Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 18.–24.7.2022

Julkaistu 18.7.2022 12.15

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 18.–24.7.2022

​​​Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa. 

Viikkokirje jää kesätauolle, seuraava viikkokirje julkaistaan maanantaina 5. syyskuuta.

 

Alkavan viikon keskeiset tapahtumat

Euroopan parlamentissa on vihreä viikko, eli Euroopan parlamentin jäsenet työskentelevät parlamentin ulkopuolella. Muutamat valiokunnat toteuttavat viikolla myös valiokuntamatkojaan.

Komissiolta odotetaan energiaan liittyviä esityksiä, jotka parantaisivat tulevaan talveen varautumista.

EU:n neuvostoissa kokoontuvat maatalous- ja kalastusneuvosto (maanantaina) sekä ulkoasiainneuvosto (maanantaina). Kilpailukykyministerit kokoontuvat epävirallisesti sekä sisämarkkina- ja teollisuuskokoonpanolla (tiistai-keskiviikko) että tutkimuskokoonpanolla (torstai-perjantai). Lisäksi EU–Azerbaidžan-yhteistyöneuvosto kokoontuu (tiistaina).

 

Viime viikon keskeiset tapahtumat

Euroopan parlamentissa teollisuusvaliokunta hyväksyi mietintönsä 55-valmiuspakettiin sisältyvistä uusiutuvan energian direktiivistä (RED) ja energiatehokkuusdirektiivistä (EED). Uusiutuvan energian tavoitteeksi asetettiin REPowerEU-suunnitelman mukaisesti 45 prosenttia, kun taas energiankulutuksen vähennystavoitetta kiristettiin vielä lisää 14,5 prosenttiin. Ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta kuulivat Euroopan ulkosuhdehallinnon (EEAS) pääsihteeri Sanninoa EU:n ja Naton välisestä yhteistyöstä. Sannino kertoi EU:n ja Naton uhka-analyysien olevan toistensa kanssa täydellisesti linjassa ja totesi tarpeen sille, että EU ja Nato täydentävät toisiaan. Ympäristövaliokunta hyväksyi kantansa metsäkatoa koskevaan asetusehdotukseen, laajentaen sekä valvottavien tuontituotteiden että suojeltavien alueiden listaa. Tšekin ministerit esittelivät puheenjohtajakauden sektorikohtaisia painopisteitä lukuisissa EP:n valiokunnissa viikon aikana. Kansainvälisen kaupan valiokunta keskusteli vapaakauppasopimuksesta Uuden-Seelannin kanssa – ympäristön kannalta kunnianhimoinen sopimus sai valiokunnassa laajaa kiitosta. Lisäksi sisämarkkinavaliokunta hyväksyi kantansa luottosopimuksia koskevaan direktiiviin, vahvistaen komission alkuperäistä esitystä.

Komissio julkaisi vuoden 2022 oikeusvaltiokertomuksen, joka tarkastelee oikeusvaltiokehitystä oikeuslaitoksen, korruption, median, sekä keskinäiseen valvontaan liittyvien instituutioiden suhteen. Oikeusvaltiokertomus vahvisti komission esittämät huolet koskien Unkarin ja Puolan oikeuslaitosten itsenäisyyttä. Komissio julkaisi myös kesän 2022 talousennusteen, jonka mukaan Ukrainan sota vaikuttaa edelleen kielteisesti EU:n talouteen. Sodan vuoksi talouskasvu on hitaampaa ja inflaatio nopeampaa kuin mitä kevään talousennusteessa arvioitiin.

EU:n neuvostoissa Kroatia sai virallisen hyväksynnän sen eurojäsenyydelle – päätöksen myötä Kroatia ottaa euron käyttöön 1. tammikuuta 2023. EU-puheenjohtajamaa Tšekki valmistelee kyselyä, jossa se aikoo tiedustella jäsenmaiden suhtautumista EU:n päätöksentekoprosesseja koskeviin muutoksiin – kysely tulee keskittymään muutoksiin, jotka olisi mahdollista toteuttaa nykyisten perussopimusten puitteissa, erityisesti siirtymälausekkeiden avulla. Neuvoston EU-suurlähettiläät puolestaan kritisoivat voimakkaasti EP:n vuoden 2023 budjettiesitystä, jossa EP on pyytänyt varoja yli 50 uuden virkamiehen ja 100 uuden avustajan palkkaamiseen.

