Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Sote-mietintöluonnokset perustuslakivaliokuntaan

Julkaistu 7.11.2018 15:15
Muokattu 8.11.2018 10:53

Sote-mietintöluonnokset perustuslakivaliokuntaan

​Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on keskiviikkona 7. marraskuuta hyväksynyt ensimmäisessä käsittelyssä mietintöluonnokset sote- ja maakuntauudistuksesta (HE 15/2017 vp), valinnanvapauslaista (HE 16/2018 vp) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamista koskevasta laista (HE 52/2017 vp).

Hallituksen esitysten peruslähtökohdat säilyisivät ennallaan, mutta valiokunta ehdottaa lukuisia muutoksia useisiin pykäliin.

Perustuslakivaliokunta on katsonut, että nämä kolme hallituksen esitystä muodostavat oikeudellisen kokonaisuuden ja edellyttänyt, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnokset näistä esityksistä saatetaan vielä yhtäaikaisesti perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.

Sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa mietintöluonnoksista, sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkaa vielä uudistuksen käsittelyä. Mietinnöt valmistuvat sosiaali- ja terveysvaliokunnan toisen käsittelyn jälkeen.

Asian ensimmäisessä käsittelyssä mietintöluonnoksiin ei ole mahdollista sisällyttää vastalauseita. Valiokunta ei kuitenkaan ole hyväksynyt mietintöluonnoksia yksimielisesti.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on käsitellyt historiallisen laajaa hallinnollista sekä kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta erittäin merkityksellistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistamista tiiviisti huhtikuusta alkaen ja kuullut suuren joukon asiantuntijoita sekä ollut koolla poikkeuksellisen paljon. Työ on pohjautunut mittavaan asiakirja-aineistoon.

Sote- ja maakuntauudistus

Riittävän rahoituksen varmistaminen

Maakuntien rahoituksessa säilytetään kustannusten kasvua rajoittavat säännökset (ns. budjettirajoite), mutta maakunnan oikeutta saada valtiolta lisärahoitusta vahvistetaan. Maakuntien tehtävien rahoitus perustuu pääsääntöisesti valtion rahoitukseen. Perustuslakivaliokunta edellytti hallituksen esitykseen sisältyneiden rahoitussäännösten muuttamista. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa ensinnäkin, että valtion olisi korotettava kaikkien maakuntien kokonaisrahoitusta tilanteessa, jossa rahoituksen taso todettaisiin useissa maakunnissa tai laajalle väestölle (vähintään kahdeksan maakuntaa tai yli 40 prosenttia väestöstä) riittämättömäksi turvaamaan sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi yksittäisellä maakunnalla on oikeus saada lisärahoitusta silloin, jos rahoituksen taso vaarantaisi kyseisessä maakunnassa riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Sote-järjestämislakiin täydennyksiä

Valiokunta ehdottaa järjestämislakiin perustuslakivaliokunnan edellyttämiä täsmennyksiä muun muassa maakuntien yhteistyöalueiden muodostamisen edellytyksiin. Valinnanvapauslakiehdotuksen sääntelyn johdosta järjestämislakia muutettaisiin siten, että maakunnalla voi olla sote-liikelaitoksen lisäksi yksi tai useampia liikelaitoksia asiakkaan valinnanvapauslaissa tarkoitettuja sosiaali- ja terveyskeskusta sekä suun hoidon yksikköä varten.

Valiokunta korostaa maakuntien, kuntien ja järjestöjen yhteistyötä terveyden edistämisessä ja ehdottaa järjestämislain täydentämistä maakunnan yhteistyöstä järjestöjen kanssa. Kuntien ja maakuntien on myös laadittava valtuustokausittain hyvinvointikertomus ja –suunnitelma. Maakunnan on osaltaan tuettava sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä esimerkiksi antamalla asiantuntija-apua, luovuttamalla toimitiloja järjestöjen käyttöön ja maakunnan harkinnan mukaan myös myöntämällä avustuksia järjestöille. Valiokunta pitää tärkeänä, että maakunnat ja kunnat tukevat osaltaan järjestöjen toimintaa myös avustuksina.

Kuntakompensaatiot

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa voimaanpanolakia täsmennettäväksi uudistuksen omaisuusjärjestelyistä kunnille aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi siten, että korvauksen myöntämistä arvioidaan omaisuusjärjestelyistä aiheutuvan kunnallisveroprosentin laskennallisen korotustarpeen perusteella. Korvauksen määrässä otettaisiin huomioon myös kunnan kokonaistaloudellinen tilanne maksettavan korvauksen porrastamisen avulla.

Valinnanvapauslaki

Asiakassuunnitelma

Valiokunta ehdottaa asiakassuunnitelmaa koskevaa sääntelyä muutettavaksi. Valinnanvapauslain mukainen asiakassuunnitelma ehdotetaan laadittavaksi vain laaja-alaisesti palveluja tarvitseville ja se sisältää yhteenvedon muista sosiaali- ja terveydenhuollon suunnitelmista, joiden sääntelyä ei tässä yhteydessä muuteta.

Asiakassuunnitelma ei loisi asiakkaalle juridista oikeutta palveluihin eikä se olisi valituskelpoinen hallintopäätös. Asiakassuunnitelma ei myöskään olisi palveluntuottajaa juridisesti velvoittava päätös, vaan suunnitelma, joka toimisi asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin sekä palvelujen suunnittelun ja yhteensovittamisen työkaluna.

Tietosuojasäännöksiä täsmennetään

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta useita täsmennyksiä henkilötietojen käsittelyä ja tietosuojaa koskeviin säännöksiin valinnanvapauslaissa. Nämä säännökset liittyvät muun muassa asiakassuunnitelman käsittelyyn sekä suoran valinnan palveluntuottajille maksettavan kiinteän korvauksen suuruuden määrittämiseen (ns. profilointi). Kiinteän korvauksen laskennasta ja maksatuksesta vastaavan Kansaneläkelaitoksen tietojensaantioikeutta on tarkennettu.

EU:n valtiontukisääntelyn soveltuminen

Perustuslakivaliokunta totesi, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan on painavista valtiosääntöoikeudellisista syistä tarkkaan selvitettävä, voidaanko ehdotettua valinnanvapausjärjestelmää pitää sisällöltään sellaisena, että se edellyttää valtiontukisääntelyyn liittyvää ennakkoilmoitusta (ns. notifikaatio) EU:n komissiolle.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on kuullut useita asiantuntijoita siitä, missä määrin ehdotettu järjestelmä on luonteeltaan taloudellinen ja tulisiko siitä mahdollisesti tehdä ennakkoilmoitus. Valiokunta yhtyy ministeriöiden arvioon ja katsoo ettei notifikaatiota tarvita. Valiokunta ehdottaa kuitenkin eräitä täsmennyksiä valinnanvapauslain pykäliin, jotta varmistettaisiin maakunnan mahdollisuudet turvata palvelut silloinkin, kun riittävää palvelutarjontaa ei muutoin synny (mm. mahdollisuus ns. SGEI-velvoitteen asettamiseen).

Voimaantulo

Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistus toteutetaan hallitusti ja maakuntien erilaiset olosuhteet huomioon ottaen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu sekä muut tehtävät siirtyvät maakunnille 1.1.2021. Valinnanvapauden toimeenpanoa ehdotetaan vaiheistettavaksi ja siihen varataan aikaa siten, että sosiaali- ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa maakunnissa 1.1.2023. Maakunta voi kuitenkin valtioneuvoston luvalla aloittaa sote-keskusten toiminnan jo vuonna 2021, jos se täyttää aloittamiselle asetettavat edellytykset. Tarvittaessa maakunnan pitää hakea määräajan pidentämistä enintään 1.1.2024 asti. Suunhoidossa valinnanvapaus tulee valiokunnan ehdotuksen mukaan voimaan 1.1.2023 alkaen. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti otettaisiin käyttöön koko Suomessa 1.1.2022.

Palveluntuottajalaki

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta annettavalla lailla perustetaan uusi palveluntuottajien rekisteri, johon nykyisestä poiketen myös julkisten palveluntuottajien on rekisteröidyttävä. Valinnanvapausjärjestelmään kuuluvien palveluntuottajien tulee olla rekisterissä ja liittyneinä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa tarkoitettuihin valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin. Valiokunta ehdottaa palveluntuottajalakiin perustuslakivaliokunnan edellyttämiä täsmennyksiä muun muassa rekisteristä poistamista koskeviin säännöksiin.

Valiokunnan asiakirjojen julkistaminen

Valiokunta on päättänyt julkistaa mietintöluonnokset.

Valiokunnan mietintöluonnos on lähtökohtaisesti julkinen, mutta siitä tulee eduskunnan työjärjestyksen mukaan julkinen vasta kun asia on valiokunnassa loppuun käsitelty. Työjärjestyksen säännöksen perusteluissa todetaan, että ennen julkiseksi tulemisen ajankohtaa ”pöytäkirjasta ja asiakirjasta, joka ei ole vielä julkinen, saa antaa tiedon vain, jos on ilmeistä, ettei tiedon antamisella aiheuteta haittaa valiokunnan päätöksenteolle”.

Valiokunta toteaa, että valiokunnan tänään ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymät mietintöluonnokset koskevat poikkeuksellisen laajaa, koko suomalaisen hallintohistorian suurinta hallinnollista uudistusta ja ihmisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta erittäin merkityksellistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistamista.Tällainen poikkeuksellisen laaja lainsäädäntöhanke edellyttää riittävää julkisuutta. Kun valiokunnan mietintöluonnokset muodostavat perustuslakivaliokunnassa käsittelyn pohjan ja ovat siten rinnastettavissa vireilletuloasiakirjoihin, katsoo sosiaali- ja terveysvaliokunta, että lainsäädäntömenettelyn avoimuus edellyttää tiedon antamista mietintöluonnoksista poikkeuksellisesti jo asian käsittelyn tässä vaiheessa. Valiokunta katsoo, että mietintöluonnosten julkisuus ei näissä olosuhteissa aiheuta valiokunnan päätöksenteolle sellaista haittaa, jonka vuoksi niitä ei voisi julkistaa.

Mietintöluonnokset

Aihealueet
Sosiaali- ja terveysvaliokunta; Valiokunnat