Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Ajankohtaista EU:n sisämarkkinoiden syventämisestä

Julkaistu 13.4.2018 9:30
Muokattu 13.4.2018 10:58

Ajankohtaista EU:n sisämarkkinoiden syventämisestä

Vaikka EU:ssa juhlitaan tänä vuonna 25 vuotta täyttäviä sisämarkkinoita, todellisuudessa sisämarkkinat eivät edelleenkään ole valmiit, vaan niiden luomisessa on kyse jatkuvasta prosessista, jossa kaiken aikaa havaitaan ja poistetaan sisämarkkinoiden jäljellä olevia esteitä ja pyritään takaamaan yrityksille ja kuluttajille yhtäläiset toimintaedellytykset. Tällainen jatkuva sisämarkkinoiden kehittäminen on myös yksi nykyisen komission prioriteeteista, jota se on lähestynyt erityisesti vapaan liikkuvuuden ja verotuksen oikeudenmukaisuuden näkökulmista. Lisäksi komissio on nostanut erilliseksi prioriteetikseen digitaalisten sisämarkkinoiden luomisen sekä korostanut sisämarkkinoiden syventämisen merkitystä myös esimerkiksi energiaunionin, Euroopan investointiohjelman sekä Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamistoimien toteuttamisen tukena.

Vaikka sisämarkkinoilla tapahtuvan vapaan liikkuvuuden pitäisi koskea niin ihmisiä, tavaroita, palveluja kuin pääomaa, käytännössä vain tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta on saavutettu tyydyttävä taso. Niinpä nykyinen komissio on pyrkinyt edistämään ihmisten ja palvelujen liikkuvuutta muun muassa lähetettyihin työntekijöihin ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamiseen liittyvillä ehdotuksillaan sekä tammikuun 2017 palvelupaketilla. Pääoman liikkuvuutta on puolestaan pyritty edistämään pääomamarkkinaunionihankkeen puitteissa. Vaikka joitain komission ehdotuksia on jo hyväksytty ja muidenkin suhteen saavutettu enemmän tai vähemmän edistystä, lainsäätäjillä on vielä paljon työtä edessä, mikäli kaikista vapaata liikkuvuutta koskevista nykyisen komission ehdotuksista halutaan saavuttaa sopu tämän vaalikauden aikana.

Tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luominen sisämarkkinoille edellyttää EU-tason yhteistyötä myös jäsenmaiden suvereniteetin ytimeen kuuluvan verotuksen alalla. Erityisen keskeistä on veronkierron ja veropetosten vastainen työ, mutta myös toimia rajat ylittävästi toimivien yritysten toiminnan helpottamiseksi tarvitaan. Keskeisimpänä vastauksena molempiin näihin tarpeisiin komissio on nyt jo toista kertaa esittänyt yhteisen yhdistetyn yhtiöveropohjan (CCCTB) luomista. Parlamentti ilmaisi kannatuksensa komission ehdotuksille viime kuun täysistunnossa hyväksymissään päätöslauselmissa, mutta päätösvalta asiassa on neuvostolla, jossa eräiden jäsenmaiden suhtautuminen on edelleen sen verran vastahakoista, että ehdotus uhkaa tälläkin kertaa törmätä verotukseen liittyviä päätöksiä koskevaan yksimielisyysvaatimukseen.

CCCTB:n hidas eteneminen neuvostossa lienee osasyynä siihen, että komissio teki viime kuussa kaksi digitaaliyritysten verotusta koskevaa ehdotusta, joilla voitaisiin käytännössä toteuttaa CCCTB pelkille digitaaliyrityksille, mikäli valmiutta varsinaisen CCCTB-ehdotuksen hyväksymiseen ei ole. Nyt tehtyjen ehdotusten tavoitteena on saattaa nykysääntöjen nojalla verottamatta jäävät, esimerkiksi käyttäjien tuottamien tietojen ja sisällön myymisestä saatavat voitot vaiheittain verotuksen piiriin.  Ehdotusten läpimenomahdollisuuksia heikentää se, että CCCTB:hen varauksellisesti suhtautuvat maat (mm. IE, LU, NL) ovat kriittisiä myös digiveron suhteen pitäen tärkeämpänä keskittyä OECD:n puitteissa etsittävän kattavamman kansainvälisen ratkaisun löytämiseen ja olla ryhtymättä yksipuolisesti amerikkalaisyritysten kannalta epätoivottaviin toimiin tilanteessa, jossa EU:n ja Yhdysvaltain välillä vallitsee todellisen kauppasodan uhka.

Digitaaliyritysten verotus liittyy olennaisesti myös komission pyrkimyksiin edistää Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden kehitystä. Tässä hankkeessa saavutettiin edistystä viimeksi maaliskuun alussa, kun toimielinten välillä päästiin sopuun useista vuonna 2016 ehdotetun televiestintäpaketin osista, erityisesti radiotaajuuksien vapauttamisesta 5G-verkon käyttöön. Muuten tahti digitaalisten sisämarkkinoiden ja varsinkin verkkosisältöjen saatavuuteen olennaisesti vaikuttavan tekijänoikeusuudistuksen suhteen on hieman hidastunut asiasta vastaavan komissaarin vaihtumisen jälkeen. Painetta saada vanhoja ehdotuksia hyväksyttyä lisää kuitenkin se, että uusiakin on tullut ja tulossa. Huhtikuun lopussa julkaistavaan digitaalisten sisämarkkinoiden pakettiin tulee sisältymään muun muassa verkkoalustoihin ja tekoälyyn liittyviä aloitteita, ja myös tällä viikolla julkaistussa kuluttajansuojapaketissa on vahva digitaalinen painotus. Paketin osista eniten julkisuutta on kuitenkin saanut sisämarkkinatoimintaa laajemmin koskeva ehdotus kollektiiviseksi oikeussuojakeinoksi, joka on herättänyt huolta amerikkalaistyylisen ryhmäkannekulttuurin rantautumisesta Eurooppaan, vaikka komissio onkin korostanut ehdottavansa Yhdysvaltain mallia huomattavasti rajallisempaa instrumenttia.

Aihealueet
EU-asiat; Brysselin asiantuntijan katsaukset