Muissa uutisissa EU:n tilintarkastustuomioistuin julkaisi perjantaina lausunnon, joka koskee lainsäädäntöehdotuksia omien varojen uudistamiseksi NextGenerationEU -elpymisvälineen rahoittamista varten.

 

1. Parlamentissa

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

 

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on vihreä viikko, eli Euroopan parlamentin jäsenet työskentelevät parlamentin ulkopuolella. Muutamat valiokunnat toteuttavat viikolla myös valiokuntamatkojaan.

Tarkempi ohjelma: Euroopan parlamentin viikkokatsaus

Päivittyvä lista Euroopan parlamentin valiokunnissa käsittelyssä olevista töistä (pdf)

 

VIIME VIIKOLLA EUROOPAN PARLAMENTISSA

Ajankohtaista 55-valmiuspaketissa

Uusiutuvan energian direktiivi (RED). Teollisuusvaliokunta (ITRE) hyväksyi keskiviikkona esittelijä Markus Pieperin (EPP, DE) mietinnön, jossa esitetään vuoden 2030 uusiutuvan energian tavoitteen nostamista 45 prosenttiin (Agence Europe). Mietintö hyväksyttiin suurella enemmistöllä (54 puolesta, 14 vastaan, 6 tyhjää) Teollisuusvaliokunnan kunnianhimoinen taso vastaa komission REPowerEU-suunnitelmassa asettamaa tavoitetta. Alun perin vuonna 2021 esitetyssä uusiutuvan energian direktiivissä tavoitteeksi kaavailtiin 40 prosenttia. Teollisuusvaliokunta ehdotti myös uutta, suuntaa antavaa tavoitetta jäsenmaille, jonka mukaan vähintään 5 prosenttia asennettavasta uusiutuvan energian kapasiteetista tulisi olla innovaatioteknologiaa. EP:n täysistunnon on määrä äänestää mietinnöstä syyskuun täysistunnossa.

Energiatehokkuusdirektiivi (EED). Teollisuusvaliokunta (ITRE) hyväksyi keskiviikkona esittelijä Niels Fuglsangin (S&D, DK) mietinnön koskien energiatehokkuusdirektiiviä (Agence Europe). Mietintö hyväksyttiin suurella enemmistöllä (50 puolesta, 7 vastaan, 13 tyhjää). Mietintö asettaisi EU:n energiankulutuksen vähennystavoitteeksi 14,5 prosenttia (vuoteen 2030 mennessä, suhteessa vuoden 2020 arvioon perusurasta). Alun perin energiatehokkuusdirektiivin uudistuksen vähennystavoitteeksi kaavailtiin 9 prosenttia, komission nostaessa tavoitteen 13 prosenttiin Ukrainan sodan myötä. EPP:n, S&D:n, Renew'n ja Vihreiden neuvottelemassa kompromississa esitetään myös muun muassa sitä, että jäsenmaiden kontribuutiot EU:n kollektiivista tavoitetta kohti muutettaisiin sitoviksi. EP:n täysistunnon on määrä äänestää mietinnöstä syyskuun täysistunnossa.

EP:n ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta keskustelivat EU:n ja Naton välisestä yhteistyöstä Euroopan ulkosuhdehallinnon sekä Naton pääsihteerien kanssa

