Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 5.–11.7.2021

Julkaistu 5.7.2021 13.50
Muokattu 5.7.2021 13.53

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 5.–11.7.2021

Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

1. Parlamentin tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on täysistuntoviikko. Keskeisiä aiheita ovat:

LGBTIQ-henkilöiden oikeudet Unkarissa. Parlamentin jäsenet kommentoivat mahdollisia EU-lainsäädännön ja LGBTIQ-henkilöiden oikeuksien rikkomuksia Unkarissa sekä kysyvät, mitä toimia suunnitellaan lasten ja LGBTIQ-henkilöiden oikeuksien suojelemiseksi. Parlamentti tulee lisäksi kysymään EU:n neuvostolta ja komissiolta kahdesta oikeusvaltioperiaatetta koskevasta neuvoston kuulemistilaisuudesta Unkarissa ja Puolassa 22. kesäkuuta (keskiviikkona).

Keskustelu Janez Janšan kanssa. Parlamentin jäsenet keskustelevat tiistaiaamuna Slovenian pääministerin Janez Janšan kanssa maan EU-puheenjohtajuuskauden painopisteistä vuoden 2021 toisella puoliskolla. Slovenian odotetaan keskittyvän NextGenerationEU-elpymisvälineen oikea-aikaiseen toimeenpanoon, kansallisten elpymissuunnitelmien hyväksymiseen, Euroopan tulevaisuuskonferenssiin ja oikeusvaltioperiaatteen edistämiseen. Euroopan parlamentin puhemies Sassoli, pääministeri Janša ja komission puheenjohtaja von der Leyen pitävät yhteisen lehdistötilaisuuden keskustelun jälkeen klo 13.15 Suomen aikaa.

EU-huippukokous. Parlamentin jäsenet arvioivat 24.–25. kesäkuuta pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen tuloksia Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ja komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa keskiviikkoaamuna käytävässä keskustelussa.

Lasten verkossa tapahtuvan seksuaalisen hyväksikäytön ennaltaehkäisy. Mepit arvioivat tilapäistä säännöstä, joka antaisi verkkopalvelujen vapaaehtoisesti havaita ja poistaa lasten seksuaalista hyväksikäyttömateriaalia (maanantaina).

Euroopan lääkevirasto. Parlamentti keskustelee ja hyväksyy kantansa EU:n neuvoston kanssa käytäviin neuvotteluihin koskien Euroopan lääkeviraston roolin vahvistamista ja sen toimivaltuuksien laajentamista paremman kriiseihin varautumisen sekä lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden hallinnoimisen mahdollistamiseksi (keskiviikkona).

Oikeusvaltioperiaate. Parlamentin jäsenet kommentoivat komission paraikaa laatimia suuntaviivoja oikeusvaltioperiaatteeseen sidotun ehdollisuusmekanismin soveltamisesta. Ehdollisuusmekanismin tarkoituksena on suojata EU:n varoja jäsenmaiden hallitusten väärinkäytöltä (tiistaina).

Infrastruktuurihankkeet EU:n alueiden yhdistämiseksi. Parlamentin on määrä hyväksyä päivitetty, 30 miljardin euron Verkkojen Eurooppa -välineen ohjelma vuosille 2021–2027. Välineellä rahoitetaan liikenne-, energia- ja digitaalihankkeita sekä varmistetaan, että keskeiset Euroopan laajuiset hankkeet valmistuvat aikataulussa vuoteen 2030 mennessä (tiistaina).

2. Komission tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Kollegion kokous tiistaina 6. heinäkuuta. Todennäköisiä aiheita:

Uudistettu kestävän rahoituksen strategia (Dombrovskis)

EU:n vihreitä joukkovelkakirjoja koskevan standardin perustaminen (Dombrovskis)

Lainsäädäntöpaketti rahanpesun torjumiseksi (Dombrovskis)

Komission tulevien kokousten alustavat aiheet löytyvät täältä.

Nostoja komissaarien viikon tapaamisista:

Maanantai 5. heinäkuuta

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans tapaa Soulissa, Etelä-Koreassa Etelä-Korean pääministerin Kim Boo-kyumin sekä ministereitä.

Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager keskustelee videoyhteydellä Ranskan digitaalisesta sektorista vastaavan ministerin Cédric On.

Tiistai 6. heinäkuuta

Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager keskustelee videoyhteydellä Yhdysvaltain valtiovarainministerin Janet Yellenin kanssa.

