Maahanmuuttajan kotoutumista edistetään työelämään osallistumista ja sitoutumista monipuolisesti tukemalla

Julkaistu 3.5.2018 9.45
Muokattu 3.5.2018 14.24

Maahanmuuttajan kotoutumista edistetään työelämään osallistumista ja sitoutumista monipuolisesti tukemalla

Maahanmuuttajien työllistymisen kannalta on tärkeää kehittää kotouttamispalveluista tehokkaasti toimiva kokonaisuus. Kotoutumisen eri vaiheissa tarvitaan erilaisia toimia työllistymisen tukemiseen. Maahanmuuttajan työllistymisedellytyksiä on vahvistettava kotoutumisprosessin alkuvaiheessa. On pyrittävä saamaan aikaan nopeammat väylät työelämään ja opintoihin. Työelämässä ja oppilaitoksissa tarvitaan kotoutumisen kaksisuuntaista tukea, jossa kotoutuminen edellyttää sopeutumista ja sitoutumista sekä maahanmuuttajalta itseltään että suomalaiselta yhteiskunnalta.

Työelämään osallistuminen antaa maahanmuuttajalle kielitaidon ja verkostot. Kielen opetus yhdistettynä työntekoon havaittiin tehokkaaksi yhdistelmäksi kielen nopeaan työelämälähtöiseen oppimiseen. Kotoutumisen ja maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi olisi myös hyödyllistä kehittää palveluita, joissa maahanmuuttajia työllistetään mentoreiksi toisille maahanmuuttajille. Mentorointiin liittyvien mallien avulla saadaan myös lisättyä maahanmuuttajien tietämystä suomalaisesta yhteiskunnasta.

Tulokset käyvät ilmi Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tilaamasta tutkimuksesta, joka käsittelee maahanmuuttajien kotouttamistoimenpiteiden toimivuutta työllistymisen näkökulmasta. Torstaina 3. toukokuuta julkaistu raportti sisältää kehittämisehdotuksia mm. kotouttamiseen liittyvien palveluiden järjestämiseen yhteiskunnan eri toimijoiden välisenä yhteistyönä.

Selvitystyöstä on vastannut Kuntoutussäätiön tutkimusryhmä, johon kuuluivat VTT Mika Ala-Kauhaluoma, VTT Lotta Hautamäki, YTM Mirkka Vuorento, YTM Sari Pitkänen, VTM Hanna Rinne, FM Farid Ramadan ja THL Jukka Ohtonen.

Tutkimuksessa käsiteltiin maahanmuuttajien työllistymistä edistävien kotouttamistoimenpiteiden toimivuutta sekä kustannuksia. Onnistuneessa kotoutumisessa maahanmuuttaja saavuttaa muun väestön kanssa tasavertaisen aseman yhteiskunnassa niin oikeuksien kuin velvollisuuksienkin osalta. Kotoutumisen tärkeimpinä edellytyksinä pidetään yleisesti kielitaitoa ja työllistymistä. Maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät toiminnot täytyy koordinoida nykyistä keskitetymmin, jotta päällekkäisiä toimintoja ei olisi ja kaikista kotouttamistoiminnoista saataisiin tulokseksi mahdollisimman hyvä vaikuttavuus myös taloudellisesti.

Tutkimukseen sisältyi myös katsaus Ruotsissa ja Saksassa käytössä oleviin työllistymistä edistäviin kotouttamistoimiin ja palveluihin. Ruotsin ja Saksan kokemuksista voidaan nostaa esille työnantajien rooli kotouttamisessa. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta olisi hyödyllistä, mikäli maahanmuuttajille voitaisiin järjestää mahdollisimman nopeasti normaali kiinnittyminen työelämään. Suomessa työnantajia tulisikin tukea ja kannustaa lähtemään mukaan kotouttamiseen aiempaa laajemmin, sillä työ on yksi tehokkaimmista työkykyisten maahanmuuttajien kotouttamistoimenpiteistä. Nyt julkaistavasta tutkimuksesta käy ilmi, että suomalainen kotouttamispolitiikka ja sen toimeenpano eivät poikkea merkittävästi Ruotsin ja Saksan vastaavista.

Tutkimus on saatavissa sähköisenä julkaisuna eduskunnan verkkopalvelussa osoitteessa
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Sivut/Tarkastusvaliokunnan-julkaisuja.aspx

Aihealueet
Tarkastusvaliokunta