Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 20.–26.9.2021

Julkaistu 20.9.2021 12.40
Muokattu 20.9.2021 12.45

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 20.–26.9.2021

Alkavan viikon keskeiset tapahtumat

Komission kollegion kokous pidetään keskiviikkona 22.9. Todennäköisiä aiheita ovat EU:n ja kehitysmaiden välisen tullietuusjärjestelmän päivittäminen ja EU:n strategia entisten taistelijoiden aseistariisunnan, demobilisaation ja yhteiskuntaan sopeuttamisen tukemiseksi.

Euroopan parlamentissa vietetään tällä vihreää viikkoa, eli parlamentin jäsenet työskentelevät parlamentin ulkopuolella.

EU:n neuvostot kokoontuvat liikenne- ja energiaministereiden epäviralliseen kokoukseen, jossa käsitellään uusiutuvia energialähteitä koskevaa direktiiviä ja energiatehokkuusdirektiiviä, jotka ovat molemmat osa 55-valmiuspakettia. Yleisten asioiden neuvostossa Slovenia esittelee painopisteensä seuraaville kuukausille. Lisäksi työllisyys-, sosiaali- ja terveysministerit kokoontuvat epäviralliseen kokoukseen.


Viime viikon keskeiset tapahtumat

Komissio julkaisi yhdessä EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa uuden EU:n strategian indopasifiselle alueelle, perusti terveysuhkiin varautumisesta ja reagoimisesta vastaavan EU:n viranomaisen (HERA) sekä linjasi kestävää muotoilua edistävän uusi Eurooppalainen Bauhaus -aloitteen suuntaviivoja.

Euroopan parlamentti kokoontui syksyn ensimmäiseen täysistuntoon. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti parlamentille toisen Unionin tila -puheensa, jossa hän keskittyi puhumaan ilmastotoimista ja vihreää siirtymää edistävästä elpymis- ja palautumistukivälineestä sekä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Parlamentin jäsenet keskustelivat 55-valmiuspaketista, jonka poliittiset ryhmät ottivat pääasiassa hyvin vastaan. Mepit keskustelivat myös muun muassa EU:n Venäjä-strategiasta, maahanmuuttoa helpottavasta erityisosaajadirektiivistä, Afganistanin tilanteesta ja terveysunionista.

Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

 

1. Parlamentin tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

 

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa vietetään vihreää viikkoa, eli parlamentin jäsenet työskentelevät parlamentin ulkopuolella.

Median vapaus. Kansalaisvapauksien valiokunnan valtuuskunta matkustaa Slovakiaan ja Bulgariaan perehtymään tiedotusvälineiden vapauteen, toimittajien suojeluun ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen tilaan. Bratislavassa ja Sofiassa Euroopan parlamentin jäsenten odotetaan tapaavan kansalaisyhteiskunnan edustajia ja valtion virkamiehiä.

Arktinen alue. Ulkoasiainvaliokunnan valtuuskunta vierailee Tanskassa, Grönlannissa ja Islannissa keskustelemassa arktisen politiikan eri näkökohdista ministerien ja kansanedustajien sekä EU:n rahoittamissa hankkeissa työskentelevien tutkijoiden kanssa. Valiokunta on viimeistelemässä mietintöluonnostaan EU:n arktisen strategian päivityksestä.

Eläinten suojelu kuljetuksen aikana. Eläinten suojelua kuljetuksessa käsittelevän tutkintavaliokunnan (ANIT) valtuuskunta matkustaa Bulgariaan katsomaan eläinten hyvinvointiin ja eläinten kuljetuksiin liittyviä vaikeuksia. Parlamentin jäsenet tapaavat maatalousministerin, joitakin Bulgarian eläinlääkintäasiantuntijoita ja vierailevat Bulgarian ja Turkin rajalla.

Kansalaispaneelit/Euroopan tulevaisuuskonferenssi. Kansalaispaneeleiden keskustelut jatkuvat Strasbourgissa, jonne kokoontuu 200 kansalaista. Tämän viikon paneelissa keskitytään eurooppalaiseen demokratiaan ja arvoihin, oikeuksiin, oikeusvaltioon ja turvallisuuteen. Paneeleita on kaikkiaan neljä ja kukin kokoontuu syksyn aikana kolmeen istuntoon. Kansalaispaneelit esittävät ideoita ja suosituksia, jotka otetaan huomioon tulevaisuuskonferenssin kokouksissa, erityisesti konferenssin täysistunnoissa ja lopulta tuloksia arvioivassa loppuraportissa.

