Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Eduskunta turvallisuuden tekijänä: Miten ruokaturva varmistetaan muuttuvassa ilmastossa?

Julkaistu 7.11.2018 14:00
Muokattu 7.11.2018 16:13

Eduskunta turvallisuuden tekijänä: Miten ruokaturva varmistetaan muuttuvassa ilmastossa?

​Eduskunta turvallisuuden tekijänä –keskustelusarjan neljännessä seminaarissa keskusteltiin siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa ruuantuotantoon ja miten kestävä ja haavoittuvainen suomalainen ruokajärjestelmä on.

Puhemies Paula Risikko avasi tilaisuuden. Avauspuheenvuorossaan Risikko toi esiin ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikutukset, jotka tuovat haasteita asumiseen, työhön, terveyteen, kulutukseen ja ruuantuotantoon.

Risikko mainitsi hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuoreen erikoisraportin. Raportin mukaan lämpenemisen jatkuminen nykyistä vauhtia aiheuttaa merkittäviä riskejä sekä ihmisille että luonnolle. Risikko painotti puheenvuorossaan, että lisätoimia tarvitaan sekä valtioiden että yksilöiden tasolla, jotta ilmastonmuutosta saadaan hidastettua. Risikon mukaan on tärkeää, että pystytään myös varautumaan edessä olevaan muutokseen.

"Ruoka on osa turvallisuutta. Ruokaturva tarkoittaa, että kaikilla ihmisillä on joka päivä riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa elääkseen ja pärjätäkseen" Risikko sanoi ja jatkoi, että toimivalla ruokahuollolla turvataan suomalaisille riittävä ja turvallinen ravinnon saanti.

Risikko toi esiin, että ilmastonmuutos vaikuttaa globaaliin ruokaturvaan monella tavalla. Muuttuva ilmasto vaikuttaa myös satoihin ja siten ruoan laatuun ja saatavuuteen. Epävarmuus ja pula ruoasta aiheuttavat myös ilmastopakolaisuutta ja konflikteja, Risikko lisäsi.

Risikko painotti, että on tärkeää säilyttää kotimaisen maataloustuotannon osaaminen ja resurssit riittävällä tasolla jo sitäkin varten, että tuotantoa pystyttäisiin lisäämään mahdollisissa poikkeusoloissa ja kriisitilanteissa. Risikko penäsi, että ruokaturvan säilyttämisessä on maatalouden lisäksi huomioitava Suomen elintarvikeketjua tukeva logistinen järjestelmä ja että infrastruktuuri olisi kestävällä pohjalla.

Kaisa Karttunen e2 Tutkimuksesta toi alustuksessaan esiin näkemyksen ruokaturvan neljästä pilarista: saatavuus, saavutettavuus, vakaus ja käyttö. Karttunen kertoi, että ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin ruokaturvan pilareihin monella eri tavalla. Esimerkiksi sadot pienevät ja sään ääri-ilmiöt vaikuttavat vakauteen. Myös eri viljakasvien ravintosisältö köyhtyy ilmaston lämmetessä. Merkittäviä muutoksia tuo jo puolen asteen lämpötilan nousu, mutta kahden asteen nousu kaksinkertaistaa vaikutukset. Karttunen painotti, että Pariisin ilmastosopimusta varten tehdyt sitoumukset ovat riittämättömät ja johtavat yli kolmen asteen keskilämpötilan nousuun.

Karttunen kertoi ilmastonmuutoksen vaikuttavan kasvien satotasoon merkittävällä tasolla, jolloin maapallon edellytykset tuottaa kasveja pienenee ja se vaikuttaa kielteisesti tuotantomahdollisuuksiin. Sopeutumistoimilla tilannetta voi korjata, mutta niihin on ryhdyttävä nopeasti, Karttunen korosti. Karttunen totesi, että ennakointi ja varautuminen on edullisempi vaihtoehto, kuin vahinkojen korjaaminen.  Karttunen penäsi, että varautumisen keinoja tulisi kehittää ja selviytymis- ja sietokyvyn rakentamista laajentaa.

Ari Paloviita Jyväskylän yliopistosta toi esiin ruokajärjestelmän haavoittuvuuteen ja kestävyyteen liittyviä toimia. Ruokajärjestelmän tärkein lopputulema on ruokaturva. Paloviidan mukaan järjestelmä on kuitenkin usein haavoittuvainen ja siihen tulee varautua. Hän muistutti, että haavoittuvuudessa ei ole kyse vain ulkoisesta uhkasta, vaan haavoittuvuus on myös sisäisesti aiheutettua.

