Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 1.–7.2.2021

Julkaistu 1.2.2021 12.20
Muokattu 3.2.2021 17.59

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 1.–7.2.2021

​Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

1. Parlamentin tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on valiokuntien ja poliittisten ryhmien tapaamisia. Keskeisiä aiheita ovat:

EU:n covid-19-rokotestrategia. Budjettiasioiden valiokunta (BUDG) keskustelee maanantaina klo 14:45 Suomen aikaa komission terveys- ja elintarviketurvallisuusasioiden pääosaston DG SANTEn pääjohtajan Sandra Gallinan kanssa siitä, miten EU:n budjettia on käytetty tukemaan EU:n covid-19-rokotestrategiaa. Suuri osa 2,7 miljardin euron hätäapuvälineestä käytettiin vuonna 2020 ennakkorahoitukseen osana rokotevalmistajien kanssa tehtyjä ennakkomyyntisopimuksia. Lisäksi aiheena on Pohjois-Irlanti: komissio ja erityisesti komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ovat joutuneet voimakkaan kritiikin kohteeksi (Financial Times) päätöksestään estää rokotetoimitukset Pohjois-Irlantiin turvatakseen saatavuuden EU:ssa AstraZenecan toimitusongelmien jälkeen. Komissio perääntyi perjantaina asiassa (Euroopan komissio).

Covid-19-rokotteiden saatavuus. Kehitysasioiden valiokunta (DEVE) keskustelee torstaina covid-19-rokotteiden maailmanlaajuisesta saatavuudesta kansainvälisten kumppanuuksien komissaarin Jutta Urpilaisen kanssa.

Syövän voittamisen toimintasuunnitelma. Syövän torjunnan erityisvaliokunta (BECA) keskustelee torstaina terveysasioiden komissaarin Stella Kyriakidesin kanssa viikolla julkaistavasta EU:n syövän voittamisen toimintasuunnitelmasta. Mepit myös kuulevat asiantuntijoilta covid-19-kriisin vaikutuksista terveysjärjestelmiin ja syöpähoitoihin. Lisäksi kuulemistilaisuudessa käsitellään mikrobilääkeresistenssiä ja mRNA-tekniikan mahdollista käyttöä syövän hoidossa.

Toimenpiteet hiilivuodon estämiseksi. Ympäristö-, kansanterveys- ja elintarvikkeiden turvallisuusasioiden valiokunta (ENVI) äänestää perjantaina oma-aloite -ehdotuksesta (INI) periä hiiliveroja tuonnista EU:hun maista, joissa ilmastotavoitteet eivät ole tarpeeksi kunnianhimoisia. Samalla halutaan vähentää hiilivuodon riskiä, eli sitä, että yritykset siirtävät tuotantoaan EU:sta kolmansiin maihin. Komissiolta odotetaan tänä vuonna osana vihreän kehityksen ohjelmaa esitystä hiilitullimekanismiksi.

Portugalin puheenjohtajakausi. Tammikuussa aloittaneen EU-puheenjohtamaan Portugalin sektorikohtaisten painopistealueiden esittelyt jatkuvat valiokunnissa. Portugali toimii neuvoston puheenjohtajana heinäkuuhun 2021 asti.

Täysistuntoviikon valmistelut. Poliittiset ryhmät valmistautuvat 8.-11. helmikuuta järjestettävälle täysistuntoviikolle. Parlamentti keskustelee ja äänestää 672,5 miljardin euron elpymis- ja palautumistukivälineestä (Recovery and Resilience Facility). Muita keskeisiä aiheita täysistuntoviikolla ovat uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma, epätasa-arvon ja työssäkäyvien köyhyyden vähentäminen, ihmiskaupan vastustaminen sekä pääomamarkkinoiden elpymispaketti. Lisäksi mepit keskustelevat EKP:n vuoden 2020 vuosikertomuksesta EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden kanssa sekä sosiaalisen median demokraattisesta valvonnasta ja perusoikeuksien suojelusta.

2. Komission tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Kollegion kokous keskiviikkona 3. helmikuuta Todennäköisenä aiheena EU:n syövän voittamisen toimintasuunnitelma (Schinas).

Komission tulevien kokousten alustavat aiheet löytyvät täältä (pdf).

 

Nostoja komissaarien viikon tapaamisista:

Maanantai 1. helmikuuta

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans tapaa videoyhteydellä Kiinan valtioneuvoston varapääministerin Han Zhengin keskustellakseen maailmanlaajuisista ilmastotoimenpiteistä.

Kauppa-asioista vastaava johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis tapaa videoyhteydellä Japanin ulkoministerin Toshimitsu Motegin EU:n ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen yhteisneuvostossa.

Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen tapaa videoyhteydellä WHO:n pääjohtajan Tedros Adhanom Ghebreyesusin.

Tiistai 2. helmikuuta

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell johtaa puhetta Venezuela-kontaktiryhmän (International Contact Group on Venezuela) videokonferenssissa.

Innovoinnista, tutkimuksesta, kulttuurista, koulutuksesta ja nuorisoasioista vastaava komissaari Mariya Gabriel osallistuu Horisontti Eurooppa -hankkeen virtuaalisesti järjestettävään käynnistystapahtumaan.