 

2. Komission tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

 

Kollegion kokous keskiviikkona 22. syyskuuta.

Todennäköisiä aiheita:

  • EU:n ja kehitysmaiden välisen tullietuusjärjestelmän päivittäminen (Dombrovskis)
  • Yhteislausuma EU:n strategisesta lähestymistavasta entisten taistelijoiden aseistariisunnan, demobilisaation ja yhteiskuntaan sopeuttamisen tukemiseksi (Borrell)

Komission tulevien kokousten alustavat aiheet löytyvät täältä.

 

Nostoja komissaarien viikon tapaamisista:

Maanantai 20. syyskuuta

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen osallistuu New Yorkissa korkean tason pyöreän pöydän keskusteluun ilmastosta YK:n pääsihteeri António Guterresin johdolla.

Vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava komissaari Frans Timmermans tapaa Antiguan ja Barbudan pääministerin Gaston Brownen.

Digitalisaatiosta vastaava komissaari Margrethe Vestager tapaa Euroopan tietosuojavaltuutetun Wojciech Wiewiórowskin.

Tiistai 21. syyskuuta

Puheenjohtaja Ursula von der Leyen osallistuu Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 76. istunnon avaamiseen.

Sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton on Washingtonissa virkamatkalla.

Keskiviikko 22. syyskuuta

Digitalisaatiosta vastaava komissaari Margrethe Vestager pitää avajaispuheen Ranskan kansallisen hallintokoulun (ENA) eurooppalaisten asioiden kurssin avajaispäivässä Pariisissa.

Demokratiasta ja väestönkehityksestä vastaava komissaari Dubravka Šuica esittelee lasten oikeuksia koskevan EU:n strategian Italian Senaatissa lapsista vastaavalle valiokunnalle.

Torstai 23. syyskuuta

Maataloudesta vastaava komissaari Janusz Wojciechowski pitää avauspuheenvuoron videoyhteyksin Politicon järjestämässä Future of Food & Farming -kokouksessa.

Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen pitää videopuhelun YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) pääsihteerin Rebeca Grynspanin kanssa.

Perjantai 24. syyskuuta

Talouskomissaari Paolo Gentiloni pitää puheen videoyhteyksin ensimmäisessä tullissa työskenteleville naisille järjestetyssä korkean tason kansainvälisessä tapahtumassa. Tapahtuman järjestää Euroopan komission verotuksen ja tulliliiton pääosasto (TAXUD) ja Maailman tullijärjestö (WCO).

Terveydestä ja ruokaturvallisuudesta vastaava komissaari Stella Kyriakides vierailee Kyproksen neurologian ja genetiikan tutkimusinstituutissa Nikosiassa.

Kaikki komissaarien tapaamiset löytyvät täältä.

 

3. Etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

 

Etenemissuunnitelmat:

Matkailupalvelut – lyhytaikaista vuokrausta koskeva aloite (Sisämarkkinat; Asetusehdotus)

Nuorisotoimintaohjelma – nuorten saaminen mukaan EU:n ulkoiseen toimintaan (Nuoret; Yhteinen tiedonanto)

Julkiset kuulemiset:

Viime viikolla ei käynnistyneitä julkisia kuulemisia.

Kaikki Euroopan komission etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset.

 

4. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.

 

Kansainvälinen huippukokous, 20.–24. syyskuuta 2021. Komission puheenjohtaja ja Eurooppa-neuvoston presidentti Charles Michel ja ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell Fontelles osallistuvat YK:n yleiskokouksen 76. istuntoon.

Liikenne- ja energiaministerien epävirallinen kokous, 21.–23. syyskuuta 2021. Energiaministerien epävirallisessa kokouksessa käsitellään uusiutuvia energialähteitä koskevaa direktiiviä ja energiatehokkuusdirektiiviä, jotka ovat molemmat osa 55-valmiuspakettia.