Ulkoasiainvaliokunta (AFET) ja puolustusvaliokunta (SEDE) kuulivat tiistaina Euroopan ulkosuhdehallinnon (EEAS) pääsihteeri Stefano Sanninoa EU:n ja Naton välisestä yhteistyöstä (Agence Europe). Sannino kertoi EU:n ja Naton uhka-analyysien olevan toistensa kanssa täydellisesti linjassa ja totesi tarpeen sille, että EU ja Nato täydentävät toisiaan. Sannino arveli EU:n ja Naton välisen yhteisjulistuksen etenevän nyt, kun sekä EU:n strateginen kompassi että Naton strateginen konsepti on hyväksytty. Sanninon mielestä yhteisjulistuksessa tulisi esittää geopoliittinen konteksti, nykyiset yhteistyöalueet, sekä alueet, joilla yhteistyötä haluttaisiin rakentaa. Jälkimmäisiksi Sannino luetteli hybridiuhat, avaruuden, murroksellisen teknologian ja ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutukset. Sannino huomautti, että Venäjän yritys jakaa EU ja Nato epäonnistui: jakolinjojen esiintymisen sijaan yhteistyö on siirtynyt uudelle tasolle. Sannino myös muistutti, ettei EU korvaa Natoa, korostaen EU:n tuovan pöytään yhteensopivia kyvykkyyksiä. Turvallisuuden käsitteen laajennuttua pitää Sanninon mukaan kehittää kykyjä uusiin uhkiin vastaamiseksi. Sannino korosti myös EU:n ja Naton välisen poliittisen dialogin tärkeyttä, nostaen esimerkiksi huippukokouksen yhteydessä pidetyn transatlanttisten johtajien illallisen, johon kaikki sekä Naton että EU:n jäsenmaiden johtajat osallistuivat. Tämä lähetti Sanninon mukaan vahvan viestin yhtenäisyydestä. Keskiviikkona valiokunnat kuulivat myös Naton pääsihteeriltä Jens Stoltenbergiltä EU:n ja Naton yhteistyöstä. Stoltenbergin mukaan EU ja Nato tekevät enemmän kuin koskaan ennen, ja korosti osapuolten välisen toiminnan koordinoinnin tärkeyttä. Stoltenbergin mukaan Ukrainan sota on osoittanut EU:n ja Naton välisen yhteistyön laadun.

EP:n ympäristövaliokunta hyväksyi kantansa metsäkatoa koskevaan asetusehdotukseen – mietintö laajentaisi sekä valvottavien tuontituotteiden että suojeltavien alueiden listaa

Ympäristövaliokunta (ENVI) hyväksyi tiistaina Christophe Hansenin (EPP, LU) mietinnön metsäkatoa koskevasta asetusehdotuksesta, jonka mukaan yritysten tulisi tarkistaa, etteivät niiden EU:n markkinoille tuomat tuotteet edistä metsien häviämistä EU:n ulkopuolella (Agence Europe). Mietintö hyväksyttiin suurella enemmistöllä (60 puolesta, 2 vastaan, 13 tyhjää). Komission alkuperäinen esitys koski palmuöljystä, soijasta, kahvista, kaakaosta, nautakarjasta ja puutavarasta johtuvan metsäkadon estämistä. Ympäristövaliokunta laajentaisi esityksen kattamaan myös kumia, maissia ja karjaa. Lisäksi ympäristövaliokunnan mietintö ei rajaudu suojelemaan vain metsiä, vaan myös esimerkiksi mangrovesoita ja kuivia alueita. Komission tulee myös asetuksen voimaanastumisen jälkeen arvioida, mikäli asetusta tulisi laajentaa kattamaan sokeriruokoa, etanolia ja kaivostuotteita, ja mikäli suojeltaviin alueisiin tulisi lisätä esimerkiksi turvesuot, savannit ja kosteikot. Asetusehdotuksen mukaan EU:n markkinoille tuotteita tuovien yritysten tulisi varmistaa, etteivät tuotteet ole aiheuttaneet metsäkatoa. Asiaa valvottaisiin muun muassa satelliittikuvien tai paikan päällä tehtävien tarkistusten perusteella. Ympäristövaliokunta asetti mietinnössään vertailupisteekseen 31. joulukuuta 2019 – tämän jälkeen metsäkatoon myötävaikuttaneiden tuotteiden tuonti olisi kielletty. Ympäristövaliokunta säilytti komission esityksen ehdotuksen alkuperämaiden luokittelusta metsäkadon osalta kolmeen riskikategoriaan (korkean, keskitason ja matalan riskin maihin) – esimerkiksi matalan riskin maista tuottavien tuotteiden kohdalla tuontiyrityksillä olisi vähemmän velvoitteita. EP:n täysistunnon on määrä äänestää mietinnöstä syyskuun täysistunnossa.