Keskiviikko 3. helmikuuta

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää avauspuheenvuoron työntekijöiden eurooppalaisen kattojärjestön ETUCin ja sen tutkimus- ja koulutustoimintaan keskittyvän ETUIn videokonferenssissa "Towards a new socio-ecological contract".

Kriisinhallinnasta vastaava komissaari Janez Lenarčič vierailee Kabulissa ja tapaa Afganistanin presidentin Ashraf Ghanin, kansallisen yhteensovittamisen korkean neuvoston (High Council for National Reconciliation) puheenjohtajan Abdullah Abdullahin sekä YK:n ja kansainvälisten järjestöjen edustajia.

Torstai 4. helmikuuta

Kauppa-asioista vastaava johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis tapaa videoyhteydellä Yhdysvaltojen kauppakamarin edustajia.

Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen tapaa videoyhteydellä Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestön IOM:n pääjohtajan António Vitorinon

Perjantai 5. helmikuuta

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tapaa Ranskan ulkoministerin Jean-Yves Le Drianin

Kauppa-asioista vastaava johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis osallistuu videoyhteydellä ensimmäistä kertaa järjestettävään Intia-EU korkean tason dialogiin kaupasta ja investoinneista.

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell tapaa Moskovassa Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin sekä venäläisten kansalaisjärjestöjen ja yliopistojen edustajia.

Kaikki komissaarien tapaamiset löytyvät täältä.

3. Etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Etenemissuunnitelmat:

Kalastus – EU:n kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten arviointi (Meri- ja kalastusasiat)

Terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA) (Kansanterveys; Asetusehdotus)

Poliittisen mainostamisen läpinäkyvyys (Oikeusasiat ja perusoikeudet; Asetusehdotus)

Julkiset kuulemiset:

Ulkomailta ostettu alkoholi ja tupakka – verosääntöjen tarkistaminen (Verotus; Direktiiviehdotus)

Euroopan väestörakenteen muutos – vihreä kirja ikääntymisestä (Koulutus, Talous, rahoitus ja euro, Työllisyys- ja sosiaaliasiat, Kansanterveys, Aluepolitiikka, Liikenne; Vihreä kirja)

Poliittisen mainostamisen läpinäkyvyys (Oikeusasiat ja perusoikeudet; Asetusehdotus)

Metsät – uusi EU:n strategia (Maatalouden ja maaseudun kehittäminen, Ilmastotoimet, Ympäristö; Tiedonanto

Kaikki Euroopan komission etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset.

4. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.

Keskiviikko 3. helmikuuta

Tutkimusasioiden ministerien epävirallinen videokokous.

Eurooppa-neuvoston ja EU:n neuvostojen kokouskalenteri löytyy täältä.

5. Komissiossa viime viikolla

5.1 Komission vihreä kirja keinoista reagoida väestön ikääntymisen vaikutuksiin

Komissio esitteli keskiviikkona vihreän kirjan (Euroopan komissio), jolla se haluaa käynnistää periaatekeskustelun yhteiskunnan ikääntymiseen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista Euroopassa. Vihreässä kirjassa (Euroopan komissio) selostetaan väestön ikääntymisen vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntaan ja pohditaan mahdollisia keinoja reagoida näihin vaikutuksiin. Siinä korostetaan, että on lisättävä työvoiman määrää ja hyödynnettävä mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja. Lisäksi siinä tarkastellaan väestön ikääntymisen vaikutuksia työuriin, hyvinvointiin, eläkkeisiin, sosiaaliturvaan ja tuottavuuteen.

Tulevina vuosikymmeninä ikäihmisten osuus EU:n koko väestöstä kasvaa. Yli 65-vuotiaita on koko väestöstä tällä hetkellä 20 prosenttia. Arvioiden mukaan heidän osuutensa nousee 30 prosenttiin vuoteen 2070 mennessä. Yli 80-vuotiaiden osuuden odotetaan nousevan yli kaksinkertaiseksi ja yltävän 13 prosenttiin koko väestöstä vuoteen 2070 mennessä. Lisäksi pitkäaikaishoitoa mahdollisesti tarvitsevien henkilöiden määrän arvioidaan kasvavan (vuonna 2016 tilastoiduista) 19,5 miljoonasta 23,6 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä ja 30,5 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä (EU27-maat).

Komissio on asettanut väestökehityksen korkealle EU:n asialistalla. Komission kesäkuussa 2020 antamassa kertomuksessa väestönmuutoksen vaikutuksesta (Euroopan komissio) tuotiin esiin, että viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana sekä miesten että naisten elinajanodote syntymähetkellä on noussut noin 10 vuodella. Vihreä kirja väestön ikääntymisestä on ensimmäinen kyseisen kertomuksen perusteella toteutettu aloite. Vihreällä kirjalla käynnistetään keskustelu tärkeimmistä väestön ikääntymiseen liittyvistä kysymyksistä Euroopassa. Seuraavaksi luodaan maaseutualueita varten pitkän aikavälin visio, jossa tarkastellaan muun muassa maaseudun väestökatoa.

