –valiokunta, Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa –valiokunta.



Aihealueet
Kansainväliset asiat