Tšekin ministerit esittelivät puheenjohtajakauden sektorikohtaisia painopisteitä EP:n valiokunnissa

Tšekin ministerit esittelivät puheenjohtajakauden sektorikohtaisia painopisteitä lukuisissa EP:n valiokunnissa 11.–13. heinäkuuta. Ulkoasiainvaliokunnan (AFET) kuultavana ollut Tšekin ulkoministeri Jan Lipavský luetteli painopisteiksi Ukrainan, energian, puolustuksen, talouden ja demokratian. Hän korosti tarvetta jatkaa Ukrainan tukemista, varoitti "Ukraina-väsymyksen" vaaroista ja kehotti toimittamaan aseita Ukrainaan nopeammin ja lisäämään ponnisteluja Ukrainan sodanjälkeisen jälleenrakentamisen helpottamiseksi. Lipavský alleviivasi myös tarvetta vahvalle transatlanttiselle kumppanuudelle sekä keskustelua siitä, miten EU:n pitäisi arvioida uudelleen suhteitaan Venäjään pitkällä aikavälillä. Puolustuksen saralla Lipavský korosti strategisen kompassin toimeenpanoa erityisesti kriisinkestävyyden ja hybridiuhkien suhteen.

Ympäristövaliokunnan (ENVI) kuultavana ollut ympäristöministeri Anna Hubáčková puolestaan korosti haluavansa keskittyä ilmastohaasteiden osalta myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, sillä äärisääolosuhteita esiintyy jo. Painopistealueiksi Hubáčková luetteli 55-valmiuspaketin aloitteita koskevien sopujen saavuttamisen, ennallistamisasetusehdotuksen, haavoittuvien kotitalouksien suojelun vihreän siirtymän aikana sekä maailmanlaajuisen ilmasto- ja ympäristöyhteistyön.

Teollisuusvaliokunnassa (ITRE) vierailut teollisuus- ja kauppaministeri Jozef Síkela puolestaan toisti Tšekin pyrkivän vähentämään EU:n riippuvuutta venäläisestä fossiilisesta energiasta REPowerEU-suunnitelman mukaisesti. Hän totesi ilmastotoimien olevan siirtymässä merkittävässä roolissa ja kertoi Tšekin jatkavan työtä ilmastoneutraaliutta kohti, turvaten samalla kohtuuhintaisen energian kansalaisille. Tšekki pyrkii Síkelan mukaan myös nopeuttamaan uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyjä, parantamaan energiatehokkuutta ja energiansäästöä sekä tukemaan siirtymää vähähiilisiin ja uusiutuviin energialähteisiin. Tšekki keskittyy myös toimitusten monipuolistamiseen ja haluaa avustaa komissiota EU:n energiafoorumissa yhteishankintoja varten, jotta varmistetaan, että kaikilla jäsenvaltioilla on riittävästi energiaa talven varalle. Ministeriesittelyt jatkuvat EP:n valiokunnissa vielä syyskuussa.

EP:n kansainvälisen kaupan valiokunta keskusteli vapaakauppasopimuksesta Uuden-Seelannin kanssa – ympäristön kannalta kunnianhimoinen sopimus sai laajaa kiitosta