Eurooppalaisen elämäntavan edistämisestä vastaava varapuheenjohtaja Margaritis Schinas tapaa Pariisissa, Ranskassa Ranskan koulutusministerin Jean-Michel Blanquerin.

Keskiviikko 7. heinäkuuta

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell tapaa Kirgisian ulkoministerin Ruslan Kazakbaevin.

Maataloudesta vastaava komissaari Janusz Wojciechowski keskustelee videoyhteydellä Intian maataloudesta ja viljelijöiden hyvinvoinnista vastaavan ministerin Shri Narendra Singh Tomarin kanssa.

Torstai 8. heinäkuuta

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell keskustelee videoyhteydellä Kiinan ulkoministerin Wang Yin kanssa.

Sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson keskustelee videoyhteydellä Montenegron sisäministerin Sergej Sekulovicin kanssa.

Perjantai 9. heinäkuuta

Innovoinnista, tutkimuksesta, kulttuurista, koulutuksesta ja nuorisoasioista vastaava komissaari Mariya Gabriel keskustelee videoyhteydellä Saksan eurooppalaisista ja kansainvälisistä asioista vastaavan ministerin Melanie Humlin kanssa.

Terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Stella Kyriakides tapaa Madridissa, Espanjassa Espanjan terveysministerin Carolina Dariasin.

Kaikki komissaarien tapaamiset löytyvät täältä.

3. Etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Etenemissuunnitelmat:

Siviilioikeudellinen vastuu – vastuusääntöjen mukauttaminen digitaaliaikaan ja tekoälyyn (Oikeusasiat ja perusoikeudet, Sisämarkkinat; Direktiiviehdotus)

Euroopan meriturvallisuusvirasto – toimeksiannon tarkistus (Liikenne; Asetusehdotus)

Ruokaketjujen menoja koskeva ohjelma (2014–2020) – lopullinen arviointi (Elintarviketurvallisuus)

EU:n kouluhedelmä-, kouluvihannes- ja koulumaitojärjestelmän uudelleentarkastelu (Maatalouden ja maaseudun kehittäminen; Asetusehdotus)

EU:n kouluhedelmä-, kouluvihannes- ja koulumaitojärjestelmän uudelleentarkastelu – EU-tuki (Maatalouden ja maaseudun kehittäminen; Asetusehdotus)

Standardointistrategia (Sisämarkkinat; Tiedonanto)

Julkiset kuulemiset:

Kaikki Euroopan komission etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset.

4. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.

Tällä viikolla ei ole neuvostojen kokouksia.

Eurooppa-neuvoston ja EU:n neuvostojen kokouskalenteri löytyy täältä.

5. Komissiossa viime viikolla

5.1 Komissio esitti tiedonannon uudesta työterveyttä ja -turvallisuutta koskevasta strategiakehyksestä

Komissio hyväksyi maanantaina 28. kesäkuuta työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan EU:n strategiakehyksen vuosille 2021–27 (Euroopan komissio). Uusi strategia on jatkoa vuosille 2014–20 laadittua työterveyttä ja -turvallisuutta koskevaa strategiakehystä (pdf) (Euroopan komissio) ja siinä komissio määrittelee keskeiset toimet työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi lähivuosina. Komission mukaan toimilla saadaan myös leikattua terveydenhuollon kustannuksia ja autettua yrityksiä lisäämään tuottavuuttaan ja kilpailukykyään. Työterveys ja -turvallisuus on keskeinen osa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kymmenennettä periaatetta (Euroopan komissio); sosiaalisen pilarin toimeenpano oli yksi kesäkuussa EU-puheenjohtajuuskautensa päättävän Portugalin keskeisimpiä prioriteetteja, mitä heijastelee myös toukokuussa 2021 järjestetty Porton sosiaalialan huippukokous. Siellä laaditussa Porton sosiaalisessa sitoumuksessa (2021Portugal) kokouksen osapuolet uusivat sitoumuksensa vahvan sosiaalisen Euroopan toteuttamiseen.

