Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Ajankohtaista EU:n sisämarkkinoiden kehittämisessä

Julkaistu 1.3.2019 11.40
Muokattu 1.3.2019 11.41

Ajankohtaista EU:n sisämarkkinoiden kehittämisessä

EU:n sisämarkkinoiden tarkoituksena on mahdollistaa ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus EU:n jäsenvaltioiden välillä. Tavoitteena on muun muassa hyödyntää taloudellista kasvupotentiaalia. Vaikka sisämarkkinoiden lähes kolmen vuosikymmenen mittaisen historian aikana on ehditty hyväksymään ja toteuttamaan runsas kolmetuhatta toimenpidettä, ei sisämarkkinoiden valmistumisesta voida puhua. Hankkeessa on paremminkin kyse jatkuvassa kehitystilassa olevasta prosessista, jossa huomioidaan muuttuvat olosuhteet, uudet haasteet ja esille nousseet vapaata liikkuvuutta haittaavat uudet esteet. Nykyisen komission toimikauden lähestyessä loppuaan, keskustelua käydään nyt myös sisämarkkinapolitiikan prioriteeteista 2020-luvulla.

Junckerin komission keskeisenä painopistealana on ollut koko sen toimikauden ajan sisämarkkinoiden syventäminen erityisesti rahoitukseen ja digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseen liittyvissä kysymyksissä. Edistyminen lainsäädäntötyössä on ollut kuitenkin hidasta. Vielä marraskuussa komission tekemistä sisämarkkinoiden toimintaan suoraan vaikuttavista 67:stä lainsäädäntöesityksestä 44 oli vielä hyväksymättä. Sittemmin tehdystä huomattavasta edistymisestä huolimatta toimielinten käsiteltävänä on edelleen noin parikymmentä ehdotusta, joista suurin osa on EU:n pääomamarkkinaunioniin ja vuoden 2015 sisämarkkinastrategiaan kuuluvia osia. Marraskuussa laatimansa tilannekatsauksensa yhteydessä komissio esitti myös oman näkemyksensä niistä toimista, joihin sisämarkkinoiden kehittämisessä tulisi jatkossa panostaa. Sellaisina se piti paitsi tekemiensä ehdotusten nopeaa hyväksymistä ja sääntöjen tehokasta täytäntöönpanoa, myös yhteistyön tiivistämistä palvelujen, tuotteiden ja verotuksen alalla.

Neuvostossa sisämarkkinapolitiikan kehittämistä on käsitelty kilpailukykyneuvostossa, jossa käytyä keskustelua jatketaan maaliskuun Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa sovittavan EU:n strategisen ohjelman 2019-2024 valmistelua varten. Helmikuun kilpailukykyneuvostossa keskeisenä pidettiin kokonaisvaltaisen, sisämarkkinapolitiikan, teollisuuspolitiikan ja digitaalipolitiikan yhteen tuovan lähestymistavan kehittämistä sekä yhteistyön tiivistämistä palvelujen alalla. Omia linjauksiaan ovat tehneet Ranska ja Saksa, jotka ovat ehdottaneet kunnianhimoisen, vuoteen 2030 ulottuvan konkreettisen EU:n teollisuusstrategian laatimista, jolla vauhditettaisiin uuden teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa, uudistettaisiin EU:n kilpailusäännöstöä ja vahvistettaisiin EU:n kauppapoliittisia välineitä. Aloitetta on perusteltu maailmantalouden muutoksella, jossa erityisesti Kiinan strategiset investoinnit ja epäreilut kauppakäytännöt on nähty uhkana EU:n kilpailukyvylle. Eräänlaisena käännekohtana oli komission helmikuun alussa tekemä päätös estää saksalaisen Siemensin ja ranskalaisen Alstomin fuusio, jota perusteltiin juuri Kiinan kasvavalla kauppamahdilla. Komission mukaan fuusio olisi vähentänyt kilpailua ja johtanut korkeampiin hintoihin EU:ssa. Kiinalaisten kilpailijoiden läsnäolosta Euroopan talousalueella komissio ei löytänyt näyttöä.

Vaikka enemmän toimia EU:n sisämarkkinoiden ja teollisuuden vahvistamiseksi on pidetty laajalti tarpeellisina, on Ranskan ja Saksan ehdottamaa poliittista kilpailupolitiikan ohjausta pidetty vääränlaisena apuna, joka pahimmillaan voisi heikentää EU:n kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Pelkona on pidetty myös EU:n hajaantumista ja protektionismia, jota EU:n kilpailulainsäädännöllä pyritään estämään. Vaihtoehtoisesti EU:n on katsottu voivan kehittää kauppapoliittisia välineitään hyödyntämällä tehokkaammin muun muassa polkumyynnin ja tukien vastaisia toimenpiteitään, vaatimalla voimakkaammin vastavuoroisuutta ja vahvistamalla tekijänoikeuksia EU:n ulkopuolella. Maaliskuun Eurooppa-neuvostossa keskusteltaneen näistä aiheista EU:n valmistautuessa huhtikuun alussa pidettävään EU-Kiina-huippukokoukseen.

Vaikka sisämarkkinapolitiikan tulevasta suunnasta on monenlaisia näkemyksiä, ovat jäsenvaltiot osoittaneet olevansa sitoutuneita sisämarkkinoiden perusperiaatteisiin, joista ne eivät ole suostuneet tinkimään Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytävissä neuvotteluissa. Sisämarkkinoiden yhtenäisyyteen vetosivat myös seitsemäntoista pienempää jäsenvaltiota omassa kannanotossaan, jossa he kiinnittivät huomiota muun muassa vahvempaan EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon ja valvontaan.

Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset