Puhemies Risikon puhe valtiopäivien avajaisissa 2018

​Valtiopäivien avajaiset, eduskunta
Puhemies Paula Risikon vastauspuheenvuoro Tasavallan Presidentille

Arvoisa Tasavallan Presidentti! Ärade Republikens President!

Kiitän teitä vuoden 2018 valtiopäivien avauspuheesta. Puheenne sanoma otetaan eduskunnassa vakavasti ja siihen paneudutaan huolella.

Jag tackar er för öppningsanförandet vid 2018 års riksmöte. Riksdagen tar till sig budskapet i ert anförande med största allvar och begrundar det med omsorg.

Olemme käynnistämässä tämän vaalikauden viimeisiä valtiopäiviä kymmenen mollivoittoisen vuoden jälkeen tilanteessa, jossa voimme iloita talouden ja työllisyyden kasvusta.

Nyt valoisammissa oloissa on huolehdittava, ettemme kuitenkaan sokaistu tosiasioilta. Työtä talouden vahvistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi pitää jatkaa. Noususuhdanne ei saa rakenteellisia ongelmiamme katoamaan. Suomi ikääntyy ja velkaantuu edelleen, meillä on edelleen aivan liian monta ihmistä vailla töitä ja asemaamme maailmanmarkkinoilla haastetaan koko ajan.

Globalisaatio, automatisaatio ja teknologinen murros pitävät huolen siitä, että mikään ei ole niin kuin ennen. Jotta pysymme vauhdissa mukana, meidän on mietittävä vahvuuksiamme ja vahvistettava niitä sekä meidän on tunnistettava heikkoutemme ja paikattava niitä. 

Aivan kuten totesitte, kansan meille antama mandaatti ja luottamus velvoittavat meitä edustajia aivan kautemme loppuun asti. On mahdotonta tietää, mitä kaikkea eteemme vielä tulee, mutta uskon voivani puhua koko eduskunnan ja kaikkien edustajien puolesta luvatessani, että tekemättä emme jätä.

Monet asiakokonaisuudet, kuten sotilas- ja siviilitiedustelulainsäädännön lakipaketti perustuslain muutostarpeineen sekä sote- ja maakuntauudistukseen maaliin saattaminen, vaativat todella huolellista paneutumista. Merkittäviin lakihankkeisiin kuuluvat myös Ahvenanmaan itsehallintolaki, lukiolaki, työaikalaki sekä eläinsuojelulaki. Eritoten suuri valiokunta saa ahkeroida Brexitin ja euroalueen kehittämisen kysymysten parissa.

Kaikessa tässä työssä tarvitsemme yhteisymmärryksen etsimistä ja yhteistä päätöksentekokykyä. Keskustelua tulee varmasti riittämään, mutta kuten todettua, uskon ja luotan että tämä eduskunta tekee ne ratkaisut, jotka tehtävä on.

Många av de frågekomplex som vi behandlar under de kommande månaderna, kräver samförstånd och förmåga att fatta beslut. Debatterna blir säkert livliga, men som sagt litar jag på att riksdagen hittar de nödvändiga lösningarna.


Päättynyttä vuotta väritti satavuotiaan itsenäisen Suomen juhlinta. Suomen, joka on noussut kukoistavaksi kansakunnaksi. Olemme syystä ylpeitä siitä, millaisessa maassa olemme saaneet syntyä ja elää.

Yhteinen tehtävämme on huolehtia, että jätämme isänmaan sen myöhemmille asukkaille hyvässä kunnossa. Mieluusti vielä paremmassa kuin sen saimme. Tehtävä ei ole helppo, mutta yhdessä Suomi on hyvinvointiyhteiskunnaksi rakennettu ja yhdessä huolehdimme, että se sellainen on jatkossakin.

Runsas viikko sitten viereisessä valtiosalissa sisällissodan muistohetkessä painotettiin sovinnon, demokratian, yhteiskunnallisen eheyden ja tasa-arvon periaatteita. Näille peruskiville yhteiskuntamme on rakennettu ja emmekä saa antaa niiden vähääkään rapautua.

Arvokkaassa hetkessä kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat yhdessä lupasivat "jatkuvasti kehittää demokratian toimivuutta ja varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi". Demokratia ei ole koskaan valmis, vaan kansanvaltaa pitää jatkuvasti huoltaa ja syventää.

Yksittäinen esimerkki uudenlaisesta osallistamisesta ovat kansalaisaloitteet, joilla on jo nyt ollut oma lisäarvoa tuova paikkansa demokratiassamme.

Kansanvaltaisen Suomen vahvuuksiin on kuulunut erilaiset rajat ylittävä kyky ja halu sopia. Meillä on tunnistettu yhteiskunnan eri ryhmien välillä poikkeavat intressit, ja osattu hakea ja löytää kompromisseja. Sopia.

Sopiminen edellyttää luottamusta – ja luottamus sopimista. Sata vuotta sitten keskinäinen luottamus oli pahasti kateissa ja sopimisen sijaan sodittiin. Vuoden 1918 sota oli kansallinen tragedia, joka vaati noin 37 000 uhria – miehiä ja naisia, punaisia ja valkoisia, nuoria ja vanhoja.

Uhreista peräti 16 prosenttia oli alaikäisiä. Sodan päätyttyä yhteensä yli 20 000 lasta oli turvattomassa asemassa ja Suomessa oli tuhansia orpolapsia.

Katkeran sodan jälkeen alkoi hiljalleen pitkään kestänyt kansallisen sovinnon rakentaminen. Jo vajaa puoli vuotta sodan päätyttyä määrättiin pidettäväksi vuoden 1919 tammikuussa kunnallisvaalit. Osa hävinneistä oli kansalaisoikeutensa menettäneinä vaalien ulkopuolella, mutta ensimmäistä kertaa historiassamme käytössä oli yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.

Kunnallisvaalit rakensivat siltaa takaisin demokraattiseen vaikuttamiseen. Kunnalliselämä antoi mahdollisuuden arkisella yhteistyöllä rakentaa Suomea.

Tuolloinkin kunnissa keskeisiä olivat opetuksen ja terveydenhuollon tehtävät. Lasten hädän lievittäminen oli ensimmäisiä tehtäviä palautettaessa yhteiskuntaa raiteilleen. Valtiovalta, kunnat ja hyväntekeväisyysjärjestöt ryhtyivät kehittämään terveysoloja, pelastamaan sotaorpoja ja kasvattamaan heistä "kunnon kansalaisia".  Mitä paremmissa oloissa lapset kasvaisivat, sitä vakaampi olisi tulevaisuuden yhteiskunta, ajateltiin.

Kahtiajakoa kurottiin umpeen myös avaamalla oppivelvollisuuslailla kansakoulutie kaikille.  Sivistys- ja hyvinvointivaltion ensiaskeleiden taustalla oli pyrkimys olla menettämättä enää yhtään nuorta sukupolvea. Pyrkimys pitää kaikki mukana. "Tavoitteena on veljessotamme vielä savuavista raunioista rakentaa uutta elävää Suomea ja uutta, sopusointuista yksimielistä sukupolvea", kuten Hämeenlinnan opettajaseminaarin opettaja Aukusti Salo ajattelun tuolloin kiteytti.

Turvallisessa ja eheässä Suomessa kaikki pidetään mukana. Viime torstaina tällä samalla korokkeella puhuessanne kiinnititte huomiota nuorten syrjäytymiseen. On inhimillisesti ja yhteiskunnan kannalta kestämätöntä, että emme ole saaneet pidettyä kaikkia mukana. Jokaista, ihan jokaista tarvitaan – tekemään hyvää elämää itselleen ja läheisilleen ja yhteisölleen.

Koskaan ei ole liian myöhäistä, mutta ei myöskään turhan aikaista toimia. Minun ja sinun ja meidän kaikkien yhdessä. Jokainen nuori tarvitsee vähintään yhden luotettavan aikuisen. 

Vi vill ha ett säkert och sammansvetsat Finland som inkluderar alla. I ert tal här på samma podium förra veckans torsdag fäste ni uppmärksamhet vid marginaliseringen av unga. Det är rent mänskligt och för samhället ohållbart att vi inte lyckats göra alla delaktiga. Alla – varje enskild individ – behövs i arbetet för att bygga upp ett gott liv för sig själv, sina närmaste och omvärlden i övrigt.

Det är aldrig för sent, men inte heller onödigt tidigt att skrida till verket. Du och jag – vi alla tillsammans –kan göra det. Varje ung person behöver åtminstone en vuxen att lita på. 