Yleisten asioiden neuvosto, 21. syyskuuta 2021. Puheenjohtajamaa Slovenia esittelee painopisteensä seuraaville kuukausille. Ministerit keskustelevat 21.–22. lokakuuta pidettävän Eurooppa-neuvoston kokouksen esityslistaehdotuksesta. Asialistalla on lisäksi EU:n koronatoimet, EU:n ja Ison-Britannian suhteet ja Euroopan tulevaisuuskonferenssi.

Työllisyys-, sosiaali- ja terveysministerien epävirallinen kokous, 23.–24. syyskuuta 2021.

Eurooppa-neuvoston ja EU:n neuvostojen kokouskalenteri löytyy täältä.

 

5. Komissiossa viime viikolla

5.1 Uusi strategia indopasifiselle alueelle: EU haluaa olla Afrikan itärannikolta Tyynenmeren saarivaltioihin ulottuvalla alueella "näkyvämpi ja aktiivisempi"

Komissio ja EU:n ulkosuhdehallinto julkaisivat torstaina uuden EU:n strategian indopasifiselle alueelle (pdf) (EUH) (indopasifisen strategian tiivistelmä (EUH)). Strategia pohjautuu EU:n neuvoston huhtikuun linjauksiin (EU:n neuvosto) ja kuvaa syyt, periaatteet, yleisen lähestymistavan sekä konkreettisia keinoja yhteistyön tiivistämiseksi alueen maiden kanssa. Komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin painotti julkistuksen yhteydessä Afrikan itärannikolta Tyynenmeren saarivaltioihin ulottuvan alueen taloudellista, demografista ja poliittista painoarvoa.  Von der Leyen nosti indopasifisen alueen myös Unionin tila -puheeseensa (Euroopan komissio), luonnehtien uutta strategiaa "virstanpylvääksi" ja painottaen, että EU:n on oltava alueella "näkyvämpi ja aktiivisempi".

Strategia sisältää joukon toimia, koskien muun muassa kauppaneuvotteluita, ilmasto- ja digitoimia sekä yhteystyötä tutkimuksen ja terveyden alueella. Yksittäisenä huomionarvoisena toimena on EU-maiden merivoimien läsnäolon vahvistaminen alueella. Jäsenmaat toimisivat näin ensimmäistä kertaa koordinoidusti sotilaallisin resurssein Kiinan lähinaapurustossa. Läsnäolon lisäämisen pohjana on Helsingissä elokuussa 2019 EU:n puolustusministerien epävirallisessa kokouksessa keskusteltu Guineanlahdella pilotoitu koordinoitu merivoimien läsnäolo (EU:n neuvosto) (Coordinated Maritime Presences, CMP). Esitetyn läsnäolon tarkempaan sisältöön saadaan lisävaloa EU:n neuvoston käsitellessä ensi alkuvuodesta pilotin oppeja. Merkillepantavaa strategiapaperissa on myös Kiinan mainitseminen nimeltä.

Indopasifinen alue on noussut geopoliittiseksi ja -taloudelliseksi polttopisteeksi (Chatham House). Useat keskeiset maat ovat päivittämässä strategioitaanmukaan lukien UK alkuvuoden strategiaselonteossaan (Gov UK) – ja luomassa päivitettyjä toimintalinjauksia. Kiina ja sen nousu on tärkeä kehityskulkujen taustatekijä. Kiinan toimet ovat lisänneet vauhtia erilaisiin liittoumiin, näistä esimerkkejä ovat Intian, Japanin ja Australian välinen toimitusketjujen kriisinkestävyyden talousallianssi, Australian, Intian, Japanin ja Yhdysvaltojen nelinkeskinen turvallisuusdialogi (Quad, Quadrilateral Security Dialogue) sekä viime viikolla samoin julkistettu ristiriitaisen vastaanoton EU:n piirissä – ei  vähiten Ranskan – saanut (Politico) Australian, UK:n ja Yhdysvaltojen välinen turvallisuuskumppanuus AUKUS (Financial Times), jossa Australian on määrä rakentaa ydinkäyttöisten sukellusveneiden laivasto.