Vihreän kirjan julkistuksen ohella käynnistettiin 12 viikkoa kestävä julkinen kuuleminen (Euroopan komissio). Kuulemisen tulosten perusteella komissio harkitsee mahdollisia toimenpiteitä, joilla autetaan jäsenvaltioita ja alueita ratkaisemaan väestön ikääntymiseen liittyviä ongelmia.

6. Parlamentissa viime viikolla

6.1 Portugali esitteli sektorikohtaisia puheenjohtajakauden painopistealueita

Portugalin ministerit esittelivät EU:n neuvoston puheenjohtajamaan puolivuotiskauden painopistealueita parlamentin valiokunnille (Euroopan parlamentti).

Ulkosuhteet. Ulkoministeri Augusto Santos Silva painotti tiistaina ulkoasioiden valiokunnalle (AFET) EU-Yhdysvallat transatlanttisen vuoropuhelun elvyttämisen tärkeyttä, EU:n ja Indo-pasifisen alueen, erityisesti Intian, vahvempien siteiden edistämistä sekä EU:n yhteistyön tiivistämistä Afrikan ja Afrikan unionin kanssa. Mepit kysyivät muun muassa EU:n Kiina-strategiasta, puheenjohtajavaltion suhtautumisesta Venäjään ja muuttoliikekysymyksistä. He suhtautuivat myönteisesti aloitteeseen pitää EU:n ja Intian huippukokous Portossa tänä vuonna sekä Portugalin valmiuteen jatkaa laajentumista. Mepit kysyivät kuinka EU takaa sosiaalisten, ympäristö- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen kauppapolitiikassaan kolmansien maiden kanssa.

Kalastusasiat. Meriasioiden ministeri Ricardo Serrão Santos kertoi kalatalousasioiden valiokunnalle (PECH) tiistaina, että puheenjohtajavaltio on sitoutunut edistämään kiintiöneuvotteluja UK:n kanssa ja pääsemään sopimukseen Norjan kanssa. Mepit valittivat epävarmuudesta UK:n EU-eron jälkeisissä kalastusolosuhteissa ja siitä, miten Brexit sopeutusrahasto jaetaan maiden kesken. He korostivat myös, että on tärkeää saada aikaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskeva asetus, saada aikaan yleinen sopimus uudesta kalastuksen valvonnasta ja tehdä kalastussopimuksia kolmansien maiden, kuten Mauritanian, Guinea-Conakryn ja Madagaskarin kanssa.

Liikenne ja matkailu. Infrastruktuuri- ja asuntoasioiden ministeri Pedro Nuno Santos ja matkailusta vastaava valtiosihteeri Rita Marques korostivat liikenne ja matkailuasioiden valiokunnalle (TRAN) tiistaina, että matkailu ja liikenne ovat kaksi pandemian eniten kärsimää alaa, jotka myös toipuvat viimeksi kriisistä. Valiokunnan jäsenet olivat tyytyväisiä puheenjohtajavaltion keskittymiseen kestävään liikkuvuuteen, rautatieliikenteeseen sekä pyrkimykseen tukea erityisesti matkustajia sekä liikenne- ja matkailualalla toimivia yrityksiä. He kehottivat puheenjohtajavaltiota edistämään edelleen Verkkojen Eurooppa -välineen, lentomatkustajien oikeuksien ja vaihtoehtoisten lentopolttoaineiden sääntöluonnosten laatimista.

Kulttuuri ja koulutus. Kulttuuriministeri Graça Fonseca kertoi kulttuuri- ja koulutusasioiden valiokunnalle (CULT) tiistaina, että kulttuuri- ja luovien alojen elpymisen tukeminen on ensisijaisen tärkeää, samoin kuin taiteilijoiden, kirjailijoiden ja muiden työntekijöiden sosiaaliturvan vahvistaminen. Mepit kehottivat ministeriä osoittamaan vähintään 2 % elpymisvaroista kulttuuri- ja luoville aloille ja asettamaan jäsenvaltioille sitovan velvoitteen investoida työntekijöiden sosiaalisten oikeuksien suojeluun. Opetusministeri Tiago Brandão Rodrigues sekä tiede-, teknologia- ja korkeakouluministeri Manuel Heitor totesivat Portugalin sitoutuvan vähentämään eriarvoisuutta koulutuksen saatavuudessa sekä kaiken ikäisten ammattilaisten uudelleenkoulutuksessa ja ammattitaidossa. Mepit totesivat, että nuorilla on vaikea päästä työmarkkinoille, ja pyysivät Euroopan nuorisotakuun vahvistamista.