Kansainvälisen kaupan valiokunta (INTA) keskusteli komission Uuden-Seelannin kanssa neuvottelemasta vapaakauppasopimuksesta (Agence Europe). Valiokunta suhtautui erittäin positiivisesti vapaakauppasopimuksen sisältöön – EP on pitkään toivonut ympäristön kannalta kunnianhimoisempia vapaakauppasopimuksia. Toive toteutui Uuden-Seelannin kanssa tehdyn sopimuksen myötä, sillä sopimuksen mukaan kummallekin osapuolelle voidaan määrätä rangaistuksia, jos ne eivät noudata Pariisin ilmastosopimusta tai kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiä sopimuksia koskien pakkotyövoimaa, lapsityövoimaa, kokoontumisvapautta tai syrjinnän poistamista. Lisäksi EU ja Uusi-Seelanti sopivat toimivansa yhdessä fossiilisten polttoaineiden valtiontukien lopettamiseksi, joskin tämä on vähemmän sitovaa. Kansainvälisen kaupan valiokunnan puheenjohtaja Bernd Lange (S&D, DE) kertoi olevansa "todella hämmästynyt" sopimuksen sisällöstä, ja luonnehti kyseessä olevan "maailman edistynein, nykyaikaisin ja edistyksellisin sopimus." Useat mepit toivoivat keskustelussa sopimuksen ripeää ratifiointia. Koska sopimus ei sisällä investointiin liittyviä kohtia, sen katsotaan lukeutuvan EU:n yksinomaiseen toimivaltaan, eikä sopimusta tarvitse ratifioida kansallisella tasolla. EU-puheenjohtajamaa Tšekki on ilmoittanut haluavansa edistää vapaakauppasopimuksia, ja toivoo myös Uuden-Seelannin kanssa solmitun sopimuksen nopeaa ratifiointia.

EP:n sisämarkkinavaliokunta hyväksyi kantansa luottosopimuksia koskevaan direktiiviin

Sisämarkkinavaliokunta (IMCO) hyväksyi tiistaina kantansa luottosopimuksia koskevaan direktiiviin. Sisämarkkinavaliokunnan kanta on vahvistaa komission alkuperäistä esitystä (Agence Europe) kesäkuulta 2021. Kateřina Konečnán (Vasemmisto, CZ) mietintö direktiivistä hyväksyttiin suurella enemmistöllä (42 puolesta, 1 vastaan, 1 tyhjä). Mietinnön mukaan direktiivin tulisi kattaa kaikki luottosopimukset 150 000 euroon asti, ja jäsenmaat voisivat päättää tosiasiallisen ylärajan riippuen niiden taloustilanteesta. Jäsenmaat voisivat myös tehdä rajoitettuja muutoksia velvoitteisiin, kun kyseessä olisi enintään 200 euron suuruiset lainat, korottomat ja ilman muita kuluja myönnettävät lainat tai kolmen kuukauden kuluessa takaisin maksettavat lainat, joista peritään vähäisiä kuluja. Mietinnössä esitetään myös lisävaatimuksia lainanottajien luottokelpoisuuden arvioimiseksi ennen lainan myöntämistä – muun muassa tietoja kuluttajan nykyisistä velvoitteista tai elinkustannuksista. Kuluttajilta, joilla ei ole merkittävää luottohistoriaa, voitaisiin huomioida myös muita tietoja (esimerkiksi televiestintäpalveluiden tarjoajilta). Sosiaalisesta mediasta saatuja tietoja ja terveystietoja ei kuitenkaan tulisi ottaa huomioon. Kuluttajien tulisi mietinnön mukaan aina saada vakiomuotoista tietoa, jotta he voisivat vertailla eri tarjouksia ja ymmärtää lainojen ja luottokustannusten oikeudelliset ja taloudelliset seuraukset. Euroopan parlamentin jäsenet korostivat, että luottomainonnassa olisi kaikissa tapauksissa oltava selkeä ja näkyvä varoitus siitä, että lainaaminen maksaa. Kuluttajia tulisi myös muistuttaa oikeudesta peruuttaa luottosopimus ilman perusteluja 14 kalenteripäivän kuluessa.

 

2. Komissiossa

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

 

Kollegion kokous 20. heinäkuuta. Todennäköisenä aiheena:

Energia – talveen varautuminen (Timmermans)

Komission tulevien kokousten alustavat aiheet.

Nostoja komissaarien alkavan viikon tapaamisista:

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja energiakomissaari Kadri Simson vierailevat maanantaina Azerbaidžanissa.

Komission johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans vierailee maanantaina ja tiistaina Berliinissä, jossa hän osallistuu Petersberg Climate Dialogue -tapahtumaan ja tapaa sekä Saksan ulkoministeri Annalena Baerbockin että Yhdysvaltojen ilmastoerityislähettilään John Kerryn.