5.2 Terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomainen (HERA)

Komissio perusti viime viikolla terveysuhkiin varautumisesta ja reagoimisesta vastaavan EU:n viranomaisen (HERA) (Euroopan komissio). HERAn (Euroopan komissio) (pdf) tehtävänä on ehkäistä ja havaita terveysuhkia ja reagoida niihin nopeasti. Sen avulla ennakoidaan uhkia ja mahdollisia terveyskriisejä keräämällä tietoja ja kehittämällä tarvittavia valmiuksia. Hätätilanteessa HERA vastaa lääkkeiden, rokotteiden ja muiden lääketieteellisten vastatoimien, kuten käsineiden ja maskien kehittämisestä, tuotannosta ja jakelusta. Näistä oli usein pulaa koronavirustoimien ensimmäisessä vaiheessa. HERA täyttää EU:n terveysuhkiin ja -valmiuteen liittyviä puutteita. Aloitetta torstaina esitellyt komission varapuheenjohtaja Margaritis Schinas toppuutteli odotuksia todeten (Politico), ettei HERA ole mullistava uudistus (game-changer) mutta kuitenkin rakenne, jolla on selkeä lisäarvo. Esitetyssä muodossa HERA toimii osana komissiota, eikä erillisenä virastona.

Jos EU:n tasolla todetaan kansanterveysuhka, HERA voi siirtyä nopeasti hätätoimiin korkean tason terveyskriisijohtokunnan johdolla. Tähän kuuluu myös nopea päätöksenteko ja hätätoimenpiteiden käynnistäminen. Se ottaa käyttöön hätärahoituksen ja menettelyt lääketieteellisten vastatoimien ja raaka-aineiden seurantaa, uutta kohdennettua kehittämistä, hankintaa ja ostoa varten.

HERA-ohjelman toimet perustuvat nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen (2022–2027) 6 miljardin euron budjettiin, josta osa saadaan NextGenerationEU-välineestä myönnettävästä lisämäärästä. Budjetti vastaa suuruusluokaltaan HERAn eräänlaisen esikuvan, Yhdysvaltojen saman toimialan viranomaisen BARDAn 1,5 miljardin dollarin vuotuista budjettia (Politico), joskin Yhdysvalloissa on esiintynyt vaatimuksia määrärahojen kasvattamiseksi.

5.3 Kestävä, esteettinen ja osallistava uusi eurooppalainen Bauhaus

Komissio esitteli viime viikolla Uusi Eurooppalainen Bauhaus -aloitteen konseptia (Euroopan komissio). Aloite on erityisen tärkeä komission puheenjohtaja von der Leyenille, joka myös toi sen esille unionin tilaa käsittelevässä puheessaan: "ajatellaanpa uutta eurooppalaista Bauhaus-aloitetta, joka on saanut arkkitehtien, suunnittelijoiden ja insinöörien luovuuden kukkimaan kaikkialla unionissa." Aloitteen tavoitteena on luoda uutta elämäntapaa, jossa kestävä kehitys yhdistyy toimiviin design-ratkaisuihin, aiheuttaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä ja johon kaikilla on varaa.

Bauhausin tavoitteena on tukea hankkeita, jotka edistävät kestäviä, esteettisiä ja osallistavia muutoksia (Tiedonanto ja liitteet, Euroopan komissio). Hakuja suunnataan julkiselle sektorille, mutta myös startup-yrityksille ja kansalaislähtöisille hankkeille. Kansalaisten osallisuus onkin tärkeässä roolissa aloitteessa, ja tarkoituksena on järjestää esimerkiksi kansalaispaneeleja, missä paikalliset voivat keskustella ja esittää omia hankkeitaan.

Uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitetta rahoitetaan jo olemassa olevista EU:n rahoitusohjelmista. Ensimmäiset rahoitushaut järjestetään vuosina 2021 ja 2022. Rahoitusta saadaan muun muassa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja sen alaohjelmista, kuten sisämarkkinaohjelmasta, Life-ohjelmasta ja Euroopan aluekehitysrahastosta. Näistä EU:n ohjelmista osoitetaan vuosina 2021–2022 noin 85 miljoonaa euroa uuden eurooppalaisen Bauhausin hankkeisiin. Uusi eurooppalainen Bauhaus sisällytetään myös monien muiden EU:n ohjelmien painopisteisiin. Yhteyksiä muihin ohjelmiin määritetään aloitteen yhteydessä esitetystä Bauhaus ekosysteemistä (New European Bauhaus policy ecosystem). Huomionarvoisesti mukana on runsaasti vihreän kehityksen ohjelmaan kytkeytyviä aloitteita.