Vuosille 2021–27 laaditussa työterveyttä ja -turvallisuutta koskevassa strategiakehyksessä (pdf) (Euroopan komissio) keskitytään kolmeen tavoitteeseen:

1) Vihreän ja digitaalisen siirtymän sekä väestörakenteen ja työympäristöjen muuttumisen aiheuttamien muutosten ennakointi ja hallinta. Komissio aikoo tarkastella uudelleen työpaikkadirektiiviä ja näyttöpäätetyötä koskevaa direktiiviä sekä päivittää asbestia ja lyijyä koskevat raja-arvot. Komissio aikoo lisäksi valmistella mielenterveyttä työpaikalla koskevan EU-tason aloitteen.

2) Työtapaturmien ja työhön liittyvien sairauksien ehkäisyn parantaminen. Komissio aikoo muun muassa saattaa ajan tasalle vaarallisia kemikaaleja koskevat EU:n säännöt pyrkiäkseen torjumaan syöpää, lisääntymishäiriöitä ja hengityselinsairauksia.

3) Parempi varautuminen mahdollisiin tuleviin terveysuhkiin ja -kriiseihin. Komissio aikoo kehittää mahdollisissa hätätilanteissa sovellettavia menettelyjä ja ohjeita toimenpiteiden nopeaa käyttöönottoa, toteutusta ja seurantaa varten.

Komissio kehottaa myös jäsenvaltioita päivittämään omat työterveys- ja työturvallisuusstrategiansa, jotta uudet toimet saadaan varmasti jalkautettua myös työpaikoille.

5.2 Komissio esitti pitkän aikavälin vision EU:n maaseutualueille

Komissio esitti keskiviikkona 30. kesäkuuta pitkän aikavälin vision EU:n maaseutualueille (Euroopan komissio). Keskiviikkona esitettyä pitkän aikavälin visiota EU:n maaseutualueille (pdf) (Euroopan komissio) tullaan täydentämään niin kutsutulla maaseutusopimuksella sekä maaseutua koskevalla toimintasuunnitelmalla, joiden avulla EU:n maaseutualueista on tarkoitus tehdä "vahvempia, verkottuneita, selviytymiskykyisiä ja vauraita".

Maaseutusopimuksessa on mukana eri tason toimijoita, jotka tukevat visiossa esitettyjen yhteisten tavoitteiden saavuttamista sekä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. EU-tason sekä kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimijat pyrkivät vastaamaan maaseutuyhteisöjen yhteisiin tavoitteisiin muun muassa vaihtamalla ajatuksia ja parhaita käytäntöjä. Visiossa lähestytään maaseutualueita niillä tunnistettuja haasteita ja mahdollisuuksia avaamalla (Agence Europe). Näiden pohjalta siinä määritellään neljä aihealuetta, joihin toimintasuunnitelmassa tullaan keskittymään ja joita tuetaan lippulaivahankkeilla. Tavoitteena on:

1) Palvelujen saatavuuden parantaminen ja sosiaalisen innovoinnin helpottaminen maaseutualueilla.

2) Maaseutualueiden liikenne- ja digitaaliyhteyksien parantaminen.

3) Luonnonvarojen säilyttämisen ja maatalouden viherryttämisen tukeminen ilmastonmuutoksen torjumiseksi sekä sosiaalisen selviytymiskyvyn varmistaminen tarjoamalla mahdollisuuksia koulutukseen sekä monipuolisia työntekomahdollisuuksia.

4) Maaseutualueiden taloudellisen toiminnan monipuolistaminen sekä maatalouden, elintarviketuotannon ja maaseutumatkailun lisäarvon parantaminen.

Toimintasuunnitelman täytäntöönpanon kannalta olennaisia ovat EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) ja koheesiopolitiikka. Niitä täydentävät myös useat muut EU:n toimintapolitiikat, joilla tuetaan vision käytännön toteutusta. Komissio tulee ottamaan käyttöön maaseutuvaikutusten arvioinnin, jonka myötä komission politiikka-aloitteita tarkastellaan uudelleen maaseutunäkökulmasta. Komissioon perustetaan lisäksi maaseudun seurantakeskus, jonka tehtävänä on parantaa maaseutualueita koskevan tiedon keruuta ja analysointia.

Vuoden 2023 puoliväliin mennessä komissio arvioi, mitä EU:n ja jäsenmaiden rahoittamia toimia maaseutualueilla on toteutettu ja suunniteltu. Vuoden 2024 alussa julkaistaan asiaa koskeva raportti, jossa määritellään lisärahoitusta tarvitsevat alat ja miten maaseutua koskevassa toimintasuunnitelmassa edetään. Raporttia koskevat keskustelut otetaan huomioon pohdittaessa vuosien 2028–2034 ohjelmakautta koskevien ehdotusten valmistelua.

