Ajankohtaista EU:n puolustusyhteistyön syventämisestä

​Geostrategisen toimintaympäristön muuttuminen on johtanut muutaman viime vuoden aikana EU:n puolustusyhteistyön huomattavaan tiivistymiseen. Vaikka komissiolla ei ole toimivaltaa EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alalla, sekin on aktivoitunut puolustusyhteistyön syventämisessä erityisesti puolustusteollisuuden kilpailukyvyn näkökulmasta hyödyntäen teollisuuspoliittista toimivaltaansa. Viime kesänä komissio visioi EU:n puolustuksen tulevaisuutta laajemminkin yhdessä EU:n tulevaisuutta käsittelevää valkoista kirjaa täydentävistä pohdinta-asiakirjoistaan, jossa se linjasi tavoitteekseen todellisen puolustusunionin saavuttamisen vuoteen 2025 mennessä.

Puolustuksen tulevaisuutta koskevan pohdinta-asiakirjansa yhteydessä komissio antoi myös jo aiemmassa puolustusalan toimintasuunnitelmassaan esittelemänsä ehdotuksen Euroopan yhteisestä puolustusrahastosta. Pilottiluontoisesti toimintansa jo aloittanut rahasto on luonut ylikansallisen ulottuvuuden puolustusyhteistyöhön, sillä se ohjaa EU:n talousarvion varoja rajat ylittäviin hankkeisiin puolustustutkimuksen ja valmiuksien kehittämisen aloilla. Rahaston jatko nykyisen rahoituskehyskauden jälkeen riippuu siitä, millaisiin lopputuloksiin päädytään sitä koskevasta asetusehdotusta parhaillaan käytävissä toimielinten välisissä neuvotteluissa sekä toukokuussa käynnistyvissä tulevaa rahoituskehystä koskevissa neuvotteluissa.

Samalla kun komissio on aktivoitunut puolustusyhteistyön alalla, myös jäsenvaltioiden välillä on edetty YTPP:n syventämisessä. Tästä konkreettisimpana esimerkkinä on viime vuonna tehty päätös puolustusalan pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) käynnistämisestä. Eurooppa-neuvoston kesäkuussa tekemä periaatepäätös PRY:n käynnistämisestä vahvistettiin joulukuussa neuvoston päätöksellä, johon sisältyi myös luettelo PRY:hön osallistuvista 25 jäsenvaltiosta. Maaliskuussa puolestaan hyväksyttiin PRY:n toimeenpanosuunnitelma sekä PRY:n puitteissa kehitettävien hankkeiden luettelo. Hankkeita on tässä vaiheessa 17, mutta hankeluetteloa on tarkoitus täydentää jo tämän vuoden marraskuussa. Yksi ensimmäisinä käynnistymässä olevista hankkeista koskee sotilasjoukkojen ja -varustusten EU:n sisäisen liikkuvuuden parantamista, johon liittyvän toimintasuunnitelman komissio julkaisi viime viikolla.

PRY:n oikeudellinen sitovuus ja sen yhteydessä annetut sitoumukset liittyen esimerkiksi puolustusbudjettien kasvattamiseen ja valmiuksien kehittämiseen tekevät siitä poikkeuksellisen kunnianhimoisen hankkeen aiemmin hitaasti edenneen EU:n puolustusyhteistyön alalla. Jäsenmaista kuitenkin varsinkin Ranska olisi toivonut suorempaa poliittista toimintaa ja vahvempaa yhteistä kriisinhallintakykyä, mutta joutui lopulta myöntymään sotilaalliseen kriisinhallintaan yleensäkin varauksellisesti suhtautuvan Saksan maltillisempaan linjaan. Asteittain etenevän PRY:n ohelle Ranska onkin ehdottanut erillistä, joustavaa ja kolmansille maille (esim. UK) avointa operatiivista sotilasyhteistyötä. Päällekkäisyyksien välttämiseksi myös PRY:n puitteissa harkitaan yhteistyötä kolmansien maiden kanssa ja aiotaan päättää asiasta tämän vuoden aikana.

Saksan lisäksi PRY:n maltillisuutta ovat ajaneet Puola ja eräät muut itäisen Euroopan jäsenvaltiot, joille Nato on ensisijainen turvallisuusyhteistyön rakenne ja jotka haluavat välttää päällekkäisyyksien syntymistä. Natossa ja sen suurimmassa jäsenmaassa Yhdysvalloissa onkin suhtauduttu hieman varauksellisesti PRY:hön, vaikka EU on korostanut sen olevan luonteeltaan Natoa täydentävä ja jopa Naton tavoitteita edistävä vahvistaessaan eurooppalaisten Nato-maiden puolustuskapasiteettia. PRY:hön liittyviä epäilyksiä pyrittäneen edelleen hälventämään kesällä annettavan EU:n ja Naton yhteistyötä koskevan julistuksen yhteydessä.

Jo mainittujen puolustusrahastoneuvottelujen ja EU-Nato -yhteistyöjulistuksen lisäksi keskeisiä seuraavia vaiheita EU:n puolustusyhteistyön saralla ovat kesäkuun loppuun mennessä sovittavat PRY-hankkeiden hallinnointia koskevat yhteiset säännöt, tammikuuhun mennessä PRY-sihteeristölle toimitettavat kansalliset toimeenpanosuunnitelmat sekä viime vuonna perustetun sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran arviointi tämän vuoden aikana. Uusiin turvallisuusuhkiin vastaamista edustaa kesäkuussa julkaistava hybridiuhilta suojautumisen etenemiskertomus. Keskusteluun on nousemassa myös tekoälyn käyttö sodankäynnissä, johon komission odotetaan ottavan kantaa tässä kuussa julkaistavassa tekoälystrategiassaan.

EU-asiat; Brysselin asiantuntijan katsaukset

Julkaistu 6.4.2018 12:10
Muokattu 6.4.2018 12:11