Kaikki komissaarien tapaamiset.

 

VIIME VIIKOLLA KOMISSIOSSA

Vuoden 2022 oikeusvaltiokertomus vahvistaa komission huolet koskien Unkarin ja Puolan oikeuslaitosten itsenäisyyttä

Komissio julkaisi keskiviikkona vuoden 2022 oikeusvaltiokertomuksen. Kertomus sisältää yleiskatsauksen oikeusvaltiotilanteen kehityksestä koko EU:ssa ja 27 maakohtaista lukua, joissa tarkastellaan jäsenmaiden kehitystä heinäkuun 2021 jälkeen. Tämän vuoden kertomus sisältää myös ensimmäistä kertaa kullekin jäsenmaalle osoitettuja suosituksia. Kertomuksessa tarkastellaan oikeusvaltiokehitystä neljällä keskeisellä osa-alueella, joita ovat oikeuslaitos, korruptiontorjunta, median moniarvoisuus ja vapaus, sekä muut keskinäiseen valvontaan liittyvät institutionaaliset kysymykset. Oikeuslaitoksen itsenäisyyden suhteen oikeusvaltiokertomus vahvisti komission esittämät huolet (Agence Europe) koskien Unkarin ja Puolan oikeuslaitosten itsenäisyyttä. Puolassa tuomareiden nimityksiä koskevat epäsäännöllisyydet jatkuvat (EUObserver), ja Puolan odotetaan muun muassa toimeenpanevan EU-tuomioistuimen sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen aiemmat päätökset. Unkarin kohdalla kertomuksessa todetaan, ettei oikeuslaitoksen itsenäisyyttä koskeviin huoliin ole otettu kantaa. Unkarin toivotaan vahvistavan sen kansallisen tuomarineuvoston roolia sekä Unkarin korkeimman oikeuden tuomarinimityksiä koskevia sääntöjä. Korruptiontorjunnan kohdalla kertomuksessa nostetaan esiin joitain parannuksia. Esimerkiksi Suomen huomioidaan valmistelevan vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia. Myös keskiviikkona julkaistu korruptioon liittyvä Eurobarometri-kysely osoittaa korruption olevan kuitenkin yhä vakava huolenaihe EU:n kansalaisille ja yrityksille. Median osalta kertomuksessa tarkasteltiin muun muassa uutismedian moniarvoisuutta ja journalistien turvallisuutta. Komissio pyrkii lisäämään medioiden omistajuuden ja vaikutusvallan läpinäkyvyyttä (Euractiv) syyskuussa julkistettavassa medianvapausasetuksessa. Keskinäiseen valvontaan liittyvät institutionaalisten kysymysten suhteen oli myös havaittavissa parannusta joidenkin jäsenmaiden lisättyä valtaoikeuksia esimerkiksi perusoikeuksia valvoville virnaomaisille tai oikeusasiamiehelle.

Komission kesän 2022 talousennusteen mukaan Ukrainan sota heikentää talousnäkymiä

