Suomen perustulokokeilu esillä Euroopan neuvoston istuntoviikolla

Euroopan neuvoston parlamentaarikot kokoontuvat vuoden ensimmäiseen täysistuntoonsa Ranskan Strasbourgiin 22.–28.1.2018. Yksi istuntoviikon aiheista on perustulo, jota tarkastellaan myös Suomesta saatujen kokemusten valossa. Lisäksi yleiskokous keskustelee muun muassa vähemmistökielistä, Ukrainan sodasta ja hyvästä hallinnosta urheilussa sekä valitsee uuden ihmisoikeusvaltuutetun.

Perustuloa koskevan raportin taustalla on eurooppalaisten valtioiden huoli siitä, miten ne pystyvät tarjoamaan kaikille asukkailleen siedettävän elintason. Raportin laatinut italialainen kansanedustaja Nunzia Catalfo kävi tutustumassa myös Suomen perustulokokeiluun. Hän arvelee, että kokeilu jää sen kustannusten takia lyhytikäiseksi mutta kirjoittaa, että Suomesta saatuja kokemuksia on syytä tutkia tarkkaan niin Euroopassa kuin sen ulkopuolellakin. Yleiskokous keskustelee perustulosta tiistaina 23. tammikuuta.

Tiistaina yleiskokous valitsee myös Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun, kun tehtävää viisi vuotta hoitaneen Nils Muižnieksin toimikausi päättyy. Uudeksi ihmisoikeusvaltuutetuksi ehdolla ovat Goran Klemenčič Sloveniasta, Pierre-Yves Le Borgn' Ranskasta sekä Dunja Mijatović Bosnia ja Hetrsegovinasta.

Vuoden vaihduttua yleiskokous valitsee itselleen maanantaina myös uuden puheenjohtajan. Paikalle on nousemassa italialainen Michele Nicoletti.

Tanska on vahvasti esillä tammikuun istuntoviikolla, koska se toimii hallitustenvälisen Euroopan neuvoston ministerikomitean puheenjohtajana. Yleiskokoukselle puhuvat niin maan pääministeri Lars Løkke Rasmussen, ulkoministeri Anders Samuelsen kuin kruununprinsessa Marykin. Yleiskokouksen vieraspuhujiin kuuluvat myös Armenian ja Itävallan presidentit Serž Sargsjan ja Alexander Van der Bellen.

Yleiskokous käsittelee viikon aikana useita maaraportteja, joissa arvioidaan ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista Euroopan neuvoston eri jäsenmaissa kuten esimerkiksi Unkarissa, Kreikassa, Virossa ja Bosnia ja Hertsegovinassa.

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Parlamentaariseen yleiskokoukseen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa eri maista.

Suomen valtuuskuntaan kuuluvat Maria Guzenina (valtuuskunnan puheenjohtaja, sd.), Sirkka-Liisa Anttila (varapuheenjohtaja, kesk.), Anne Kalmari (kesk.), Tom Packalén (ps.) ja Jaana Pelkonen (kok.) sekä varajäseninä Petri Honkonen (kesk.), Susanna Huovinen (sd.), Anne Louhelainen (sin.), Olli-Poika Parviainen (vihr.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.).

Istuntoja voi seurata suorana verkkolähetyksenä ja käsittelyn pohjana olevat raportit lukea osoitteessa Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen verkkosivuilta.

Raportti: "The case for a basic citizenship income"

Kansainväliset asiat

Julkaistu 22.1.2018 9:35
Muokattu 22.1.2018 9:43