5.3 Komissio hyväksyi UK:ta koskevan päätöksen tietosuojan riittävyydestä

Komissio hyväksyi maanantaina 28. kesäkuuta kaksi tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätöstä koskien UK:ta (Euroopan komissio). Yksi näistä hyväksyttiin yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) alla (pdf) (Euroopan komissio) ja toinen lainvalvontatarkoituksessa käsiteltyjen henkilötietojen suojaa koskevan direktiivin alla (pdf) (Euroopan komissio). Päätökset tarkoittavat sitä, että henkilötiedot voivat nyt liikkua vapaasti EU:sta UK:iin, jossa henkilötiedoille taataan EU-lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia vastaava suojataso. Tietosuojan riittävyyttä koskevat päätökset edesauttavat EU–UK-kauppa- ja yhteistyösopimuksen asianmukaista toimeenpanoa yhteistyösopimuksessa linjattujen, henkilötietojen vaihtoa muun muassa oikeudellisessa yhteistyössä koskevien periaatteiden mukaisesti.

Riittävyyspäätökset sisältävät kuitenkin myös suojatoimia mahdollisten poikkeamien varalta. Yksi näistä on raukeamislauseke, joka rajoittaa riittävyyspäätöksen voimassaoloajan neljään vuoteen. Komissio tulee valvomaan UK:n oikeustilannetta näiden neljän vuoden aikana ja voi puuttua tilanteeseen missä vaiheessa tahansa, mikäli UK poikkeaa sovitusta suojatasosta. Riittävyyspäätökset saatetaan tämän ajan jälkeen uusia, mutta ainoastaan jos UK sitoutuu ylläpitämään vaadittua tietosuojatasoa.

Käytännössä UK:n tietosuojajärjestelmä pohjautuu samoihin sääntöihin, joita se sovelsi EU-jäsenyytensä aikana. UK on sisällyttänyt kaikki yleisen tietosuoja-asetuksen sekä henkilötietojen suojaa lainvalvonnassa koskevan direktiivin periaatteet, oikeudet ja vaatimukset omaan oikeusjärjestelmäänsä. UK:n järjestelmä takaa komission mukaan myös vahvoja suojatoimia koskien UK:n viranomaisten pääsyä henkilötietoihin.

5.4 Komissio ehdottaa asteittaista luopumista tuotantoeläinten häkkikasvatuksesta vastauksena eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen

Komissio tiedotti keskiviikkona 30. kesäkuuta aikeestaan laatia (Euroopan komissio) End the Cage Age -kansalaisaloitteen pohjalta (Euroopan Unioni) lainsäädäntöehdotus, jolla kielletään häkkien käyttö useiden tuotantoeläinten kasvatuksessa vuoteen 2023 mennessä. Ehdotus liittyy osaltaan eläinten hyvinvointisäännösten tarkistukseen, joka on meneillään Pellolta pöytään -strategian puitteissa (Euroopan komissio).

Kansalaisaloitteeseen antamassaan vastauksessa komissio sitoutuu esittämään vuoden 2023 loppuun mennessä lainsäädäntöehdotuksen, jonka nojalla häkkien käyttö lopetetaan asteittain ja lopulta kielletään kaikkien EU-lainsäädännön piiriin jo kuuluvien eläinten (munivat kanat, emakot ja vasikat) sekä aloitteessa mainittujen eläinten (kanit, nuorikkokanat, siitoskanat, siitosbroilerit, viiriäiset, ankat ja hanhet) kasvatuksessa. Jälkimmäisten osalta komissio on pyytänyt Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista (EFSA) hankkimaan lisää tieteellistä näyttöä, jotta voidaan määrittää häkkien kieltämiseen tarvittavat edellytykset. Komission tavoitteena on edistää tasapainoista ja taloudellisesti kannattavaa siirtymistä häkittömään maatalouteen. Uudistetussa EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa tarjotaan taloudellista tukea ja kannustimia (esimerkiksi uudet ekojärjestelmät), joilla pyritään auttamaan viljelijöitä parantamaan eläinten pitopaikkoja uusien vaatimusten mukaisiksi.