Komissio järjestää ensimmäistä kertaa keväällä 2022 "New European Bauhaus Festival" -tapahtuman. Tapahtuma koostuu kolmesta kokonaisuudesta: foorumista, joka käynnistää poliittisia suuntaviivoja linjaavat keskustelut, messuista, tarjoavat tilaisuuden esitellä hankkeita, prototyyppejä ja tuotoksia sekä erilaisia menetelmiä, teknologioita ja tuotteita, sekä juhlatilaisuudesta, joka tarjoaa suurelle yleisölle suunnattua kulttuuriohjelmaa, kuten näyttelyitä, esityksiä ja keskusteluja.

 

6. Parlamentissa viime viikolla

6.1 Täysistuntoviikko: komission puheenjohtajan vuoden keskeisin EU:n tilaa käsittelevä puhe

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti vuotuisen Unionin tila -puheen (Euroopan komissio) Strasbourgin täysistunnossa. Puheensa alussa von der Leyen korosti, että Eurooppa päätti reagoida yhdessä ennennäkemättömään terveys- ja talouskriisiin ja se voi olla ylpeä saavutuksistaan (Euroopan parlamentti). Nyt Euroopan rokotekattavuus on maailman huippua, vaikka se on myös jakanut puolet rokotetuotannostaan muun maailman kanssa. Von der Leyen puhui Euroopan tulevaisuudesta hyvin toiveikkaasti.

Komission puheenjohtaja keskittyi puhumaan ilmastotoimista ja vihreää siirtymää edistävästä elpymis- ja palautumistukivälineestä sekä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikasta (Politico). Keskeisiä ulko- ja turvallisuuspolitiikan avauksia olivat EU:n puolijohteiden omaehtoisen valmistuskapasiteetin ja ekosysteemin vahvistaminen (European Chips Act) sekä nimenomaisesti Kiinan Vyö ja tie (Belt and Road) investointihankeen kilpailijaksi tarkoitettu Global Gateway aloite, jonka Financial Times nosti puheesta omaksi uutisekseen (Financial Times). Taloudesta ja taloussääntöjen uudistamisesta von der Leyen puolestaan puhui yllättävän vähän (Politico). Myös Euroopan tulevaisuuskonferenssi sai vain lyhyen maininnan, jossa von der Leyen korosti nuorten tärkeää roolia ja komission sitoutumista konferenssin johtopäätösten toimeenpanoon.

Von der Leyenin puheessa korostuivat muutenkin nuoret, koska koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi nuorten elämiin. Nuoruuden aikaan kuuluu ihmisten tapaaminen, uusien asioiden kokeminen ja sitä kautta identiteetin muodostuminen, minkä vuoksi yhteiskunnan sulkutila on vaikuttanut erityisen painavasti nuoriin. Euroopan tulevaisuus on myös väistämättä nuorten käsissä. Puheenjohtaja julisti vuoden 2022 Euroopan nuorten vuodeksi (Euroopan parlamentti).

6.2 Täysistuntoviikko: poliittiset ryhmät linjasivat näkemyksensä 55-valmiuspaketista

Komission esittämästä 55-valmiuspaketista keskusteltiin Euroopan parlamentin täysistunnossa ensimmäistä kertaa tiistaina (Agence Europe). Keskustelu käytiin kuukausi sitten julkaistun IPCC:n ilmastoraportin ja kesän 2021 luonnonkatastrofien valossa. Vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava komissaari Frans Timmermans korosti, että 55-valmiuspaketin lähestymistapa on holistinen ja sen ydintavoitteena on reilu taakanjako. Uusien asetusten myötä kohtuuhintainen uusiutuva energia tulisi kaikkien saataville.