Maatalous ja maaseudun kehittäminen. Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistamista koskevien neuvottelujen päättäminen on yksi puheenjohtajavaltion tärkeimmistä painopisteistä, maatalous-, metsä- ja maaseudun kehittämisen ministeri Maria do Céu Antunes kertoi maatalousasioiden valiokunnalle (AGRI) tiistaina. Tavoitteena on saavuttaa sopu kolmikantaneuvotteluissa huhtikuuhun mennessä. Puheenjohtajavaltio keskittyy edistämään elintarvikealan rakenteellista kehitystä, maaseudun kestävyyttä, digitaalista kasvua ja luomuviljelyn tukemista. Muita painopisteitä ovat pellolta pöytään -strategia sekä kestävämmän ja biologisemman maatalouden edistäminen. Neuvottelut YMP:n uudistuksesta on saatettava päätökseen mahdollisimman nopeasti, mutta ei hinnalla millä hyvänsä, mepit totesivat. He kehottivat jäsenvaltioita tulemaan lähemmäksi parlamentin kantaa, joka on kunnianhimoisempi kuin neuvoston, ja korostivat, että tulevan YMP:n on oltava vihreämpi, taattava tasavertaiset toimintaedellytykset ja oikeudenmukaiset tulot EU:n maanviljelijöille sekä taattava elintarviketurva EU:n kansalaisille.

Naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo. Ministeri Mariana Vieira Da Silva muistutti tiistaina naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokuntaa (FEMM) siitä, että covid-19-kriisi vaikuttaa erityisesti naisiin. He ovat pandemian torjunnan etulinjassa, talouskriisi on vaikuttanut heihin eniten ja koronaeristystoimenpiteiden vuoksi perheväkivalta on lisääntynyt. Puheenjohtajavaltio järjestää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevän konferenssin ja pyrkii luomaan koko EU:n laajuisen tukipuhelimen perheväkivallan ilmoittamiseksi. Ministeri sanoi myös, että Portugali pyrkii pääsemään yksimielisyyteen naisten johtokuntapaikkoja koskevasta direktiiviehdotuksesta, joka on ollut EU:n neuvostossa jumissa pitkään. Mepit toivoivat Portugalin edistävän myös pitkään jumissa olleen yhdenvertaisen kohtelun periaatteen direktiiviehdotuksen käsittelyä.  Jotkut mepit jäsenet ilmaisivat huolensa siitä, että tietyt EU-maat ovat siirtymässä demokratiasta eivätkä kannata sukupuolten tasa-arvon kunnioittamista. He pyysivät puheenjohtajavaltiota korostamaan vahvaa yhteyttä oikeusvaltiomekanismin ja sukupuolten tasa-arvon kunnioittamisen välillä.

Ympäristö, kansanterveys ja elintarviketurva. Ympäristö- ja ilmastoministeri João Pedro Matos Fernandes kertoi maanantaina ympäristö-, kansanterveys- ja elintarviketurva-asioiden valiokunnalle (ENVI), että Portugali haluaa edistää EU:ta ilmastotoimien johtajana. Puheenjohtajavaltio asettaa etusijalle vihreän elpymisen ja haluaa muun muassa sovun EU:n ilmastolaista. Mepit esittivät kysymyksiä esimerkiksi EU:n ilmastolaista, biologisesta monimuotoisuudesta, YMP:n uudistuksesta, vedystä, merenkulun hiilidioksidipäästöistä sekä vihreän teollisuusstrategian ja vihreiden investointien tarpeesta. He korostivat myös Glasgow'n tulevan YK:n ilmastonmuutoskonferenssin merkitystä. Maatalousministeri Maria do Céu Antunes korosti tiistaina tarvetta vihreään ja kestävään elpymiseen, mihin kuuluu pellolta pöytään -strategian seuranta. Mepit kyselivät ministeriä monista aiheista, kuten biologinen monimuotoisuus, aavikoituminen, ruokahävikki, eläinten hyvinvointi sekä torjunta-aineiden ja biologisten torjunta-aineiden vähentäminen.

Lakiasiat. Oikeusasioiden valiokunta (JURI) kävi keskiviikkona oikeusministeri Francisca Van Dunemin kanssa keskustelun digitalisaatiosta ja oikeussuojakeinoista, haavoittuvien aikuisten suojelusta, ympäristörikoksista, laittoman ja verkossa tapahtuvan vihapuheen torjunnasta sekä naisten ja lasten oikeuksista. Mepit korostivat, että on tärkeää torjua koronapandemian kielteisiä vaikutuksia oikeusalaan. Mepit kysyivät digitaalisia palveluja ja digitaalisia markkinoita koskevista säädösehdotuksista (erityisesti liittyen laittoman tai haitallisen sisällön poistamiseksi perusoikeuksia kunnioittaen), taloudellisesta raportoinnista, maakohtaisesta raportoinnista sekä naisten johtokuntapaikkoja koskevasta direktiiviehdotuksesta.

Kehitys. Puheenjohtajavaltion päätavoitteisiin kuuluvat vahvemmat siteet Afrikkaan, inhimillisen kehityksen korostaminen enemmän kehitysyhteistyöpolitiikassa, naapuruus-, kehitys- ja yhteistyöväline NDICI:n valmiiksi saattaminen sekä Post-Cotonou -sopimuksen päättäminen korosti ulko- ja kehitysyhteistyöministeri Francisco André puhuessaan kehitysvaliokunnassa (DEVE) keskiviikkona. EU:n suhteiden määritteleminen Afrikan, Tyynenmeren ja Karibian maihin on myös ensisijainen tavoite, hän sanoi. Mepit ilmaisivat tyytyväisyytensä Portugalin keskittymiseen Afrikkaan ja kehottivat kiinnittämään erityistä huomiota koulutukseen ja epätasa-arvoon, joka kasvaa pandemiassa ja vahingoittaa sosiaalista rakennetta. Useat mepit vaativat EU:ta varmistamaan, että covid-19-rokotukset tapahtuvat Afrikassa. Toiset kehottivat Portugalia järjestämään kauan odotetun huippukokouksen EU:n ja Afrikan unionin välillä ennen kuin viimeksi mainittu tapaa Kiinan vastaavassa muodossa.