Suomi on luottamusyhteiskunta. Luotamme siihen, että arkemme on turvallinen ja ketään ei jätetä heitteille. Luotamme läheisiimme, luotamme viranomaisiin ja instituutioihin. Mutta kiistaton totuus on, että luottamus on viime vuosina rapautunut, pala palalta. Usein epäilemme uutta ja erilaista. Terveen uteliaisuuden sijaan käperrymme. Epäilemme toinen toistemme tarkoitusperiä.

Luottamus jos mikä, luo turvaa. Oma vastuumme on meillä kaikilla. Jokaisella yksilöllä, jokaisella yhteisöllä, jokaisella viranomaisella. Luottamusta on vaalittava ja rakennettava joka päivä.

Te olette saanut vahvan luottamuksen Suomen kansalta. Presidentinvaaleissa teitä punnittiin kahdella vaa'alla. Toisella mitattiin, miten olitte suoriutunut kuudesta vuodesta. Toisella taas punnittiin uskoa kykyynne johtaa maatamme jatkossakin, entistä kärjistyneemmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Suomalaiset katsoivat, että arvonne ja toimintanne kantoivat. Tästä haluan teitä vielä onnitella.

Turvallisuutemme on entistäkin vahvemmin kytköksissä muuhun maailmaan. Rajoja voi ja pitää valvoa, mutta kokonaan niitä ei voi sulkea. Turvallisuutta rakennetaan rajojen sisällä ja yli rajojen. Henkisten ja fyysisten.

Turvallisuuden kysymykset ovat presidentin työn kovaa ydintä. Ajastamme tekee haastavan se, että vakaus, jota niin pitkään kaipasimme, ei olekaan kaikkien yhteisesti jakama tavoite. Vakaa kansainvälinen järjestys on kyseenalaistettu. Toimiva kansainvälinen järjestys on nimenomaan meidän pienten maiden etu ja meidän pitää sitä aina olla puolustamassa. Samoin on asian laita sovituista säännöistä kiinni pitäminen suhteen.

Vaikka suurilla valtioilla on varaa joskus suuriinkin virheisiin, ei meillä pienillä ole aina edes pieniin. Sitten on niitä virheitä, joihin kellään ei ole varaa. Sellaisia kuten ilmastotyön tekemättä jättäminen.


Suomen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että vakaus – niin lähialuillamme kuin kauempanakin – säilyy ja mieluiten tietysti vahvistuu. Onnistuminen edellyttää peräänkuuluttamaanne vuoropuhelua, toisen kohtaamista.

Vuosi sitten avatessanne valtiopäivät totesitte, että "ulkopolitiikan suuri linja on ollut mahdollisen taitamista". Ja niinhän se on ollut ja on oleva. Tässä mahdollisen taitamisessa vastuunne ei ole pieni ja olettekin todennut tämän raskaan vastuun tiedostavanne. Ja tässä työssä suomalaiset seisovat vahvasti tukenanne.


Arvoisa Tasavallan Presidentti!

Yhteistyö kahden valtioelimen, eduskunnan ja Tasavallan Presidentin, välillä on Teidän edellisellä toimikaudellanne sujunut hyvin ja keskinäisen arvostuksen merkeissä. Olen aivan vakuuttunut siitä, että näin tulee olemaan myös jatkossa.

Ärade Republikens President!

Låt mig än en gång tacka er för de tänkvärda orden i ert öppningsanförande och samtidigt framföra riksdagens hälsning och försäkran om dess högaktning.

Arvoisa Tasavallan Presidentti!

Pyydän saada vielä kerran kiittää teitä avauspuheenne ajatuksista ja samalla esittää teille eduskunnan tervehdyksen ja kunnioituksen osoituksen.

Poikkean totutusta kaavasta ja onnittelen koko eduskunnan puolesta Teitä arvoisa Tasavallan Presidentti poikavauvasta ja pyydän välittämään onnittelumme myös puolisollenne.

Ennen kaikkea, on suunnattoman hienoa käynnistää valtiopäivät toivottamalla onnea ja suojelusta uudelle tulevaisuuden tekijälle.

Puhemiehet

Julkaistu 6.2.2018 14:20
Muokattu 6.2.2018 16:01