Paloviita toi esiin, että aiemmin ruokaturvasta on puhuttu lähinnä kehitysmaiden kohdalla, ja että länsimaissa ruokaturvaa on pidetty aiemmin itsestään selvänä. Tilanne on muuttunut nyt ilmastonmuutoksen edetessä. Myös tekninen infrastruktuuri on tullut haavoittuvaiseksi johtuen ilmastonmuutoksesta.

Paloviita painotti, että ruokajärjestelmän kestävyyden päämääränä on turvata hyvät elämisen mahdollisuudet. Maailman väkiluku on nousemassa jopa kymmeneen miljardiin YK:n ennusteen mukaan ja kulutusmallien muuttaminen nousee avainasemaan. Paloviita toi esiin vaatimukset kasvihuonepäästöjen hillitsemisestä. Paloviidan mukaan kulutusmallien muuttaminen ja teknologian hyödyntäminen ovat tässä avainasemassa ja että ruokaturvan kestävyysmuutoksessa merkittävää on muun muassa kasvipainotteisiin ruokavalioihin siirtyminen. Länsimainen ruokavalio perustuu eläinperäiseen ruokavalioon ja kasvipohjaisten ruokavalioiden lisääminen vaatii muutoksia koko ruokajärjestelmässä. Paloviita totesi, että edistystä Suomessa on jo havaittu ja mainitsi esimerkkinä suomalaisen kasvisproteiinien käyttö lisääntymisen.

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari kommentoi, että viljelymaiden tehostaminen ja väestönkasvun hillitseminen ovat tärkeässä asemassa. Kalmarin mukaan on tärkeää, että ruoantuotannossa alkutuotantopooli, elintarvikepooli, kauppa- ja jakelupooli pohtivat yhdessä, miten kriisitilanteessa toimitaan. Kalmari painotti, että entistä tärkeämpää, että ruokaomavaraisuus on mahdollisimman korkealla. Kalmarin mukaan esimerkiksi valkuaiskasviomavaraisuuden tulisi olla korkeampi kuin se tällä hetkellä on. Kalmarin muistutti, että nykyinen, alle 20% valkuaisomavarasuusaste on liian matala.

Kalmari muistutti, että ruokahävikin pienentämisen merkitys on suuri. "Voimme itse tehdä paljon", Kalmasi sanoi. Kalmari päätti puheenvuoronsa toteamalla, että ilmastonmuutos täytyy pyrkiä estämään ja että siihen tulee varautua varmistamalla ruokatuotanto.  

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Satu Hassi toi esiin kommettipuheenvuorossaan, että ilmastonmuutos ja ruoan tuotanto vaikuttavat toinen toisiinsa, ja että pienikin lämpeneminen heikentää satoja. Uhkana on muun muassa merenpinnan nousu, mikä pienentää viljelyalaa. Myös pölyttäjäkato on ruokaturvan kannalta merkittävä riski, Hassi lisäsi. Hassi muistutti, että hiilinielut heikkenevät, kun metsiä raivataan pelloiksi. Raivauksia aiheuttaa erityisesti karjatalouden vaatimat suuret peltoalat.

Hassi toi esiin, että ruoantuotanto voi olla osa ratkaisua. Peltojen hiilipitoisuutta voisi kasvattaa ja näin saada pelloista hiilinielu. Hassi toi esimerkin Ranskasta, jossa on tehty aloite viljelymaiden hiilipitoisuuden lisäämisestä neljällä promillella vuosittain. Merkittävänä ratkaisuna Hassi mainitsi myös eläinperäisen ravinnon osuuden vähentämisen ja sen korvaamisen kasvisvalkuaisella sekä innovatiiviset ratkaisut, kuten torniviljelyn.

 

Eduskunta turvallisuuden tekijänä -keskustelut lähetetään suorana verkossa. Tämän päivän verkkolähetyksen tallenne ja asiantuntijoiden esitykset ovat katseltavissa eduskunnan verkkosivuilla.

Eduskunta turvallisuuden tekijänä -tilaisuudet jatkuvat keskiviikkona 14.11. klo 8.30-10, jolloin kysytään mikä uhkaa Suomen ulkoista turvallisuutta. Keskusteluissa on tarkoituksena luoda yhteinen tilannekuva laaja-alaisesti turvallisuudesta maassamme. Tavoitteena on myös tunnistaa uusia keinoja, jotka edistävät kansalaisten turvallisuutta.

Sosiaalisessa mediassa keskusteluun voi osallistua aihetunnisteella #turvallisinmaa.

Lisätietoa Eduskunta turvallisuuden tekijänä -keskusteluista

Aihealueet