Perussopimusasiat. Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta (AFCO) tapasi torstaina Eurooppa-asioiden ministerin Ana Paula Zacariasin. Mepit korostivat tarvetta saada nopeasti päätökseen Euroopan tulevaisuuskonferenssin yhteinen julistus. He pyysivät myös puheenjohtajavaltiota sitoutumaan perussopimusmuutoksiin. Ministeri Zacarias toisti puheenjohtajavaltion aikomuksen edistyä oikeusasiamiehen ohjesäännön uudistuksessa, parlamentin tutkinta- ja aloiteoikeuksissa sekä EU: n liittymisessä Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Mepit ilmaisivat tyytyväisyytensä puheenjohtajavaltion sitoutumiseen EU-arvojen suojelemiseen ja pyysivät lisätietoja käynnissä olevista EU:n perussopimuksen SEU artikla 7 -mukaisista menettelyistä sekä uudesta mekanismista EU:n talousarvion suojaamiseksi oikeusvaltiorikkomuksilta. Mepit korostivat myös riippumattoman EU:n eettisen elimen perustamista, sääntöjä Euroopan poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoittamiseen, parlamentin roolia UK:n kanssa tehdyn sopimuksen hallinnoinnissa sekä esittivät huolensa EU:n neuvoston toimintaan liittyvistä avoimuusongelmista.

Turvallisuus ja puolustus. Puolustusministeri João Gomes Cravinho kertoi torstaina turvallisuus- ja puolustusasioiden alivaliokunnalle (SEDE), että puheenjohtajavaltio jatkaa EU:n strategisen autonomian edistämistä ja työskentelee yhteisen eurooppalaisen strategisen kompassin kehittämiseksi. Portugali kiinnittää erityistä huomiota EU:n suhteisiin Afrikkaan, meriturvallisuuteen avainalueilla, kuten Guineanlahti ja Atlantti, transatlanttisiin suhteisiin, sotilaalliseen liikkuvuuteen ja kyberpuolustukseen. Muita painopisteitä ovat Euroopan puolustusrahaston (EDF) aktivointi, hän sanoi. Mepit kysyivät muun muassa Euroopan rauhanrahastosta, Venäjästä, Kiinasta, itäisen Välimeren tilanteesta, Turkista sekä UK-suhteista.

Kansainvälinen kauppa. Ulkoministeri Augusto Santos Silva tapasi kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) torstaina. Hän esitti puheenjohtajan painopistealueiksi komission kauppapoliittisen tiedonannon (trade policy review) käsittelyn, EU:n kauppakumppanuudet ja kauppasopimukset (tärkeimpinä Yhdysvallat, Kiina, Intia, Afrikka sekä sopimukset Meksikon, Chilen ja Mercosurin kanssa), WTO-uudistuksen sekä auki olevien lainsäädäntöhankkeiden edistämisen (tärkeimpinä julkisten hankintojen instrumentti IPI, EU:n kauppaan liittyvien oikeuksien täytäntöönpanoasetus sekä yleinen tullietuusjärjestelmä GSP). Monet mepit esittivät huolensa Mercosur-kauppasopimuksesta, ja vaativat, että sopimukseen on sisällytettävä uusia vakuutuksia ympäristö-, työ- ja sosiaalistandardeista. Mepit olivat tyytyväisiä puheenjohtajavaltion aikomukseen elvyttää neuvottelut EU:n ja Intian investointisopimuksesta, mutta korostivat, että ympäristö-, työ- ja sosiaalivelvoitteita koskevien lausekkeiden sisällyttäminen on elintärkeää. Samoin suurin osa parlamentin jäsenistä korosti, että Kiinan on sitouduttava pakkotyön lopettamiseen EU:n ja Kiinan investointisopimuksen valossa.

Sisämarkkinat ja kuluttajansuoja. Sisämarkkina- ja kuluttajansuoja-asioiden valiokunnassa (IMCO) torstaina esiintynyt talous- ja digitaalisten asioiden ministeri Pedro Siza Vieira korosti, että puheenjohtajavaltio keskittyy siihen, että EU saa aikaan joustavan ja oikeudenmukaisen toipumisen pandemiasta. Erityinen huomioi kohdistetaan Next Generation EU -kokonaisuuteen ja erityisesti kansallisiin elpymissuunnitelmiin. Hän korosti elpymissuunnitelmien vaikutusta vihreään ja digitaaliseen siirtymään. Portugali pyrkii vähentämään sääntelyn esteitä ja pirstoutumista erityisesti palvelujen alalla. Yksi keskeinen osa on pk-yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen osalta ministeri korosti digitaalisten taitojen parantamisen ja julkishallinnon (mukaan lukien sähköinen henkilöllisyystodistus) digitalisoinnin sekä digitaalipalvelulain merkitystä.

6.2 Keskustelu EU:n ja Yhdysvaltojen välisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittämisestä

Parlamentin puolustusasioihin keskittyvä alivaliokunta SEDE keskusteli keskiviikkona EU:n ja Yhdysvaltojen välisen turvallisuus- ja puolustusyhteistyön kehittämisestä. EU:n ulkosuhdehallinnon yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) varapääjohtaja Charles Fries totesi halun siirtyä "hyödyllisestä mutta pistemäisestä" vuorovaikutuksesta "kokonaisvaltaiseen strukturoituun dialogiin". Hän mainitsi keskeisinä yhteistyön alueina Kiinan, aseiden torjunnan, hybridi- ja kyberuhat sekä ilmastonmuutoksen. Fries toivoi, että jatkossa Yhdysvallat puhuu turvallisuuskysymyksistä paitsi NATOn myös EU:n kanssa. Alexandra de Hoop Scheffer (German Marshall Fund) huomautti, että Yhdysvalloille UK on tärkeämpi kumppani turvallisuusasioissa kuin EU. Lisäksi NATO on Yhdysvalloille keskeisin kanava eurooppalaisen turvallisuuden asioissa, EU ei ole tarpeeksi uskottava. Hän esitti, että EU:n ja Yhdysvaltojen on löydettävä toisensa yhteisissä uhkissa, kuten Kiinan osalta (jossa Yhdysvallat tullee vaatimaan EU:lta enemmän), Afrikassa ja Lähi-Idässä. Hän myös arvioi, että EU:n strateginen kompassi on hyödyllinen dialogin rakentamisessa. Michael Carpenter (Penn Biden Center for Diplomacy and Global Engagement) totesi nyt olevan “kerran sukupolvessa" strateginen mahdollisuus kehittää yhteistyötä. EU ja Yhdysvallat muodostavat Carpenterin mukaan ennen muuta "transatlanttisen arvoyhteisön" ja siksi EU:n tulisi olla Yhdysvaltojen ensimmäinen yhteistyökumppani demokratiakehityksen tukemisessa maailmassa.  Carpenter listasi joukon tarkempia yhteistyön alueita, mukaan lukien kyber (erityisesti NATO-EU kontekstissa), rahanpesu, disinformaatio, geopolitiikka (ehdottaen luomaan vision, jolla Yhdysvallat ja EU kilpailisivat muun muassa Venäjän, Kiinan ja Iranin kanssa), Kiina, Iran (Yhdysvaltojen liittyminen takaisin JCPOA-sopimukseen), asejärjestelmien yhteensopivuus sekä PESCO ja Euroopan puolustusrahasto EDF. EU:n strategisen autonomian hän näki hyväksi asiaksi: on Yhdysvaltojen intressissä, että EU:lla on itsenäistä kykyä toimia. Carpenterin ajatusten mielenkiintoa lisää se, että hän toimi Yhdysvaltojen nykyisen presidentin Joe Bidenin presidentinvaalikampanjassa epävirallisena ulkopolitiikan neuvonantajana (Politico).

Keskustelussa parlamentin Yhdysvaltojen suhteiden delegaation puheenjohtaja Radosław Sikorski (EPP) totesi Yhdysvaltojen olevan takaisin "kokeneissa ja terveissä käsissä" ja toivoi yhteistyön syventämistä. Uusi hallinto on tosin myös haaste, hän totesi. EU:n puolustukseen ohjatut varat monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021-2027 ovat noin miljardin euron verran vuodessa, mikä on noin puolet vähemmän, mitä komissio alun perin esitti. EU tarvitsee vastaava uskottavuutta puolustuksessa, jota UK:lla on. Ryhmien kommenttipuheenvuoroissa korostuivat EU-Yhdysvallat suhteen mahdollisuudet ja haasteet. Yhtäältä transatlanttinen suhde nähdään hyvin tärkeäksi (ollen "korvaamaton liittouma" S&D:n Sven Mikserin sanoin).  Toisaalta EU:n toivotaan toimivan myös itsenäisesti ja muun muassa vahvistavan omaa puolustusteollisuuttaan (sulkematta Yhdysvaltoja ja UK:ta ulkopuolelle). Vihreät/EFA:n Alviina Alametsä huomautti, että EU:n puolustuskyvykkyydet tulisi nähdä laajemmin kuin puolustusmenojen BKT-osuus: EU:lla on vahvaa osaamista rauhan ja turvallisuuden rakentamisessa muun muassa rauhanturvatehtävien ja humanitaarisen avustustoiminnan kautta. Kaikki ryhmät eivät toivottaneet Bideniä varauksettomaksi tervetulleeksi. ID-ryhmän Jérôme Rivière näki Bidenin hallinnon Trumpin tapaan pyrkimään olemaan "maailmanpoliisi". ECR:n Witold Jan Waszczykowski totesi Trumpin hallinnon tuoneen turvallisuutta Eurooppaan, muun muassa vastustamalla Nord Stream 2 -hanketta ja esitti huolensa merkitsevätkö paluut sopimuksiin Venäjän (Start) ja Iranin (JCOPA) kanssa itse asiassa hyvää EU:lle.

