Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Valtiovarainvaliokunta puoltaa Finnairin pääomitusta, ravintoloiden tuki kasvaa

Julkaistu 25.5.2020 14.00
Muokattu 25.5.2020 14.01

Valtiovarainvaliokunta puoltaa Finnairin pääomitusta, ravintoloiden tuki kasvaa

Vuoden 2020 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä osoitetaan määrärahoja Finnair Oyj:n ja ravitsemusyrittäjien rahoitustilanteen helpottamiseen sekä koronaviruksen hallinnan ja torjunnan aiheuttamiin kustannuksiin. Lisätalousarvioesitys lisää määrärahoja ja siten myös valtion nettolainanoton tarvetta 880 miljoonalla eurolla. Valtion vuoden 2020 nettolainanotoksi arvioidaan noin 13,5 miljardia euroa.

Valtiovarainvaliokunta hyväksyi maanantaina 25. toukokuuta mietinnön, johon sisältyy kolme vastalausetta (VaVM 6/2020 vp). Eduskunta käsittelee mietintöä täysistunnossaan samana päivänä. Kolmatta lisätalousarviota on tarkoitus soveltaa 27. toukokuuta alkaen.

Valiokunta pitää 700 miljoonan euron määrärahan myöntämistä Finnair Oyj:n pääomitusjärjestelyihin perusteltuna, koska yhtiön toiminnan turvaaminen on välttämätöntä sen strategisen tärkeyden, kuten huoltovarmuuden vuoksi. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että koronaepidemian vuoksi väliaikaisesti lakkautetut lentoyhteydet palautetaan lentomatkustamisen alkaessa elpyä. Näin edistetään muun muassa alueiden elinvoimaisuutta ja parannetaan kansainvälisten yritysten toimintaedellytyksiä.

Ravintolatoiminnan rajoitusten hyvittämiseen ja henkilöstön uudelleen työllistämiseen hallitus ehdotti 123 miljoonan euron tukea. Eduskunta hyväksyi 20. toukokuuta täysistunnossaan ravintolatuet talousvaliokunnan mietinnön (TaVM 11/2020 vp) mukaisena, mikä lisäsi lisätalousarvioesityksen määrärahatarvetta 48 miljoonalla eurolla.

Suomen Akatemian myöntövaltuutta korotetaan 10 miljoonalla eurolla muun muassa rokote- ja lääkekehitystutkimuksen tukemiseen, minkä lisäksi Covid-19 -tartuntojen jäljityssovelluksen hankinnasta, käyttöönotosta ja ylläpidosta aiheutuviin menoihin ehdotetaan 6 miljoonaa euroa. Valiokunta on tyytyväinen Suomen Akatemian myöntövaltuuden korottamiseen, sillä rokotteella on aivan keskeinen merkitys epidemian pysäyttämisessä. Valiokunta pitää tarpeellisena, että myös jatkossa huolehditaan tutkimusrahoituksen riittävyydestä. Tartuntojen jäljityssovelluksen osalta valiokunta pitää tärkeänä, että tarvittavat säädösmuutokset valmistellaan samanaikaisesti sovelluksen teknisen toteutuksen kanssa, jotta sovellus voitaisiin ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti, pilottikäyttöön mahdollisesti jo kesällä 2020.

Valiokunta tukee Työllisyysrahaston enintään 880 miljoonan euron valtiontakausta, sillä Työllisyysrahaston vastuulla olevat työttömyysturvamenot ovat lisääntyneet merkittävästi ja rahasto tarvitsee velkarahoitusta alijäämän kattamiseksi ja maksuvalmiuden turvaamiseksi. Ilman valtiontakausta rahastolla olisi selvästi rajoitetummat mahdollisuudet lyhytaikaisen pankkirahoituksen saamiseen.

Lisäksi valtiovarainvaliokunta puoltaa 432 miljoonan euron valtiontakausta eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) puitteissa myönnettävien lainojen vakuudeksi sekä Euroopan investointipankin yhteyteen perustettavasta EU Covid-19 -takuurahastosta mahdollisesti aiheutuvien tappioiden varalle ehdotettua enintään 372 miljoonan euron suuruista valtiontakuuta. Valiokunta painottaa, että lopullisissa sopimuksissa Suomen takaus- ja takuuvastuut rajataan tarkasti ja yksiselitteisesti.

Seuraavaan, kesäkuun alussa annettavaan lisätalousarvioesitykseen on tarkoitus sisältyä myös taloutta elvyttäviä toimia. Valiokunta viittaa vuoden ensimmäisestä ja toisesta lisätalousarvioesityksestä antamiinsa mietintöihin) ja korostaa muun muassa kuntien tuen tarvetta sekä sairaanhoitopiirien maksuvalmiuden parantamista. 
 

Lue valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 6/2020 vp

Aihealueet
Valtiovarainvaliokunta; Valiokunnat; Talousarvio