Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Suuri valiokunta: EU:n rahoituskehykset tuottamaan tehokkaammin eurooppalaista lisäarvoa

Julkaistu 5.12.2018 13:50
Muokattu 5.12.2018 14:07

Suuri valiokunta: EU:n rahoituskehykset tuottamaan tehokkaammin eurooppalaista lisäarvoa

Eduskunnan suuri valiokunta hyväksyi äänestysten jälkeen eduskunnan erikoisvaliokuntien kannanottojen pohjalta lausunnon (SuVL 12/2018 vp), joka ohjeistaa valtioneuvostoa EU:n monivuotisia rahoituskehyksiä 2021–2027 koskevissa neuvotteluissa. Rahoituskehysehdotuksessaan EU-komissio esittelee näkemyksensä siitä, miten unionin taloudelliset resurssit jaetaan eri poliittisille painopisteille niin, että ne tukevat EU:n tavoitteita. Ehdotus sisältää myös esityksiä EU:n tulopuolen eli omien varojen järjestelmän uudistamisesta. 

Komission esittämä rahoituskehyksen kokonaistaso on liian korkea

Rahoituskehyksiin liittyvän jäsenvaltioiden maksusitoumusten kokonaistason osalta suuri valiokunta pitää komission esitystä (1161 miljardia euroa / 1,14 % suhteessa EU27:n BKTL:oon) liian korkeana. Lopullisen kokonaistason tulee asettua lähelle nykyistä jäsenmaiden BKTL-prosenttitasoa. Ison-Britannian irtautuminen EU:sta aiheuttaa mittavia budjettivaikutuksia, jotka on huomioitava rahoituskehyksen tasossa. Tasapainoisen kokonaisratkaisun saavuttamiseksi neuvotteluissa on painotettava tiukkaa budjettikuria sekä Suomen maksuosuuden kohtuullisuuden ja oikeudenmukaisuuden varmistamista yhdessä asetetut sisältötavoitteet turvaten. 

EU:n yhteinen arvopohja ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen keskiöön

Suuri valiokunta tukee EU:n yhteisten arvojen vahvistamista rahoituskehyksen keinoin. Jokaisen jäsenvaltion ja EU-toimielimen velvollisuutena on puolustaa mm. perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, oikeusvaltiota sekä demokratiaa ja näin edistää rauhaa sekä jäsenmaiden kansalaisten hyvinvointia.

Suuri valiokunta pitää periaatteellisesti tärkeänä asetusehdotusta, jolla pyritään luomaan ehdollisuutta EU-varojen vastaanottamisen ja käytön sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen välille. Ehdotukseen sisältyy menettely rahoituksen keskeyttämiseksi, vähentämiseksi tai lykkäämiseksi, jos oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuu jäsenvaltiossa yleisiä puutteita. Valiokunnan mukaan ehdotuksen sisältöä tulisi kuitenkin vielä useassa kohdin täsmentää, parantaa menettelyn läpinäkyvyyttä sekä varmistaa jäsenvaltioiden yhdenvertainen ja objektiivinen kohtelu. Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on moitteettoman varainhoidon keskeinen edellytys. Suomen kaltaiselle nettomaksajalle on tärkeätä, että EU:n taloudellisia etuja suojataan.

Rahoituskehyksen painopiste eurooppalaisen lisäarvon tuottamiseen

EU:n rahoituskehyksestä rahoitettavien menojen kohdentamista on perusteltua uudistaa niiden tuottaman eurooppalaisen lisäarvon parantamiseksi. Rahoituskehysten tulee vastata paremmin niitä tarpeita ja haasteita, jotka ylittävät kansallisvaltioiden rajat, kuten ilmastonmuutoksen hillitseminen ja muuttoliikkeeseen vastaaminen. Panostukset mm. ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen sekä vakauden edistämiseen naapuruuspolitiikan kautta ovat kokonaisuuksia, joilla on suora positiivinen vaikutus Suomelle.

On tärkeää, että rahoituskehysten kautta vauhditetaan EU:n digitaalista kehitystä kyberturvallisuutta unohtamatta. Suuri valiokunta suhtautuu myönteisesti komission tavoitteeseen linkittää liikenne, energia ja digitalisaatio nykyistä toimivammaksi kokonaisuudeksi. Valiokunta pitää myönteisenä kehyksen painotuksia innovaatioihin, tutkimukseen, osaamiseen ja investointeihin. Vain omaa osaamispääomaansa johdonmukaisesti kasvattamalla ja tukemalla EU voi pärjätä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Rahoitusta tulee suunnata myös sellaiseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, joka edistää siirtymistä kestäviin tuotanto- ja energiamuotoihin.