Seuraavaksi komissio tarkastelee toteutettavien toimenpiteiden sosioekonomisia ja ympäristövaikutuksia sekä hyötyjä eläinten hyvinvoinnille vaikutustenarvioinnissa, joka on määrä saada valmiiksi ennen vuoden 2022 loppua. Asiasta järjestetään julkinen kuuleminen viimeistään vuoden 2022 alkupuolella. Komissio arvioi mahdollisuutta laatia säädösehdotus, joka tulisi voimaan vuonna 2027.

5.5 Komissio tarkistaa EU:n tuoteturvallisuus- ja kuluttajaluottosääntöjä

Komissio ehdotti keskiviikkona 30. kesäkuuta muutoksia kahteen EU:n sääntökokonaisuuteen parantaakseen kuluttajaoikeuksia digitalisaation ja covid-19-pandemian seurauksena muuttuneessa maailmassa. Komissio pyrkii suojaamaan EU:n kuluttajia muun muassa varmistamalla, että vaaralliset tuotteet vedetään pois markkinoilta ja että luottotarjoukset esitellään kuluttajille selkeästi ja digilaitteilla helposti luettavassa muodossa. Ehdotuksessa päivitetään sekä voimassa olevaa yleistä tuoteturvallisuusdirektiiviä (Euroopan komissio) että kuluttajien suojelemiseen tarkoitettuja, kuluttajaluottoa koskevia EU:n sääntöjä (Euroopan komissio).

Yleistä tuoteturvallisuutta koskevalla asetuksella pyritään varmistamaan, että kaikki verkon kauppapaikkojen tai perinteisten kauppojen kautta EU:n kuluttajien ulottuville tulevat tuotteet ovat turvallisia, olivatpa ne sitten peräisin EU:sta tai sen ulkopuolelta. Sen avulla halutaan myös varmistaa, että markkinapaikat täyttävät velvollisuutensa siten, että vaaralliset tuotteet eivät päädy kuluttajille. Kuluttajaluottodirektiivin tarkistuksessa puolestaan säädetään, että luottoihin liittyvät tiedot on esitettävä selkeästi digilaitteille sovitetulla tavalla niin, että kuluttajat ymmärtävät, mihin he ovat sitoutumassa. Direktiivillä parannetaan myös sääntöjä, joilla luottokelpoisuutta (onko kuluttajalla kykyä maksaa takaisin myönnetty luotto) arvioidaan, tarkoituksena välttää kuluttajien ylivelkaantumista. Asetuksessa jäsenmaita pyydetään edistämään talousvalistusta ja huolehtimaan siitä, että kuluttajien saatavilla on velkaneuvontaa.

Komission direktiivien tarkistuksia käsitellään seuraavaksi EU:n neuvostossa ja Euroopan parlamentissa.

6. Parlamentissa viime viikolla

6.1 Työllisyys- ja teollisuusvaliokunnissa kuultiin komissaareja kevään EU-ohjausjaksopaketista

Euroopan parlamentissa käytiin maanantaina 28. kesäkuuta taloudellisen vuoropuhelun yhteydessä järjestettävä työllisyys- (EMPL) ja talousvaliokuntien (ECON) yhteiskeskustelu kevään EU-ohjausjaksopaketista. Kuultavana olivat ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta ja kauppa-asioista vastaava johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis, talousasioista vastaava komissaari Paolo Gentiloni sekä työllisyydestä ja sosiaalisesta oikeudesta vastaava komissaari Nicolas Schmit.

Poliittiset ryhmät esittävät useita kysymyksiä komissiolle kevään EU-ohjausjaksosta ja kansallisista elpymissuunnitelmista. Mielenkiinto kohdistui eritoten komission ennusteisiin kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien toimeenpanon onnistumisesta. EPP kysyi komission ennustetta erityisesti Espanjan ja Italian suunnitelmien osalta. S&D totesi, että eurooppalaisen ohjausjakson on huomioitava pandemian sosiaaliset seuraukset – ryhmästä kysyttiin, miksi nyt ollaan hyväksymässä toimenpiteitä, jotka johtavat köyhyyteen ja sosiaaliseen epätasa-arvoon pitkällä tähtäimellä. S&D peräänkuulutti kestävän kasvun merkitystä ja totesi, että sosiaalimenoja olisi tätä varten lisättävä.

Renew kysyi komissiolta, miten varmistetaan, että kansalliset elpymissuunnitelmat saavuttavat niissä asetetut tavoitteet. Ryhmästä alleviivattiin tarvetta sosiaaliselle edistykselle. Vihreistä kysyttiin, aikooko komissio vielä muokata kevään 2021 EU-ohjausjaksopakettiin sisällytettyä ehdotusta jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivoiksi; Vihreät kysyi, onko etätyö ja sen haasteet on huomioitu niissä riittävästi. ID korosti erityisesti nuorten työttömyyden lisääntyneen vuonna 2020 ja kysyi, miksi komissio ei puutu suoraan tähän maahanmuuttoperäisten ratkaisujen etsimisen sijaan. ECR puolestaan kysyi, tullaanko komission tavoite rokotetuiden määrästä heinäkuun loppuun mennessä saavuttamaan – ryhmän mukaan tämä on ainoa keino lisätä yhteiskuntien kriisinsietokykyä. Vasemmistoryhmän mielestä komission tulisi luopua talousohjauksesta, sillä siinä tehdyt linjaukset ovat olleet haitallisia tiettyjen jäsenmaiden talouksille.

Vastauspuheenvuorossaan komission johtava varapuheenjohtaja Dombrovskis painotti, että komission kansallisten elpymissuunnitelmien arviointiprosessi on käynnissä ja tulee jatkumaan seuraavien viikkojen ajan. Espanjan suunnitelma on Dombrovskisin mukaan hyvin tasapainotettu reformien ja investointien osalta tietyillä avainosa-alueilla kuten julkistalouden kestävyyden, eläkejärjestelmän uudistamisen ja julkishallinnon nykyaikaistamisen saralla. Myös Italian kansallista suunnitelmaa pidetään yleisesti ottaen onnistuneena; siihen on sisällytetty keskeisinä ulottuvuuksina muun muassa oikeusjärjestelmän rakenteellinen uudistus sekä kilpailulakeja ja verojärjestelmää koskevia uudistuksia. Sosiaalista ulottuvuutta arvioitiin kaikkien suunnitelmien osalta ja sitä pidettiin kaiken kaikkiaan vahvana.

Komissaari Gentiloni suhtautui optimisesti siihen, että ne suunnitelmat, joita komissio on tähän mennessä suositellut hyväksyttäväksi EU:n neuvostolle (mukaan lukien Italian ja Espanjan suunnitelmat), tulevat onnistumaan tavoitteissaan. Maiden omistautuminen reformien ja investointien tekemiseen on komission arvion mukaan vakavasi otettavaa. Gentiloni kuitenkin alleviivasi, että suunnitelmien onnistunut toimeenpano tulee olemaan haaste seuraavien 4–5 vuoden ajan. Suunnitelmissa linjatuille tavoitteille on asetettu runsaasti erilaisia virstanpylväitä, joiden saavuttamista tullaan seuraamaan tarkasti. Siitä, kuinka paljon elpymisvaroja tullaan lopulta käyttämään, komissio ei osaa vielä antaa arviota, sillä jäsenmaat voivat pyytää varoja vielä myöhemmässä vaiheessa. Komissaari Schmit kommentoi osaltaan komission toimia muun muassa nuorisotyöttömyyden sekä pienten ja keskisuurten yritysten tukemisen saralla.

6.2 Ympäristövaliokunta keskusteli komission kanssa hiiltä sitovan viljelyn käytännön toteutuksesta

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta keskusteli maanantaina 28. toukokuuta komission kanssa hiiltä sitovasta viljelystä. Valiokunnassa esiteltiin komission laatima tutkimus hiiltä sitovaa viljelyä koskevan aloitteen käytännön toteuttamisesta.

Poliittiset ryhmät suhtautuivat aloitteeseen yleisesti ottaen positiivisesti, mutta painottivat toimeenpanoon sisältyvän joitakin kysymyksiä ja haasteita. EPP totesi, että metsitys on toisinaan parasta käyttöä maatalousmaalle. Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) koskevan sääntelyn on EPP:n mukaan toimittava viitekehyksenä täsmälliselle hiilinielujen kirjanpidolle EU:ssa. Myös maaperää koskeville kysymyksille tarvitaan ryhmän mukaan laillinen kehys. S&D:stä oltiin huolissaan joistakin aloitteeseen sisältyvistä elementeistä; ryhmän mukaan hiilen tasoittamis-/korvaamispyrkimykset voivat olla haitallisia viljelijöille ja kuormittaa heitä liikaa.

Renew'n mielestä aloite kannustaa vihreään yrittäjyyteen ja pyrkii löytämään niin ilmastolle kuin maatilojen tuottavuudelle hyödyllisiä ratkaisuja. Ryhmästä kuitenkin kysyttiin, miten käy viljelijöiden, joiden maaperässä on jo paljon orgaanista ainesta ja miten komission aloitteen kanssa mahdollisesti päällekkäiset kansalliset hankkeet tullaan ottamaan huomioon. Vihreät kysyivät tulosten perusteella määräytyvistä tuista, miten hiilen sidontaa koskevia tavoitteita lasketaan ja miten varmistetaan, että kerran sidottu hiili ei palaudu ilmakehään. ECR kysyi, miten komissio aikoo varmistaa, että hiiliviljely tulee toimimaan markkinapohjaisesti. Vasemmistoryhmä totesi luontaisten elinympäristöjen palauttamisen ja maaperän olevan ensisijaisen tärkeitä prioriteetteja; tärkeää on myös pitää maaseutualueet elinvoimaisina. Vasemmistoryhmän mukaan aloitteeseen sisältyy epätasa-arvoisia mahdollisuuksia isoille ja pienille maatiloille. Ryhmästä kysyttiinkin, voitaisiinko aloitteeseen sisällyttää tiettyjä sosiaalisia ja taloudellisia muuttujia sen varmistamiseksi, että niin isot kuin pienet maatilat olisivat oikeutettuja rahoitukseen riippumatta myöskään EU-jäsenmaasta, jossa toimivat.

7. Muissa uutisissa

7.1 Slovenian kausi EU:n neuvoston puheenjohtajana alkoi

EU:n neuvoston puheenjohtajuus siirtyi 1. heinäkuuta Portugalilta Slovenialle. Puolivuotisen puheenjohtajuuskauden aikana Slovenian prioriteetteihin tulevat Slovenian EU-suurlähettilään Iztok Jarcin mukaan lukeutumaan (Politico) tärkeimpänä taloudellinen elpyminen, mutta myös EU:n kyberturvallisuuden ja pandemioiden ennaltaehkäisykyvyn vahvistaminen, Euroopan tulevaisuuskonferenssi ja lokakuussa järjestettävä Länsi-Balkanin huippukokous. Jarcin mukaan Sloveniaa odottaa painava agenda – heinäkuussa komissio julkaisee laajan ilmastopoliittisen toimenpidepaketin (55-valmiuspaketti); lisäksi Slovenia tulee pyrkimään etsimään ratkaisuja neuvostossa digitaalisia palveluja ja markkinoita koskevissa aloitteissa sekä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa. Slovenia on nostanut myös oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen yhdeksi puheenjohtajuuskautensa prioriteeteista.

7.2 EU-instituutiot löysivät sovun uuden turvapaikkaviraston perustamisesta

Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto sopivat viikolla Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) muuttamisesta EU:n turvapaikkavirastoksi (Euroopan komissio) yksien kolmikantaneuvottelujen jälkeen. Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto olivat hyväksyneet suurimman osan asiaa koskevaa sääntelyä jo aiemmin vuonna 2017 (Agence Europe). Viraston tavoitteena on tehdä EU:n muuttoliikkeen hallinnan järjestelmästä yhdenmukaisempi, tehokkaampi ja kestävämpi.

EU:n turvapaikkavirasto (pdf) (Euroopan komissio) on keskeinen aloite uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa (Euroopan komissio). Käytännössä viikolla saavutettu sopu antaa turvapaikkavirastolle suuremman mandaatin ja enemmän resursseja jäsenmaiden auttamiseksi turvapaikkahakemusten käsittelyssä. Virasto tukee käytännön yhteistyötä ja tiedonvaihtoa jäsenmaiden välillä. Se työllistää 500 kansallista asiantuntijaa, joita voidaan pyytää saapumaan paikan päälle jäsenmaiden toimesta. Asiantuntijat tarjoavat tukeaan kansallisille turvapaikkajärjestelmille, erityisesti niille, jotka ovat kuormittuneita suurten tapausmäärien vuoksi. Virastoon kuuluu myös perusoikeusvastaava (Fundamental Rights Officer), joka on vastuussa uudesta valitusmekanismista.

