Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Brexit-neuvottelujen tilannekatsaus

Julkaistu 20.7.2018 10:40
Muokattu 20.7.2018 10:44

Brexit-neuvottelujen tilannekatsaus

Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) EU-eron on määrä astua voimaan ensi vuoden maaliskuussa, jolloin tulee kuluneeksi kaksi vuotta UK:n EU-kansanäänestystuloksen johdosta annetusta eroilmoituksesta. Tätä ennen tulisi saada valmiiksi erosopimus sekä siihen liitettävä poliittinen julistus koskien EU:n ja UK:n tulevia suhteita. Tulevia suhteita koskevasta julistuksesta oli tarkoitus alkaa neuvotella pian sen jälkeen, kun osapuolet julkaisivat maaliskuussa ensimmäisen erosopimusluonnoksen päästyään sopuun keskeisimmistä eroon liittyvistä kysymyksistä, mukaan lukien eron jälkeisestä siirtymäajasta. Eurooppa-neuvosto hyväksyikin EU:n suuntaviivat tulevaa suhdetta koskeviin neuvotteluihin heti maaliskuussa, mutta koska UK:n suuntaviivoja saatiin odottaa heinäkuuhun asti, neuvottelut ovat käynnistymässä kunnolla vasta nyt.

UK:n suuntaviivojen valmistumista on viivyttänyt UK:n sisäinen hajaannus Brexit-kysymyksessä. Kuten kansanäänestyksen varsin tiukasta tuloksesta voi päätellä, brittikansalaiset ovat jakautuneet kysymyksessä kahteen lähes yhtä suureen leiriin ja sama pätee poliitikkoihin. Poliitikot ovat tosin pääsääntöisesti hyväksyneet EU-eron väistämättömyyden, joten jakolinja ei kulje enää niinkään EU-eron kannattajien ja vastustajien välillä vaan niin sanottujen kovan ja pehmeän Brexitin kannattajien välillä. Tämä jakolinja ei noudata puoluerajoja, vaan parlamentin molemmissa pääpuolueissa on molempien linjojen kannattajia. Tulevaa suhdetta koskevien UK:n suuntaviivojen laatimisessa haasteena on ollut löytää sellainen kompromissi, jolle löytyy riittävästi kannatusta jakaantuneesta ja riitaisesta parlamentista.

Pääministeri Theresa May ilmoitti kuun alussa hallituksensa viimein hyväksyneen suuntaviivat tulevaa EU-suhdetta koskeviin neuvotteluihin. Pian tämän jälkeen saatiin yksi osoitus konservatiivipuolueen sisäisestä hajaannuksesta, kun Brexit-neuvotteluista vastaava ministeri David Davis ja ulkoministeri Boris Johnson jättivät tehtävänsä ilmoittaen katsovansa hallituksen suuntaviivojen johtavan liian tiiviisiin suhteisiin EU:n ja UK:n välillä Brexitin jälkeen. Tämä ei kuitenkaan saanut hallitusta perumaan tai muokkaamaan suuntaviivojaan vaan ne julkaistiin hallituksen tiedonannon muodossa viime viikolla. Tällä viikolla suuntaviivojen kannatusta mitattiin UK:n parlamentissa, jossa äänestettiin kahdesta EU:n ja UK:n tulevaa suhdetta viitoittavasta laista.


Brittihallituksen esittämien suuntaviivojen on katsottu edustavan niin sanottua pehmeää Brexitiä, sillä niissä tavoitteeksi asetetaan EU:n ja UK:n laajuisen tavaroiden vapaakauppa-alueen luominen, mikä tarkoittaisi tavarakauppaa koskevan EU-lainsäädännön soveltamista ja siihen liittyvien EU-tuomioistuimen päätösten huomioimista UK:ssa EU-eron jälkeenkin. Hallituksen on nyt kuitenkin taas kovennettava linjaansa brittiparlamentin äänestettyä eräitä muutoksia EU:n ja UK:n välistä tulevaa kauppasuhdetta koskevaan verolakiehdotukseen. Muutokset muun muassa velvoittavat UK:n jättämään EU:n arvonlisäveroalueen Brexitin yhteydessä sekä estävät UK:ta keräämästä tullimaksuja EU:n puolesta, ellei EU myös kerää niitä UK:n puolesta. Kova linja voitti myös kauppalakiehdotuksesta käydyssä äänestyksessä, jossa ei hyväksytty pehmeän Brexitin kannattajien tekemää muutosehdotusta, jonka mukaan UK jäisi EU:n tulliunioniin, mikäli hallituksen suuntaviivojen mukaisesta tavaroiden vapaakauppa-alueesta ei päästä sopuun EU:n kanssa.

EU:n puolelta on osoitettu tyytyväisyyttä sitä kohtaan, että UK:lla on vihdoin suuntaviivat tulevia suhteita koskeviin neuvotteluihin, mutta helppoja näistä neuvotteluista ei tule. Vaikeuksia aiheuttavat ensinnäkin brittiparlamentin tämänviikkoiset äänestystulokset, sillä EU:n arvonlisäveroalueelta poistumisen on arvioitu luovan väistämättä EU:n ehdottomasti vastustaman kovan rajan Irlannin tasavallan ja Pohjois-Irlannin välille. EU:n tullimaksujen keräämisestä kieltäytyminen puolestaan vaikeuttanee Mayn hallituksen kaavaileman tullisopimuksen tekemistä EU:n ja UK:n välillä. Myös UK:n suuntaviivojen ydinajatus tavaroiden vapaakauppa-alueesta on EU:lle vaikea, sillä se on neuvottelujen alusta asti pitänyt tiukasti kiinni sisämarkkinoiden jakamattomuudesta eli siitä, että vapaan liikkuvuuden on koskettava yhtäläisesti tavaroita, palveluja, pääomaa ja ihmisiä. Mikäli brittihallitus joutuu EU:n kanssa neuvotellessaan pehmentämään kantaansa joltain osin, se saattaa menettää jo valmiiksi hauraan tukensa omassa parlamentissaan. Tällöin edessä saattaa pahimmassa tapauksessa olla ero ilman erosopimusta, mikä olisi komission tällä viikolla julkaiseman tiedonannon mukaan erittäin epätoivottavaa, mutta mihin on tiedonannon mukaan myös varauduttu. 
Aihealueet
EU-asiat; Brysselin asiantuntijan katsaukset