Komissio julkaisi kesän 2022 talousennusteen, jonka mukaan Ukrainan sota vaikuttaa edelleen kielteisesti EU:n talouteen. Sodan vuoksi talouskasvu on hitaampaa ja inflaatio nopeampaa kuin mitä kevään talousennusteessa arvioitiin. Riskit ovat edelleen suuria ja riippuvat sodasta. Kesän 2022 talousennusteen mukaan EU:n talous kasvaa 2,7 prosenttia vuonna 2022 ja 1,5 prosenttia vuonna 2023. Ukrainan sota on lisännyt energian ja elintarvikkeiden hintoihin kohdistuvia nousupaineita. Tämä lisää maailmanlaajuista inflaatiopainetta, heikentää kotitalouksien ostovoimaa ja aiheuttaa rahapoliittisten toimien käynnistämisen oletettua nopeammin. EU:n talous on erityisen altis energiamarkkinoiden häiriöille EU:n ollessa riippuvainen Venäjän fossiilisista polttoaineista. Maailmantalouden kasvun heikkeneminen puolestaan vähentää ulkoista kysyntää. Viimevuotinen elpyminen ja odotettua vahvempi ensimmäinen vuosineljännes pönkittänee kasvua vuonna 2022. Talouden toimeliaisuuden odotetaan kuitenkin olevan vaimeaa loppuvuoden ajan. Talouskasvun ennakoidaan kiihtyvän vuonna 2023 palautumiskykyisten työmarkkinoiden, inflaation maltillistumisen, elpymis- ja palautumistukivälineen tuen ja edelleen suurten säästöjen ansiosta. EU:n inflaation ennustetaan olevan vuonna 2022 ennätyksellisen korkeat 8,3 prosenttia, mutta hidastuvan 4,6 prosenttiin vuonna 2023. Inflaatioon vaikuttaneiden energian ja elintarvikkeiden nousevat hinnat laajensivat hintapaineet myös palveluihin ja muihin tavaroihin. Inflaatioennustetta tarkistettiin kevään talousennusteesta huomattavasti ylöspäin. Inflaation ennustetaan olevan euroalueella suurimmillaan 8,4 prosenttia vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Tämän jälkeen inflaatio hidastunee sekä euroalueella että koko EU:ssa alle 3 prosenttiin vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä, kun tarjontarajoitteista ja raaka-aineiden hinnoista johtuvat paineet poistuvat.

 

3. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.

 

Alkavalla viikolla neuvostoissa:

Maanantai 18. heinäkuuta

Maatalous- ja kalastusneuvosto, 18. heinäkuuta

Ulkoasiainneuvosto, 18. heinäkuuta

Tiistai 19. heinäkuuta

EU–Azerbaidžan-yhteistyöneuvosto, 19. heinäkuuta

Kilpailukykyministerien epävirallinen kokous (sisämarkkinat ja teollisuus), 19.–20. heinäkuuta

Keskiviikko 20. heinäkuuta

Kilpailukykyministerien epävirallinen kokous (sisämarkkinat ja teollisuus), 19.–20. heinäkuuta

Torstai 21. heinäkuuta

Kilpailukykyministerien epävirallinen kokous (tutkimus), 21.–22. heinäkuuta

Perjantai 22. heinäkuuta

Kilpailukykyministerien epävirallinen kokous (tutkimus), 21.–22. heinäkuuta

Kaikki neuvostojen kokoukset.

 

VIIME VIIKOLLA NEUVOSTOSSA

Kroatia sai virallisen hyväksynnän euroon liittymisestä – euro tulee käyttöön 1. tammikuuta 2023

Kroatia sai tiistaina talous- ja rahoitusasioiden neuvostolta virallisen hyväksynnän sen eurojäsenyydelle. Päätöksen myötä Kroatia ottaa euron käyttöön 1. tammikuuta 2023. Kroatian valtiovarainministeri Zdravko Marić sanoi olevansa optimistinen euron käyttöönoton suhteen (Politico), huolimatta nykyisestä korkeasta inflaatiosta. Marić totesi euron hyötyjen olevan paljon haittoja suurempia. Kroatia teki oman tutkimuksensa euron käyttöönoton inflaatiovaikutuksista muissa uudemmissa euromaissa – hinnat nousivat ensimmäisen eurovuoden aikana 0,2–0,4 prosenttia. Tämä kuitenkin johtui pääosin siitä, että liikkeet näkivät rahayksikön vaihdon sopivana tilanteena pyöristää hintojaan ylöspäin. Marić odotti euron käyttöönoton pienentävän valtion osto- ja myyntihinnan erotuksia (spread), jonka uskotaan toimivan vastapainona EKP:n ja muiden keskuspankkien päätöksille nostaa korkoja.