Kompromissi sisältää raukeamislausekkeen joidenkin keskeisten säännösten osalta. Uusi virasto saa esimerkiksi monitoroida turvapaikkajärjestelmien toimeenpanoa EU-jäsenmaissa vain joidenkin vuosien ajan. Viraston perustaminen on suurin yksittäinen askel, jonka EU-instituutiot ovat ottaneet erityisen kiistellyssä EU:n yhteisessä muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikassa sitten vuoden 2016, siitäkin huolimatta että virastoa koskevaan sääntelyyn on Politicon mukaan sisällytetty joitain keskeisiä ehdonalaisuuksia (Politico). Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmaisi laskevansa vastikään EU-puheenjohtajuuden saaneen Slovenian varaan muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta koskevien neuvottelujen jatkamiseksi.

7.3 Komissio antoi suosituksen EU:n neuvostolle Slovenian ja Liettuan kansallisen elpymissuunnitelman hyväksymiseksi

Komissio jatkoi viikolla suosituksiensa antamista kansallisten elpymissuunnitelmien hyväksymistä.. Komission hyväksymissuosituksen saivat:

Slovenia (2,5 mrd. euroa) (Euroopan komissio): komission suositus neuvoston päätökseksi (pdf) (Euroopan komissio) sekä komission valmisteluasiakirja (pdf) (Euroopan komissio).

Liettua (2,2 mrd. euroa) (Euroopan komissio): komission suositus neuvoston päätökseksi (pdf) (Euroopan komissio) sekä komission valmisteluasiakirja (pdf) (Euroopan komissio).

Komission hyväksymissuosituksen ovat tähän mennessä saaneet 14 jäsenmaata.

Lisätietoja: komission yhteenvetosivusto sen suosittelemista kansallisista elpymissuunnitelmista (Euroopan komissio).

EU:n neuvosto (talous- ja rahoitusasiat eli Ecofin-kokoonpano) kokoontunee heinäkuussa kahteen kertaan päättämään suunnitelmien hyväksymisestä. Jo aiemmin sovitun 13. heinäkuuta järjestettävän Ecofin-kokouksen lisäksi Slovenian valtiovarainministeri Andrej Šircelj ilmoitti perjantaina, että 26. heinäkuuta järjestettäisiin ylimääräinen kokous (Agence Europe) koskien niitä komission hyväksyttäväksi suosittelemia suunnitelmia, joita ei vielä siihen mennessä ole hyväksytty.

7.4 130 maata sopuun OECD:n kansainvälisen verotuksen uudistuksesta

130 maata 139:stä G20/OECD:n veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevaan kehykseen (BEPS) osallistuneista maista pääsi sopuun kansainvälisestä yhtiöverouudistuksesta (Agence Europe). Neuvottelut kestivät kaksi päivää. Kaikki G20-maat, mukaan lukien Yhdysvallat, Ranska, Saksa, Kiina, Intia, Venäjä ja Turkki hyväksyivät lopullisen julistuksen. Kolme EU-maata – Irlanti, Unkari ja Viro – eivät allekirjoittaneet julistusta. G20-maiden talousministerien tulee seuraavaksi hyväksyä sopimus tapaamisessaan Venetsiassa 9.–10. heinäkuuta. Osa uudistusta koskevista elementeistä, kuten toimeenpanosuunnitelma, on määrä viimeistellä tuolloin.

7.5 Euroopan parlamentin piiriin syntymässä uusi populististen oikeistopuolueiden liittouma

16 populistista, eri EU:n jäsenmaissa toimivaa oikeistopuoluetta ilmoitti perjantaina perustavansa liittouman (Ranskan kansallinen liittouma) (pdf) vastustaakseen EU:n suuntaa, joka on heidän mukaansa nykyisellään "radikaalien voimien työkalu" ylikansallisen valtion rakentamiseksi (Politico). Julistuksen allekirjoittaneiden puolueiden joukossa on Unkarin Fidesz, Puolan Laki ja oikeus, Ranskan Kansallinen liittouma, Itävallan vapauspuolue, Espanjan Vox sekä Italian Pohjoisen liitto (Lega) ja Italian veljet -puolueet. Kaikki 16 puoluetta (Ranskan kansallinen liittouma) kuuluvat Euroopan parlamentin ID ja ECR -ryhmiin. Puolalaisen mepin Ryszard Legutkon (ECR) mukaan tarkoituksena ei kuitenkaan ole muodostaa uutta poliittista ryhmää Euroopan parlamenttiin.


Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset