Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Suuri valiokunta päätti eduskunnan kannan EU:n elpymissuunnitelman käsittelyyn tässä vaiheessa

Julkaistu 12.6.2020 15.00
Muokattu 12.6.2020 15.47

Suuri valiokunta päätti eduskunnan kannan EU:n elpymissuunnitelman käsittelyyn tässä vaiheessa

Suuri valiokunta päätti tänään eduskunnan kannan neuvotteluihin, joita jäsenmaat alkavat käydä EU:n elpymissuunnitelmasta EU:n neuvostossa ja Eurooppa-neuvoston jäsenten kesken ensi viikolla.

Suunnitelma koostuu päivitetystä ehdotuksesta EU:n rahoituskehykseksi vuosille 2021–27 sekä elpymissvälineestä, jolla jäsenmaille myönnettäisiin avustuksia ja lainaa yhteensä 750 miljardin euron edestä.

Suuren valiokunnan lausunto SuVL 6/2020, eriävät mielipiteet ja kaikki asiantuntijalausunnot

Tallenne valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassin tiedotustilaisuudesta kokouksen jälkeen​

Suurella valiokunnalla ei ole neuvottelujen tässä vaiheessa huomautettavaa valtioneuvoston kantaan, joka on esitetty eduskunnalle selvityksessä E 64/2020. Valiokunta varautuu tarkentamaan kantaansa asian käsittelyn edetessä. Suunnitelman käsittelyn arvioidaan jatkuvan pitkälle vuoden toiselle puoliskolle.

Suuri valiokunta toteaa, että Euroopan tason elvyttäville toimille löytyy laajaa kannatusta jäsenvaltioissa, elinkeinoelämän piirissä sekä asiantuntijoiden kesken. Erimielisyys koskee toimien rahoitustapaa ja oikeusperustaa.

Suomen kannalta on keskeistä välttää tilanne, joka romahduttaa vientimme ja sitä kautta heikentää valtion kykyä selviytyä perustuslain mukaisista velvollisuuksistaan. Mikäli elvytyspaketti hyväksytään, sen vaikutus Suomen talouteen tulee olemaan myönteinen, koska viennin osuus kansantaloudestamme on suuri, toteaa suuri valiokunta viitaten myös valtiovarainvaliokunnalta ja talousvaliokunnalta saamiinsa lausuntoihin.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan ”kyseessä ei ole liittovaltion kehittäminen vaan poikkeukselliset ja väliaikaiset tukitoimet. Perustuslakivaliokunta kartoittaa lausunnossaan valtiosäännön kannalta herkkiä kysymyksiä. Suuri valiokunta ohjeistaa hallitusta selvittämään ja tarvittaessa poistamaan nämä.

Valtion budjettisuvereniteetin turvaamisen osalta suuri valiokunta toteaa, että selvityksessä on annettu paras mahdollinen arvio niistä vastuista, jotka järjestely Suomelle synnyttää. Valiokunnalle on myös esitetty arvioita niistä vastuista, jotka voisivat pahimmillaan toteutua järjestelyn epäonnistuessa.

Monivuotisen rahoituskehyksen osalta valiokunta toteaa, että lisäpanostus oikeudenmukaisen siirtymän välineeseen vastaa Suomen tavoitteita vihreästä kasvusta ja hiilineutraalisuudesta ja panostus turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoon sekä maaseudun kehittämisrahoitukseen ja maataloustukiin ovat Suomelle edullisia. Komission ehdotus näyttää myös kasvattavan Suomen nettosaantoa verrattuna aikaisempiin rahoituskehysehdotuksiin. 

Suuren valiokunnan mielestä Suomen tulee olla valmis tarkastelemaan EU:n omien varojen järjestelmän kehittämistä. Lopullinen kanta tulee riippumaan muun muassa muutosten vaikutuksista Suomen maksuasemaan. Muovimaksun tai -veron käyttöönotto uutena EU:n omana varana arvioidaan Suomelle taloudellisesti edulliseksi sekä ympäristön suojelun kannalta myönteiseksi.

Elpymisvälineen osalta suuri valiokunta katsoo, että valtioneuvoston varauksellinen kanta ehdotukseen vastaa Suomen pitkäaikaista linjaa ja on siksi asianmukainen lähestymistapa neuvottelujen tässä vaiheessa. 

Kysymystä lainamuotoisen ja avustusmuotoisen elpymisrahoituksen suhteesta tulee lähestyä sovittamalla yhteen Suomen pitkäaikainen periaate kansallisesta vastuunotosta omasta taloudesta, saajavaltion velkakestävyyden kehitys ja sen kautta euron vakaus sekä elpymisvälineen kasvutavoite, suuri valiokunta toteaa.

Suuri valiokunta katsoo tilanteen eroavan finanssi- ja eurokriisiistä. Nyt ei ole tarkoitus vastata äkilliseen, euroalueen vakautta uhkaavaan jäsenvaltion maksuvalmiuskriisiin ottamalla vastuu jo tehdyistä veloista, vaan ehkäistä uusia kriisejä rahoittamalla investointeja ja talouksien uudistamista. Erolla on ilmeinen vaikutus rahoitukseen liitettäviin ehtoihin. On kuitenkin pidettävä huolta siitä, että elpymisrahoitus ei poista kannusteita vastuulliseen julkiseen talouteen sekä uudistuksiin.

Elpymisvälineen rahoituksen kohdentaminen rahoituskehysten kautta edistää varojen käytön läpinäkyvyyttä, legitimiteettiä ja asianmukaisen valvonnan toteutumista. Järjestely merkitsee, että myös mm. Suomelle tärkeiden oikeusvaltiokriteerien täyttyminen voidaan varmistaa. Suomen on syytä ajaa myös harmaan talouden torjumisen sisällyttämistä kriteereihin, suuri valiokunta toteaa.

Valiokunta painottaa, että elpymisrahasto on väliaikainen ja liittyy Covid-19 kriisiin. Siksi rahaston käytössä ja tuen jakoperusteissa on tähdellistä, että tuen kriteerit perustuvat Covid-19 kriisin vaikutuksiin jäsenmaiden talouteen ja työllisyyteen.

Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta toteaa, että elpymisvälineen yhteensopivuus unionin perussopimusten, etenkin unionin toimintaa koskevan sopimuksen 310 ja 311 artiklan kanssa tulee selvittää neuvottelujen aikana.

Suuren valiokunnan ilmaisema eduskunnan kanta on ohjeellinen lähtökohta valtioneuvoston toiminnalle EU:ssa. EU:n jäsenvaltiona Suomi on velvollinen osallistumaan päätöksentekoon, eikä voi viivästyttää sitä jättäytymällä pois neuvotteluista. Vain osallistumalla neuvotteluihin voi vaikuttaa kansallisten intressien huomioimiseen neuvotteluissa.

Suuri valiokunta sai asiasta lausunnot perustuslakivaliokunnalta, valtiovarainvaliokunnalta ja talousvaliokunnalta.​

Aihealueet
EU-asiat; Suuri valiokunta; Valiokunnat