EU:n on jatkettava kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa Pariisin ilmastosopimuksen sitoumusten täyttämiseksi ja varmistettava sujuva siirtyminen kohti modernia ja puhdasta kiertotaloutta. Suuri valiokunta tukee komission tavoitetta kohdistaa jatkossa 25 % EU:n menoista ilmastotoimiin. 

Maatalouden osalta suuri valiokunta toteaa, ettei komission esittämä tuntuva leikkaus yhteisen maatalouspolitiikan rahoitukseen ole Suomen edun mukainen. Ehdotettu leikkaus maaseudun kehittämisrahoitukseen ei ole hyväksyttävissä. Suuri valiokunta pitää Suomelle ongelmallisena myös esitystä tilakohtaisesta tukikatosta. Tukikaton tulisi olla vapaaehtoinen, ja sen toteuttamisen yksityiskohdat olisi jätettävä jäsenmaiden päätettäväksi. 

Tukijärjestelmien on varmistettava tuotannon säilyminen ja maatalouden harjoittaminen kannattavana ja elinkelpoisena myös epäsuotuisilla tuotantoalueilla. Huomioon on otettava myös maailmankaupan epävakaa tilanne, ilmastonmuutoksesta johtuvien ääriolosuhteiden voimistuminen ja kasvavat riskit ruokaturvan ja huoltovarmuuden ylläpitämisestä. Valiokunta pitää tärkeänä, että yhteistä maatalouspolitiikkaa ja rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa saavutetaan ratkaisu, joka tukee EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikan tavoitteita.

Koheesiopolitiikan osalta olennaista Suomen kannalta on perusrahoituksen ja pohjoisten harvaan asuttujen alueiden erityistuen turvaaminen Itä- ja Pohjois-Suomi huomioiden: tukien pysyvyys tulee pyrkiä varmistamaan vastaamaan kuluvan ohjelmakauden rahoitusta.   

Jäsenvaltion omarahoitusosuuksia kasvattamalla voidaan vahvistaa niiden omistajuutta ja sitoutumista koheesiopolitiikan hankkeisiin sekä edistää tuloksellisuutta ja vastuullista varainkäyttöä. Sosiaalisen ulottuvuuden ja työllisyyden, osaamisen ja osallisuuden vahvistamiseksi on perusteltua, että koheesiovaroin tuetaan erityisesti EU:n sosiaalisen pilarin toimeenpanoa kansallista toimivaltaa kunnioittaen. 

Valiokunta pitää perusteltuna lisätä EU:n rahoitusta muuttoliikkeen hallintaan mm. yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää vahvistamalla. Erityisen tärkeätä on vastata muuttoliikkeen perimmäisiin syihin erityisesti Afrikassa ja Lähi-idässä. EU:n kehitysrahoituksen uudistuksen keskiössä tulee olla EU:n globaalit sitoumukset, erityisesti YK:n Agenda 2030:n ja Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpano. 
EU:n rahoitusjärjestelmien ja ohjelmien yksinkertaistaminen ja niiden johdonmukaisuuden varmistaminen on otettava yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi.

EU:n omien varojen järjestelmän tulee olla yksinkertainen, oikeudenmukainen ja hallinnollisesti tehokas

Suuren valiokunnan mukaan EU:n omien varojen järjestelmän tulee olla mahdollisimman yksinkertainen, läpinäkyvä, oikeudenmukainen sekä hallinnollisesti kustannustehokas. Mahdolliset muutokset omien varojen järjestelmään eivät saa johtaa Suomen maksutaakan tosiasialliseen lisääntymiseen. 

Suuri valiokunta puoltaa omien varojen perustamista tulevalla rahoituskehyskaudella pääasiallisesti BKTL:oon ja perinteisiin omiin varoihin eli kertyneisiin tullimaksuihin. On kuitenkin tarpeellista, että Suomi etsii rakentavia vaihtoehtoja rahoituslähteiden kehittämiseksi. Pidemmällä tähtäimellä omien varojen kehittämisessä tulisi kattavasti tarkastella, voisivatko EU:n omat varat nojata enenevässä määrin sellaisiin tulolähteisiin, joiden käyttöönotto tukisi nykyistä tehokkaammin ja suoremmin EU:n politiikkatavoitteita.

Lausunto eriävine mielipiteineen tulee luettavaksi eduskunnan verkkopalveluun suuren valiokunnan sivuille.

***
Suuri valiokunta kuuli myös eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhoa (sin.) yleisten asioiden neuvostosta. Ministerit mm. pohjustavat tulevaa Eurooppa-neuvostoa, josta suuri valiokunta kuulee pääministeri Juha Sipilää (kesk.) keskiviikkona 12.12. klo 13.

Aihealueet
EU-asiat; Suuri valiokunta; Valiokunnat