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell ja Yhdysvaltojen uusi ulkoministeri Antony Blinken keskustelivat puhelimitse torstaina (Agence Europe). Ulkoministeri Blinkenin edustajan mukaan keskustelu koski tapoja "korjata ja uudistaa" Yhdysvaltojen ja EU:n välistä suhdetta sekä "nostaa suhteen kunnianhimon tasoa". EU:n ulkosuhdehallinnon mukaan Borrelle ja Blinken sopivat työskentelevänsä monenkeskisen sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän vahvistamiseksi. Borrell kutsui tapaamisessa Blinkenin EU:n ulkoasianneuvoston kokoukseen

6.3 Keskustelu tekoälystä ja vihreän kehityksen ohjelmasta

Parlamentin viime syksynä perustettu erikoisvaliokunta tekoäly digitaalisella aikakaudella (AIDA) järjesti keskiviikkona keskustelun tekoälystä ja vihreän kehityksen ohjelmasta (Euroopan time parlamentti). Keskustelun pääteemoja olivat EU:n tekoälyyn liittyvät kyvykkyydet (vahvuudet satelliittiteknologian hyödyntämisessä, heikkoudet suhteessa Kiinaan ja Yhdysvaltoihin esimerkiksi tekoälyssä ja suuren laskentatehon tietokoneissa), kriittiset ja harvinaiset digitaaliteknologioiden tarvitsemat raaka-aineet sekä digitaalisten teknologioiden oma hiilijalanjälki.

Tilaisuuden ensimmäisessä osiossa kuultiin neljää asiantuntijaa. Komission ilmastotoimien pääosaston (DG CLIMA) apulaispääjohtaja Clara de la Torre painotti tekoälyteknologioiden kriittistä roolia komission vihreän kehityksen ohjelman toteuttamisessa. Tekoälyn avulla voidaan muun muassa tehdä kaupungeista älykkäitä ja tehostaa energian käyttöä. Komission keskeisiä hankkeita tekoälyn tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittamisessa ovat Horisontti Eurooppa, EU:n avaruusohjelmat (erityisesti Copernicus (Copernicus), Galileo (Euroopan komissio) ja EGNOS (Euroopan komissio)), EU:n rakennerahastot (Euroopan komissio), sekä elpymis- ja palautumistukiväline, jonka kansallisissa elpymissuunnitelmissa komissio edellyttää jäsenvaltioiden kohdistavan vähintään 20 % varoista digitalisaatioon. Keskeisiä TKI-toiminnan kohdealueita ovat muun muassa seuraavan sukupolven tekoäly (erityisesti tieto- ja energiatehokkaan prosessit), kyvykkyys tietojen käsittelyyn pienlaitteilla, laitteistokehitys ja maapallon mallintaminen esimerkiksi äärisääilmiöiden ymmärtämiseksi. Teknologioiden kehityksen ohella tarvitaan kansalaisten luottamusta tekoälyyn. Tekoälyllä on myös rakentaa tieto- ja viestintäteknologioita, joilla tuetaan kansalaisten ja yritysten ympäristön kannalta kestävämpien päätösten tekemistä. De la Torre

YK:n ympäristöohjelmassa työskentelevä tiedepolitiikkaan keskittyvän sihteeristön johtaja Shereen Zorba painotti, että tekoäly tarjoaa mullistavia mahdollisuuksia vihreän ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa samalla kun teknologioiden tuomia riskejä ja uhkia on kyettävä hallitsemaan sääntelyllä ja monenkeskisellä yhteistyöllä.

EU:n Copernicus -hankkeen European Earth Observation -ohjelman johtaja Josef Aschbacher korosti EU:n satelliittien tarjoavan EU:lle maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen resurssin. Satelliittidatan avulla voidaan mallintaa maapalloa ja laatia ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa hyödyllisiä ennusteita. Esimerkiksi Destination Earth -hankkeessa (Euroopan komissio) on tarkoitus rakentaa tarkka "digitaalinen kaksonen" (digital twin) maapallosta. Mallin avulla voidaan muun muassa laatia vertailevia simulaatiota politiikkavaihtoehtojen vaikutuksista ja näin arvioida esimerkiksi sitä, miten erilaiset päätökset vaikuttavat vuoden 2050 ilmastoneutraalisuuden tavoitteen kannalta. EU tekee avaruusteknologioiden alueella mittavaa yhteistyötä, keskeisiä kumppaneita ovat Euroopan avaruusjärjestö ESA, jäsenvaltioiden kansalliset tehtävät, NASA ja Japani. Aschbacher myös korosti, että EU:n on tärkeä panostaa avaruusosaamiseensa, säilyttää teknologinen johtajuutensa alueella sekä tuoda saavutettuja tuloksia EU-kansalaisten ja yritysten hyödyksi. Näin EU voi osin kompensoida teknologista takamatkaansa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan nähden esimerkiksi muilla tekoälyn alueilla sekä suuren laskentatehon tietokoneissa.