EPP-ryhmä toi esille yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyskysymyksiä: hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ei saa heikentää yritysten kilpailukykyä ja työpaikat energiaintensiivisillä aloilla eivät saa vaarantua uusien säädösten seurauksena. Peter Liese (Saksa) oli tyytyväinen sekä uudistettuun päästökauppajärjestelmään että sosiaaliseen ilmastorahastoon, joka kompensoi päästökauppajärjestelmästä kansalaisille aiheutuvia kustannuksia. Kaiken kaikkiaan EPP ryhmä suhtautui ilmastopakettiin hyvin myönteisesti.

S&D-ryhmää edustavan Mohammed Chahimin (Alankomaat) mukaan 55-valmiuspaketista ei pitäisi jättää mitään pois, kaikki säädökset ovat tärkeitä. Ilmaisista päästöoikeuksista ja progressiivisesta energiaverotuksesta tulisi keskustella lisää. Tärkeintä on, että vihreä siirtymä on reilu.

Renew Europe -ryhmän edustaja ilmaisi selkeästi, ettei ryhmä kannata polttoainejakelun päästökauppajärjestelmän laajentamista koskemaan myös rakennuksia ja tieliikennettä – poliittinen hinta tälle on liian korkea. Muuten ryhmä tukee 55-valmiuspakettia täysin.

Vihreät/EFA-ryhmän edustaja ilmaisi ryhmän vahvan kannatuksen ilmastopaketille ja korosti konkreettisten toimien tärkeyttä. Vihreät kannattaisivat jopa kunnianhimoisempia päästötavoitteita. Miljoonat ihmiset ympäri maailman kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista – Euroopalla on erityinen vastuu ilmastotoimien toteuttamisessa.

ID-ryhmä suhtautui ilmastopakettiin varauksellisesti ja korosti, että 55-valmiuspaketista aiheutuvat kulut tulee laskea tarkasti. Edustajan mukaan hiilidioksidipäästöt kasvavat kaikkialla maailmassa, mutta verrattuna muihin maanosiin Euroopassa on jo nyt enemmän rajoittavia sääntöjä.

6.3 Täysistuntoviikko: muita aiheita

Mepit keskustelivat työperäisestä maahanmuutosta, EU:n Venäjä-strategiasta, Afganistanin tilanteesta ja afgaaninaisten haavoittuvaisesta asemasta sekä Euroopan terveysunionin vahvistamisesta.

Mepit hyväksyivät erityisosaajadirektiivin (blue card) uudistuksen, jolla pyritään sujuvoittamaan työperäistä maahanmuuttoa ja helpottamaan näin työvoimapulaa (Euroopan parlamentti). Uudistus tekee joustavammat ehdot hakijoille ja työnantajille: Jatkossa sinistä korttia voiva hakea henkilöt, joilla on työsopimus tai sitova tarjous vähintään kuudeksi kuukaudeksi (tällä hetkellä vaatimus on 12 kk) ja korkeakoulututkinto tai työkokemusta. Uudistus laskee palkkasummaa, joka hakijoiden on vähintään ansaittava (jatkossa 100–160 % jäsenvaltion keskimääräisestä bruttopalkasta, tällä hetkellä 150 % tai enemmän). Uudistuksen myötä pakolaiset voivat hakea EU:n sinistä korttia myös muissa jäsenvaltioissa kuin siinä, joka myönsi turvapaikan. Uusi sininen kortti parantaa laillisia maahanmuuttoreittejä Eurooppaan ja on houkuttelevampi ja realistisempi.

Mepit toivovat EU:lta uutta, demokratiaa tukevaa Venäjä-strategiaa (Euroopan parlamentti). Päätöslauselmassa mepit arvioivat EU:n ja Venäjän suhteiden tilaa ja korostavat, että Venäjän kansalaiset ja Putinin hallinto ovat kaksi eri asiaa. Päätöslauselma on harvinaisen tyly, sillä Putinin hallinto on meppien mukaan "pysähtynyt autoritaarinen kleptokratia, jota johtaa oligarkkien piirin ympäröimä elinikäinen presidentti". Suomalaiset mepit äänestivät pääsääntöisesti päätöslauselman puolesta. Eero Heinäluoma, Miapetra Kumpula-Natri ja Mauri Pekkarinen äänestivät tyhjää. Heinäluoman mukaan kannanotto menee esityksissään äärimmäisyyksiin eikä tarjoa uusia käyttökelpoisia aineksia EU–Venäjä-kanssakäymiseen: "ehdotukset ovat kovin kaukana EU-neuvoston ulkopolitiikan ja Suomen ulkopolitiikan linjoista" (Eero Heinäluoma).

Mepit ehdottavat erityistä viisumiohjelmaa afgaaninaisille (Euroopan parlamentti). Parlamentti tuomitsi Afganistanin väkivaltaisen valtauksen ja vaatii lisää humanitaarista apua sekä koordinointia haavoittuvien ihmisten suojeluun. Meppien mukaan on tärkeää neuvotella Taliban-hallinnon kanssa, mutta ei tunnustaa sitä. Useimmat afgaanipakolaiset hakevat suojelua naapurimaista. Siksi EU:n tulee tukea näitä maita ja antaa humanitaarista apua, jotta ruokaa, vettä, hygieniatuotteita ja lääkkeitä saadaan vietyä apua tarvitseville. Tämä tuki ei kuitenkaan korvaa EU:n varsinaista muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikkaa, jonka tulee keskittyä sijoittamaan kaikkein haavoittuvimmat ihmiset. Mepit esittävät, että EU perustaisi viisumiohjelman afgaaninaisille, jotka hakevat suojaa talibanhallinnolta.

Mepit toivovat Euroopan terveysunionilta parempaa tautienehkäisyä ja rajatylittävää yhteistyötä (Euroopan parlamentti). Mepit ovat valmiita neuvottelemaan jäsenmaiden kanssa EU:n tautienehkäisy- ja valvontakehyksen (ECDC) vahvistamisesta, jotta rajatylittäviin terveysuhkiin voidaan vastata yhdessä. Erityisesti EU:n hankinta- ja ostosopimuksiin tarvitaan lisää avoimuutta. Mepit haluavat, että ECDC:n toimivaltuuksia laajennetaan tartuntatautien lisäksi myös merkittäviin ei-tarttuviin tauteihin, muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin, syöpiin, hengityselinsairauksiin, diabetekseen ja psyykkisiin sairauksiin.

6.4 Euroopan parlamentin fokusryhmien suosituksia parlamentin toiminnan kehittämiseksi otetaan kokeilukäyttöön

Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli ilmoitti viime viikolla, että useita Euroopan parlamentin fokusryhmien suosituksia otetaan käyttöön kokeilumielessä seuraavien täysistuntojen aikana (Agence Europe). Fokusryhmät ovat parlamentin sisäisiä työryhmiä, joiden tarkoituksena on kehittää parlamentin toimintaa. Kaikki suositukset ovat luettavissa täällä. Fokusryhmät on nähty osaksi Sassolin kampanjaa jatkokaudelle Euroopan parlamentin puhemieheksi (Politico).

Keväällä perustettiin neljä fokusryhmää käsittelemään täysistuntouudistusta, parlamentaaristen valtaoikeuksien vahvistamista, parlamentaarisen diplomatian edistämistä sekä suhteita kansalaisiin ja tehokasta viestintää (Agence Europe).

Yhtenä tavoitteena on lisätä parlamentin työn näkyvyyttä suurelle yleisölle, erityisesti vahvistamalla yhteydenpitoa tiedotusvälineiden kanssa. Parlamentin jäsenet pitävät tarpeellisena, että täysistunnoista raportoitaisiin perusteellisemmin ja että jäsenmaiden medioiden toimittajien kouluttamiseen EU-asioista laitettaisiin enemmän resursseja. Meppien mukaan Euroopan parlamentin pitäisi näkyä enemmän sosiaalisessa mediassa kansalaisten tavoittamiseksi.

Viestintäasioita käsittelevä fokusryhmä vaatii päätösten ja äänestystulosten selkeämpää tiedottamista. Lainsäädäntötyön läpinäkyvyyden lisääminen on tärkeää parlamentaarisen työn legitiimiyttä vahvistamiseksi koko Euroopan tasolla. Lehdistölle suunnattuja tiedotustilaisuuksia tulisi järjestää myös epävirallisista kolmikantakokouksista (trilogit).



Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset