Sosiaalisen Euroopan ajankohtaiskatsaus

​Jo vuosikymmeniä vaihtelevalla intensiteetillä käyty keskustelu EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisesta on viime vuosina jälleen vilkastunut talouskriisin johdettua osissa Eurooppaa työttömyyden huomattavaan kasvuun ja synnytettyä näin myös sosiaalisen kriisin. Tuoreen eurobarometrin mukaan kansalaisten odotukset sosiaalista Eurooppaa kohtaan ovat korkealla, mihin komissio pyrkii vastaamaan kiihdyttämällä sosiaalipoliittisten aloitteidensa tahtia vaalikauden loppua kohti. EU:n rajallisen toimivallan vuoksi asiassa edistyminen riippuu kuitenkin viimekädessä jäsenmaista, joiden sitouttamista yhteisiin sosiaalisiin normeihin vaikeuttavat niiden syvälle juurtuneet ja osin runsaastikin toisistaan poikkeavat sosiaalipoliittiset lähestymistavat. Haasteita lisäävät viime vuosina voimistunut EU-kriittisyys, joka luo paineita kaikenlaisen EU-sääntelyn minimoimiseen sekä perinteisen keskustavasemmiston heikentyminen, joka lienee vähentänyt kiinnostusta juuri sosiaalikysymyksiin liittyvän EU-yhteistyön tiivistämiseen.

Haastavista lähtökohdista huolimatta sosiaalisen Euroopan rakentamisessa on viime aikoina saavutettu joitain edistysaskeleita. Eräänlaisena virstanpylväänä voi pitää viime viikolla Göteborgissa järjestettyä sosiaalialan huippukokousta, jonka yhteydessä allekirjoitettiin EU-toimielinten yhteinen julistus koskien niin sanottua sosiaalisten oikeuksien pilaria. Toimielinten välisten ja sisäisten erimielisyyksien saattelemana valmistellun julistuksen käytännön merkityksen on joissain arvioissa pelätty jäävän melko vähäiseksi. Yhteinen julistus saattaa kuitenkin luoda jonkin verran positiivista vertaispainetta jäsenmaiden välille, minkä lisäksi komissio voi jatkossa vedota siihen esittäessään uutta sosiaalista sääntelyä. Julistuksen vaikuttavuutta lisännee myös se, että komissio aikoo tästedes käyttää sen täytäntöönpanoon tarkoitettua sosiaali-indikaattorien tulostaulua yhtenä talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa tehtäviä arviointeja ja suosituksia ohjaavista välineistä.

Periaatetasoisen sosiaalisten oikeuksien pilarin lisäksi EU:ssa on vireillä useita konkreettisia sosiaalipoliittisia hankkeita. Näistä erityisen paljon huomiota on herättänyt lähetettyjen työntekijöiden direktiivin muutosehdotus, jota koskevat toimielinten väliset kolmikantaneuvottelut ovat käynnistymässä. Asian jakavuuden huomioiden siitä jäsenmaiden kesken neuvostossa saavutettua sopua voi pitää jo melkoisena edistysaskeleena. Neuvoston kanta kuitenkin poikkeaa huomattavasti parlamentin kannasta, joten toimielinten välisistä neuvotteluista voi odottaa pitkällisiä. Hankalia kysymyksiä on paljon alkaen direktiivin oikeusperustasta (sisämarkkinat vs. sosiaalipolitiikka) ja liittyen myös muun muassa työntekijöiden lähettämiseen sovellettaviin aikarajoihin, direktiivin täytäntöönpanon takarajaan sekä liikennesektorin sisällyttämiseen direktiivin soveltamisalaan siihen asti, että toukokuussa ehdotettu liikennealan lähetettyjä työntekijöitä koskeva erillinen direktiivi astuu voimaan.

Lähetettyjen työntekijöiden direktiivin lisäksi lainsäätäjien käsiteltävänä ovat edelleen esimerkiksi joulukuussa 2016 tehty sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisasetuksen muutosehdotus sekä huhtikuussa 2017 tehty ehdotus uudeksi työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista koskevaksi direktiiviksi. Näiden suhteen olisi hyvä saavuttaa edistystä piakkoin, jotta resursseja vapautuisi vielä tulossa olevien sosiaaliseen Eurooppaan liittyvien ehdotusten käsittelyyn. Komissio aikoo vielä ehdottaa muun muassa työnantajien ilmoittamisvelvollisuutta koskevan direktiivin soveltamisalan ulottamista koskemaan keikkatyötä ja muita uusia työllisyysmuotoja. Lisäksi se aikoo antaa maaliskuussa toimikautensa viimeisten aloitteiden joukossa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden paketin, johon tulee näillä näkymin sisältymään ehdotukset Euroopan työviranomaisen ja eurooppalaisen sosiaaliturvatunnuksen perustamisesta sekä sosiaalisen suojelun saatavuuden edistämisestä.

Kuten huhtikuussa julkaistussa EU:n sosiaalisen ulottuvuuden tulevaisuutta kartoittavassa pohdinta-asiakirjassa linjattiin, komissio haluaa laajentaa vallitsevaa käsitystä sosiaalisesta ulottuvuudesta siten, että siinä painotettaisiin perinteisten taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyskysymysten lisäksi myös muun muassa koulutusjärjestelmien modernisointia. Tässä hengessä viime viikon sosiaalialan huippukokouksen yhteydessä järjestettiin myös koulutuksen ja kulttuurin tulevaisuutta käsitellyt työlounas ja keskusteltiin koulutuksen merkityksestä muun muassa työelämän muutoksiin sopeutumisessa. Huippukokouksen alla julkaistiin myös suunnitelma eurooppalaisen koulutusalueen luomisesta vuoteen 2025 mennessä ja ilmoitettiin nyt järjestettyä sosiaalialan huippukokousta vastaavan koulutusalan huippukokouksen järjestämisestä tammikuussa 2018.

EU-asiat; Brysselin asiantuntijan katsaukset

Julkaistu 24.11.2017 10:05
Muokattu 24.11.2017 10:13