Harvinaisiin maametalleihin perehtynyt toimittaja Guillaume Pitron painotti tekoälyn tuovan mahdollisuuksia tehostaa resurssien käyttöä ja tukea toimivaa kiertotaloutta harvinaisissa maametalleissa. Tekoälyn avulla voidaan muun muassa optimoida kaivostoimintaa, jakaa tietoja materiaalien tarpeista ja näin yhdistää paremmin tarjonnan ja kysynnän, kehittää maametallien käyttökohteita sekä kehittää kierrätystoimintaan. Harvinaisten maametallien kierrättäminen on yksitätisenä kohtana hyvin tärkeä, sillä niiden kierrätysasteet ovat tällä hetkellä hyvin alhaisia. Käytön optimointi ja raaka-ainelähteiden monipuolistaminen on myös tärkeää myös sen kannalta, että voidaan vähentää riippuvuutta Kiinasta näiden materiaalien toimittajana.

Useat mepit jakoivat näkemyksen tekoälyn potentiaalista EU:n ilmastotavoitteiden tukemisesta. Keskustelussa useat mepit korostivat myös digitaalisten teknologioiden oman hiilijalanjäljen huomioimisen tärkeyttä. S&D -ryhmän Miapetra Kumpula-Natri muun muassa viittasi komission helmikuun 2020 datastrategiaan (EUR-Lex), jossa esitetään arvio tieto- ja viestintäteknologioiden vastaavan mahdollisesti 2 % maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Hän kysyi, mihin komission arvioi pohjautui ja painotti muun muassa palvelinkeskusten (data centers) kuluttavan merkittävästi energiaa. Mepit myös nostivat esiin harvinaisten maametallien eettiset kysymykset (kuten ihmisoikeusrikkomukset kaivostoiminnassa), kansallisten elpymissuunnitelmien roolin tekoälyteknologioiden kehittämisessä, tekoälyn potentiaalin sähkön käytön optimointiin sekä kierrättämiseen liittyvät kysymykset.

Tilaisuuden toisessa osiossa kuultiin kolmea asiantuntijaa: Lynn H. Kaack (ETH Zürich), Cathleen Berger (Mozilla) ja Victor Galaz (Tukholman yliopisto). Kaack totesi, että EU:n olisi tarpeen painottaa monialaisuutta TKI-toiminnassa. Hän myös ehdotti, että EU kehittäisi parhaita käytänteitä, jotta teknologioiden käyttöönotto nopeutuisi. Ilmastonvastaisessa taistelussa on kova kiire. Berger kertoi Mozillan yrityksistä selvittää tarjoamiensa ohjelmistojen hiilijalanjälkeä ja totesi laskelmien olevan hyvin vaikeita. Hän toivoi parempia ohjeistuksia ja standardeja ohjelmistotuotteiden ilmastovaikutusten arviointiin. Galaz korosti, että tekoälyn mahdollisuudet ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa tulisi nähdä laajasti rajoittumatta vain resurssien optimointiin liittyviin tehtäviin. EU:lta hän toivoi selkeää toimintaohjelmaa siitä, miten tekoäly voi tukea laajasti muun muassa ilmastovaikutusten lieventämistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. EU:n tulisi muodostaa parempi kuva kyvykkyyksistään alueella sekä hyödyntää voimaansa merkittävänä investoijana.

7. Lyhyesti: Coreper-keskustelut Euroopan tulevaisuuskonferenssin käynnistämisestä

EU:n jäsenvaltioiden pysyvät EU-edustajat keskustelivat perjantaina Coreper-tapaamisessa Euroopan tulevaisuuskonferenssin käynnistämisen mahdollisuuksista (Agence Europe). Konferenssin oli alun perin tarkoitus alkaa viime vuoden toukokuussa. Pitkin syksyä kiistaa aiheutti konferenssin puheenjohtajuus. Perjantain kokouksessa keskusteltiin sopuratkaisusta, jossa puheenjohtajuus olisi jaettu Euroopan parlamentin puheenjohtajan, EU:n neuvoston puheenjohtajamaan johtajan ja komission puheenjohtajan välillä. Asiaan on tarkoitus palata tämän viikon keskiviikkona uudestaan Coreper-kokouksessa. Konferenssi puheenjohtajuuden ohella uusi sovittava teema koskee konferenssin kestoa. Konferenssin toteutumista vahvasti ajanut Ranska halusi alun perin kahden vuoden kestoiseksi suunnitellun konferenssin päättyvän sen puheenjohtajakaudella keväällä 2022. Komission aiheesta vastaava komissaari Dubravka Šuica totesi Agence Europelle (Agence Europe), että komissio on valmis niin yhden puheenjohtajan kuin useamman puheenjohtajan malliin, kunhan konferenssi vain saataisiin käynnistettyä nopeasti.

Euroopan parlamentin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta (AFCO) keskusteli keskiviikkona kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta konferenssiin (Agence Europe). Valiokunnan työpaperissa muun muassa ehdotetaan säännöllisesti järjestettäviä kansalaisfoorumeita (agora). Foorumeiden jäsenet valikoitaisiin satunnaisesti kansalaisten keskuudesta kiintiöiden valinnat iän, kotipaikan ja sosiaalisen luokan suhteen. 

(Päivitetty 3.2. klo 17.58, korjattu kohtaa Toimenpiteet hiilivuodon estämiseksi.)

Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset