Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko käsiteltiin täysistunnossa 9. kesäkuuta

Julkaistu 9.6.2021 19.30
Muokattu 10.6.2021 10.45
Eduskunnan täysistuntosali

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko käsiteltiin täysistunnossa 9. kesäkuuta

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin keskiviikkona 9. kesäkuuta ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko. Täysistunnon ainoan käsittelyn pohjana oli perjantaina 4.6. valmistunut ulkoasianvaliokunnan mietintö selonteosta. Kerran hallituskaudessa annettavat selonteot ja eduskunnan niihin antama vastaus muodostavat yhdessä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjan.

Valiokunnan puheenjohtaja Mika Niikko (ps.) korosti täysistunnossa, että selontekomenettely on vakiintunut väline Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ohjaukseen. Niikon mukaan on keskeistä, ulkoasiainvaliokunta hyväksyi selontekoa käsittelevän mietintönsä yksimielisesti. ”Mietintöä valmisteltaessa käytiin vilkasta ja paikoitellen kipakkaakin keskustelua, mutta eri painotusten väleistä löysimme selkeitä yhteisiä pääkohtia. Tämä on tärkeä osoitus eduskunnan kyvystä nähdä ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuret linjat yhdensuuntaisesti”, puheenjohtaja totesi. 

Ulkoasiainvaliokunnan mietinnön mukaan edelleenkään ei ole nähtävissä vain Suomeen kohdistuvaa välitöntä sotilaallista uhkaa, ja että Suomen turvallisuustilanne on kokonaisuudessaan hyvä. Asiantuntijakuulemisten perusteella valiokunta arvioi Suomen turvallisuustilanteen kuitenkin kokonaisuudessaan hyväksi. Valiokunta piti kansakunnan eheyttä ja yhteenkuuluvuutta tärkeinä tekijöinä Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta. 

Valiokunnan puheenjohtajan mukaan tilanteen heikentymiseen on kuitenkin varauduttava. Kansainvälisessä politiikassa korostuu erityisesti suurvaltakilpailu, jonka turvallisuutta heikentävä vaikutus ulottuu myös Suomeen ja Euroopan lähialueille. Muita turvallisuustilanteeseen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa erilaiset hybridiuhat ja kyberturvallisuus. Suomen suvereniteetin haastaminen kybertoimintaympäristössä sekä kyberrikollisuus ovat kasvussa.  

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimintaympäristössä nousevat esiin Suomen harjoittamaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa EU:n jäsenenä, pohjoismaisessa yhteistyössä, Nato-kumppanina ja kahdenvälisessä sekä globaalissa yhteistyössä. EU:n osalta korostui myös pohjoisen ulottuvuuden politiikka, joka käsittää arktiset alueet, Itämeren alueen sekä EU:n ja Venäjän raja-alueet. ”Valiokunta kuvaa mietinnössään Euroopan unionia Suomen ulkosuhteiden tärkeimpänä viitekehyksenä, vaikutuskanavana sekä turvallisuusyhteisönä”, Niikko totesi. 

Täysistunnon puheenvuoroissa selonteosta korostuivat näkökulmat turvallisuuden laaja-alaisuudesta. Selonteossa on nostettu ensimmäistä kertaa esiin ihmisoikeusperusteisuus. ”Turvallisuus ei ole vain varautumista, vaan sen täytyy olla myös aktiivista vaikuttamista. Valiokunta painottaakin aloitteellisen osallistumisen merkitystä työssä ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseksi sekä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseksi. Tämä kaikki on myös sotilaallisten konfliktien ennaltaehkäisyä”, Erkki Tuomioja (sd.) sanoi. 

Myös koronakriisi ja sen vaikutukset turvallisuuteen nousivat keskustelussa esille. ”Koronakriisi on osoittanut toimivan kriisijohtamisen elintärkeyden yhteiskuntamme turvaamisessa. Tulemme oletettavasti jatkossakin kohtaamaan odottamattomia häiriö- ja uhkatilanteita, joihin vastaaminen edellyttää nykyistäkin nopeampia ja joustavampia toimenpiteitä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä katsoo, että kriisiajan johtamisjärjestelmää tulee vahvistaa”, Jaana Pelkonen (kok.) sanoi. 

Täysistuntokäsittelyssä käytettiin yhteensä 93 puheenvuoroa. Eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksen kannanotoksi valtioneuvoston selonteon VNS 4/2020 vp johdosta. Asian käsittely päättyi.


Ulkoasiainvaliokunnan tiedote 4.6.2021: Ulkoasiainvaliokunta nostaa kyberuhat ja suurvaltakilpailun esille selontekomietinnössään Lue tiedote tästä 


Aihealueet
Täysistunto