Tarkastusvaliokunta edellyttää riskien hallinnan ohjeistusta valtio-omisteisille yhtiöille

​Eduskunnan tarkastusvaliokunta on hyväksynyt mietinnön koskien Finaviaa ja valtionyhtiöiden riskienhallintaa (O 72/2016 vp). Mietintö on yksimielinen.

Mietinnössä valiokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi kannanottoehdotuksen:

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja antaa riskien hallintaa koskevan yleisen ohjeistuksen valtio-omisteisille yhtiöille.

Eduskunta edellyttää, että hallitus tarkentaa valtion omistajaohjauksen toimintaperiaatteita erityisesti valtion kokonaan omistamissa yhtiöissä vuoden 2017 loppuun mennessä.

Tarkastusvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, ettei valtio-omisteisille yhtiöille ole erillistä ohjeistusta riskienhallinnasta. Valiokunta pitää valtio-omisteisten yhtiöiden riskienhallinnan asianmukaista järjestämistä tärkeänä ja katsoo, että valtioneuvoston tulee antaa asiaa koskeva oheistus. Tarkastusvaliokunta korostaa, että asianmukaisen ohjeistuksen laatimisen ohella yhtiön johdon ja hallituksen vastuulla on myös varmistaa se, että laadittuja ohjeita noudatetaan.

Valiokunta on käsitellyt Finavian johdannaissopimuksia 2009—2011 ja niihin liittyvää päätöksentekoa. Valiokunta on käynyt läpi myös vahingonkorvauskanteiden nostamisen eri vastuutahoja kohtaan (hallitus, toimitusjohtaja, johdannaissopimuksia tehneet työntekijät sekä tilintarkastajat) vuosina 2009—2011 tehtyihin johdannaissopimuksiin liittyen. Sopimuksista on aiheutunut huomattavaa vahinkoa valtiolle. Yhtiössä on kestänyt kauan reagoida asioihin ja tämä on tapahtunut osin myöhässä. Keskeisiä ratkaisuja on tehty vuosien 2015 ja 2016 aikana. Välimiesmenettely, ilmoitus Finanssivalvonnalle, rikosilmoitus ja sen perusteella käynnistynyt oikeudenkäynti entistä rahoituspäällikköä ja varatoimitusjohtajaa kohtaan eivät ole olleet yhtiön kannalta menestyksellisiä. Finavia on nostanut vahingonkorvauskanteen entistä toimitusjohtajaa vastaan vuonna 2016.

Kanteiden nostamisen lähtökohtana on ollut saada takaisin osa aiheutetusta vahingosta. Niin kanteiden nostamiselle kuin nostamatta jättämiselle on valiokunnan mukaan löydettävissä perusteita. Peruskysymys on, miten punnitaan valtion ja veronmaksajan yleistä etua saattaa asia selvityksen kohteeksi sekä hakea korvauksia ja toisaalta yhtiön etua, jossa korvausten hakemisesta aiheutuvien kustannusten ja lopputuloksen epävarmuus korostuvat. Näkökannat ovat voimakkaasti jakaantuneet siinä, kuinka kanteiden nostamisessa olisi tullut edetä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että valtioneuvoston sisältä (valtioneuvoston kanslia ja liikenne- ja viestintäministeriö) on esitetty eriäviä näkemyksiä sen suhteen, tulisiko kanteita nostaa vai ei.

Valiokunta painottaa yleisen edun merkitystä harkittaessa oikeusprosesseja valtio-omisteisissa yhtiöissä. Finavian osalta valiokunta toteaa, että lopputuloksen epävarmuudesta huolimatta olisi yleisen edun kannalta ollut perusteltua selvittää vastuukysymykset kokonaisuudessaan oikeusteitse. Tämä kuitenkin edellyttää vastuukysymysten oikeudellisen puolen huolellista ja monipuolista selvittämistä kaikissa vaiheissa. Vuoden 2015 aikana Finavian hallitus teki päätökset kanteiden nostamisesta tilintarkastajia sekä yhtiön hallitusta ja toimitusjohtajaa vastaan. Nämä päätökset yhtiön hallitus myöhemmin samana vuonna kumosi. Valiokunta katsoo, että riittävien selvitysten jälkeen vastuukysymysten ratkaiseminen omistajan päätöksellä yhtiökokouksessa olisi ollut suositeltava toimintatapa, kun kanteiden nostamisesta on esitetty ristiriitaisia käsityksiä ja asiassa on viime kädessä kysymys valtion kokonaisedusta.

Valiokunta tuo mietinnössään esiin tilanteita ja toimijoiden erilaisia käsityksiä siitä, mikä olisi ollut oikea toimintatapa omistajapoliittiselle päätöksenteolle ja kuuluiko kyseinen asia omistajan vai yhtiön itsensä päätettäväksi. Sovintosopimusprosessiin liittyy sellaisia toimintatapoja ja tilanteita, jotka ovat valiokunnan mielestä omiaan sekoittamaan omistajaohjauksen ja yhtiön päätöksenteon toisiinsa. Valiokunta pitää syntynyttä tilannetta epätoivottuna, valtion omistajapolitiikan linjausten (avoimuus, ennakoitavuus, johdonmukaisuus ja hyvä hallintotapa) kannalta erittäin ongelmallisena sekä haluaa myös välttää vastaavanlaisten tilanteiden syntymisen jatkossa.  Valiokunnan mukaan on välttämätöntä, että näin keskeisessä asiassa eri toimijoilla vallitsee yhteinen käsitys hyväksytyistä toimintatavoista. Tämän vuoksi tarkastusvaliokunta edellyttää, että hallitus tarkentaa valtion omistajaohjauksen toimintaperiaatteita valtion kokonaan omistamissa yhtiöissä, määrittelee sallitun ja epätarkoituksenmukaisen omistajaohjauksen rajat, tekee tarvittavat muutokset ja huolehtii niiden jalkauttamisesta.

Valiokunta korostaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä hyvän hallintotavan ilmentäjinä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että omistaja valtion sataprosenttisesti omistamassa yhtiössä päätöstä tehdessään dokumentoi päätöksen. Julkisesti omistetussa yhtiössä täytyy jälkeenpäinkin henkilöiden vaihduttua olla todennettavissa tehdyt päätökset ja omistajan tahtotila. Valtion täysin omistamassa yhtiössä omistajaa edustaa ministeri, jonka tehtäväkausi voi olla hallitus- tai vaalikautta lyhempi ajanjakso. Liikenne- ja viestintäministeriössä on neljän vuoden ajanjaksolla aloittanut ministerinä neljä henkilöä.

Valiokunta katsoo, että valtion omistajaohjausta tulee vahvistaa ja selkeyttää ottaen huomioon meneillään olevien uudistusten vaikutus, joiden myötä julkisomisteiset yhtiöt ovat lisääntymässä.

Tarkastusvaliokunta

Julkaistu 17.2.2017 12:00
Muokattu 17.2.2017 12:13