EU-puheenjohtajamaa Tšekki aikoo tiedustella jäsenmaiden suhtautumista EU:n päätöksentekoprosesseja koskeviin muutoksiin

EU-puheenjohtajamaa Tšekki valmistelee kyselyä, jossa se aikoo tiedustella jäsenmaiden suhtautumista EU:n päätöksentekoprosesseja koskeviin muutoksiin (Euractiv). Kysely tulee keskittymään muutoksiin, jotka olisi mahdollista toteuttaa nykyisten perussopimusten puitteissa, erityisesti siirtymälausekkeiden avulla. Siirtymälausekkeet sisältyvät vuonna 2007 solmittuun Lissabonin sopimukseen, ja niiden avulla on mahdollista muuttaa sopimuksen päätöksentekovaatimuksia ilman perussopimusmuutoksia. Siirtymälausekkeiden käyttöönoton avulla voitaisiin luopua yksimielisyysvaatimuksesta neuvoston päätöksenteossa, esimerkiksi EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla. Euractivin tietojen mukaan yksimielisyyspäätöksenteosta koko ulko- ja turvallisuuspolitiikan alueella on epätodennäköistä – sen sijaan mahdollista on yksimielisyysvaatimuksesta luopuminen tietyissä tapauksissa, kuten pakotelistoista päätettäessä. Siirtymälausekkeen käyttöönotto vaatii kuitenkin neuvoston yksimielisen päätöksen sekä joissain tapauksissa mahdollisesti myös Euroopan parlamentin hyväksynnän.

Neuvosto kritisoi voimakkaasti EP:n budjettiesitystä, jossa ehdotetaan yli 150 uuden viran perustamista parlamenttiin

Neuvoston EU-suurlähettiläät kritisoivat voimakkaasti EP:n vuoden 2023 budjettiesitystä (Politico), jossa EP on pyytänyt varoja yli 50 uuden virkamiehen ja 100 uuden avustajan palkkaamiseen. EP:tä kritisoitiin jo viime vuonna sen toivottua ja saatua yli 100 uutta virkaa, useiden jäsenmaiden nähdessä muutaman miljoonan lisäkustannukset turhina. Politicon kanssa puhuneen diplomaattilähteen mukaan EP oli tällöin luvannut, että kyseessä olisi viimeinen budjetin lisäys, jota se pyytäisi nykyisen vuoteen 2027 ulottuvan rahoituskehyksen puitteissa. EP on vastannut neuvoston kritiikkiin kertomalla uusien virkojen liittyvän kyberturvallisuuteen. Neuvosto ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa ole torpannut EP:n budjettiesitystä (Politico). EU-toimielimillä on vuosikymmeniä ollut herrasmiessopimus, jonka mukaan ne eivät puuttuisi toistensa budjetteihin.

Neuvostojen lehdistötiedotteet.

 

4. Muissa uutisissa

EU:n tilintarkastustuomioistuimelta arvio omien varojen uudistuksesta

EU:n tilintarkastustuomioistuin julkaisi perjantaina lausunnon, joka koskee lainsäädäntöehdotuksia omien varojen uudistamiseksi NextGenerationEU -elpymisvälineen rahoittamista varten. Next Generation EU -elpymissuunnitelman jäsenvaltioille annettava rahoitustukea varten komissio lainasi jäsenvaltioilta varoja. Lainojen takaisinmaksamiseksi komissio on ehdottanut kolmea uutta omien varojen luokkaa. Yksityiskohdat eivät ole riittävän selviä perusteelliseen arviointiin, mutta tarkastajien mukaan uusien tulonlähteiden hallinnointia varten ehdotetuilla säännöillä on ansionsa. Uusia ja vanhoja omia varoja koskevista säännöistä olisi kuitenkin tehtävä johdonmukaisempia, ja ne olisi yhdistettävä yhdeksi säädökseksi.

 

5. Kannanottopyynnöt ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

 

Viime viikolla julkaistut kannanottopyynnöt:

Valtiontukea koskeva Århusin yleissopimuksen valvontakomitean asia: vaikutukset/vaihtoehdot (kilpailu, ympäristö; tiedonanto; 13. heinäkuuta – 5. lokakuuta)

Viime viikolla alkaneet julkiset kuulemiset:

Valtiontukea koskeva Århusin yleissopimuksen valvontakomitean asia: vaikutukset/vaihtoehdot (kilpailu, ympäristö; tiedonanto; 13. heinäkuuta – 5. lokakuuta)

Kaikki Euroopan komission kannanottopyynnöt ja julkiset kuulemiset.


Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset