Ajankohtaista EU:n perusarvojen toteutumisesta

​Euroopan unionin perussopimusten mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Näiden perusarvojen toteutumisesta on viime vuosina kannettu paljon huolta. Jo useamman vuoden ajan huomion kohteena ovat olleet Unkarin ja Puolan hallitusten toimet, joita on pidetty kyseenalaisina erityisesti oikeusvaltion näkökulmasta. Maltan hallituksen korruptioepäilyjä tutkineen toimittajan murha ja Katalonian itsenäisyyskansanäänestykseen liittyneet tapahtumat ovat viime aikoina herättäneet kysymyksiä perusarvojen toteutumisesta myös Maltalla ja Espanjassa.

Itse perusarvojen (SEU 2 artikla) lisäksi EU:n perussopimuksissa määritellään menettely, jolla perusarvojen vakaviin rikkomuksiin voidaan puuttua (SEU 7 artikla). Tätä menettelyä ei kuitenkaan toistaiseksi ole käytetty, mihin on luultavasti monia syitä. Ensinnäkin kynnystä menettelyn käyttöön lienee kasvattanut se, että sitä pidetään erittäin kovana keinona, sillä se voi viimeisessä vaiheessaan johtaa rikkomukseen syyllistyneen jäsenmaan äänioikeuden epäämiseen neuvostossa. Toiseksi menettelyn menestysmahdollisuuksia on pidetty heikkoina, sillä sen ensimmäisestä vaiheesta eteenpäin siirtyminen edellyttää kaikkien muiden jäsenmaiden yksimielisyyttä, mitä saattaa olla hankala saavuttaa varsinkin, jos rikkomuksista epäiltyjä maita on useita, jolloin ne voivat estää menettelyn käytön toinen toisiaan vastaan. Kolmanneksi menettelyn käyttö on riskialtista sikäli, että jos sillä ei saavuteta haluttuja tuloksia, jäljelle ei jää enää muita puuttumiskeinoja.

Neljäs syy siihen, että SEU 7 artiklan mukaista menettelyä ei ole käytetty saattaa olla se, että koska sekä Euroopan parlamentilla, neuvostolla että komissiolla on mahdollisuus esittää menettelyn käynnistämistä, ne kaikki ovat odottaneet jommankumman muun toimielimen olevan asiassa aloitteellinen. Nyt parlamentti on kuitenkin vihdoin ottanut askeleen kohti aloitteen tekemistä pyytämällä LIBE-valiokuntaansa valmistelemaan menettelyn käynnistämistä sekä Unkarin että Puolan osalta. Tästä on kuitenkin vielä pitkä matka menettelyn käynnistämiseen, sillä LIBE:n mietintöjen laatimiseen mennee ensinnäkin useampi kuukausi, minkä jälkeen parlamentin täysistunnon on päätettävä ehdottaa menettelyn käynnistämistä ja neuvoston hyväksyttävä parlamentin ehdotus tavallista lainsäätämisjärjestystä suuremmilla enemmistöillä.

Perussopimusten valvojan roolissaan myös komissio on ollut aloitteellinen perusarvojen noudattamisen valvonnan saralla pyrkien kuitenkin löytämään SEU 7 artiklan menettelyä kevyempiä keinoja puuttua rikkomuksiin. Se on käyttänyt jonkin verran SEUT 258 artiklan mukaista rikkomusmenettelyä, jonka ongelmana on kuitenkin ollut se, että sillä ei voida puuttua systeemisiin ongelmiin vaan vain pistemäisesti yksittäisiin rikkomustapauksiin. Niinpä komissio täydensi keinovalikoimaansa vuonna 2014 uudella toimintakehyksellä, joka tähtää erityisesti oikeusvaltioon kohdistuvien systeemisten uhkien torjumiseen. Toimintakehystä on käytetty toistaiseksi ainoastaan Puolan tapauksessa, jossa sillä ei ole ollut mainittavaa vaikutusta. Komissio aikookin edelleen voimistaa toimiaan tekemällä ensi vuoden työohjelmassaan ilmoitetun mukaisesti uuden oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen vahvistamiseen liittyvän aloitteen ensi vuoden lopussa.

Myös parlamentti on ollut SEU 7 artiklan käynnistämisvalmisteluja laajemmin aktiivinen perusarvojen noudattamisen peräänkuuluttajana. Se on muun muassa kehottanut komissiota seuraamaan oikeusvaltioperiaatteen toimivuutta Maltalla, jossa toimittaja Daphne Caruana Galizian murha on herättänyt keskustelua lehdistönvapaudesta sekä lainvalvontaviranomaisten ja tuomioistuinten itsenäisyydestä. Parlamentti kävi täysistuntokeskustelun myös Katalonian tilanteesta, jossa yhtäältä itse itsenäisyyskansanäänestystä syytettiin Espanjan perustuslain ja siten oikeusvaltioperiaatteen vastaisuudesta, mutta toisaalta myös äänestyksen estämisessä käytettyjä voimakeinoja pidettiin laajalti perusoikeuksien vastaisina. Neuvosto on ollut parlamenttia varovaisempi perusarvojen rikkomisepäilyjä käsitellessään ja painottanut keskusteluyhteyden säilyttämistä rikkomuksista epäiltyjen maiden kanssa. Sen paremmin parlamentin aktiivisuus kuin neuvoston sovittelevuus eivät toistaiseksi ole tuottaneet sen enempää tuloksia kuin komission muodolliset menettelyt, mikä osoittaa jälleen kerran, että vaikka perusarvoihin sitoutuminen on EU-jäsenyyden ehto, rikkomuksiin puuttuminen jäsenyyden jo toteuduttua on hankalaa.

EU-asiat; Brysselin asiantuntijan katsaukset

Julkaistu 1.12.2017 9:10
Muokattu 1.12.2017 9:16