Tulevaisuusvaliokunta julkaisi raportin koronapandemian seurauksista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Julkaistu 22.6.2020 15.45
Muokattu 22.6.2020 15.47

Tulevaisuusvaliokunta julkaisi raportin koronapandemian seurauksista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

​Tulevaisuusvaliokunta on julkaissut tänään 22.6.2020 raportin Koronapandemian hyvät ja huonot seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Raportti kerää yhteen ja esittelee tulevaisuusvaliokunnan kevään 2020 aikana käsittelemät asiantuntijalausunnot COVID-19-pandemiasta (koronavirus). Samalla raportti on myös esimerkki siitä, miten tulevaisuusvaliokunta hankkii ennakointitietoa.

Tulevaisuusvaliokunta tilasi 31:ltä eri alojen asiantuntijalta selvityksen siitä, minkälaisia hyviä ja huonoja seurauksia COVID-19-pandemialla on lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Raportti sisältää myös tiivistelmän yhteensä 62:sta valiokunnan saamasta muusta koronapandemiaa käsittelevästä asiantuntijalausunnosta.

Asiantuntijoiden mukaan suomalaisen hyvinvointivaltion sosiaali- ja terveysjärjestelmä osoitti pandemian kohdatessa toimintakykynsä, eikä pandemia juurikaan vaikuttanut hyvinvointivaltion perusrakenteisiin. Siksi Suomi voi myös pandemian jälkihoidossa nojata perinteisiin vahvuuksiinsa, joita ovat muun muassa laadukas koulutus, tasa-arvon edistäminen, kansalaisten toimeentulomahdollisuuksien ja yrittäjyyden tukeminen sekä rauhantyö ja ihmisarvon kunnioittaminen.

Pandemian kaltaiset shokit harvoin muuttavat kaikkea kerralla. Jos ja kun pandemialla on myös hyviä seurauksia, jotka halutaan säilyttää, niin niiden vakiinnuttamiseen on pyrittävä määrätietoisesti. Useat kirjoittajat korostivatkin pandemian tarjoavan ihmiskunnalle "aikalisän" eli uudelleen ajattelun paikan, joka mahdollistaa suuretkin rakenteelliset uudistukset. Erityistä pohdintaa edellyttävät kirjoittajien mukaan muun muassa vihreä siirtymä ja taloudellisille mittareille (kuten esimerkiksi BKT:lle) vaihtoehtoiset kasvun ja hyvinvoinnin mittarit.

Lyhyellä aikavälillä rajoitukset on minimoitava uusien ongelmien välttämiseksi samalla kun elvytys ja muut julkiset resurssit tulee suunnata niin, että ne auttavat samalla rajoittamaan ilmastonmuutosta ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävyysvajetta. Kaikki toimet työttömyyden alentamiseksi lieventävät koronakriisin pahoinvointivaikutuksia.

Koska pandemian kaltaisia uhkia kohdataan myös tulevaisuudessa, poikkeusolot on huomioitava jo yhteiskunnallista infrastruktuuria rakennettaessa. Asiantuntijat suosittelevat myös digitalisaatioon liittyvän osaamisen kehittämistä ja kriittisten resurssien omavaraisuusasteen kasvattamista sekä kestävän kehityksen mukaista vienti- ja tuontistrategiaa, joka huomioi myös alueellisen erikoistumisen.

Aihealueet
Tulevaisuusvaliokunta