Eduskunta turvallisuuden tekijänä: Työn turvallisuuden perusteet muuttumassa

Julkaistu 28.11.2018 13.15
Muokattu 28.11.2018 13.24

​Puhemies Paula Risikko Eduskunta turvallisuuden tekijänä -keskustelussa 7.11.2018

Eduskunta turvallisuuden tekijänä: Työn turvallisuuden perusteet muuttumassa

​Puhemies Paula Risikon aloitteesta järjestetty Eduskunta turvallisuuden tekijänä -keskustelusarja päättyi tänään. Kahdeksannen keskustelun otsikkona oli Työ muuttuu, katoaako turvallisuus?

Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela selvitti alustuksessaan työn muutosta tilastollisesta näkökulmasta. Kaksi kolmasosaa suomalaisten työsuhteista on edelleen kokoaikaisia ja jatkuvia, Sutela kertoi. Suuri muutos on kuitenkin esimerkiksi itsensä työllistävien määrän tuplaantuminen 2000-luvulla.

Työelämän muutosta kuvaa myös irtisanomisen uhan kokemisen pitkäaikainen, trendinomainen lisääntyminen. 2000-luvulla ilmiö on laajentunut koskemaan myös ylempiä toimihenkilöitä, mikä varmasti näkyy myös aiheesta käytävässä keskustelussa, Sutela totesi.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Tuomo Alasoini käsitteli puheenvuorossaan työn turvallisuuden perusteiden muutoksia ja digitalisoitumisen vaikutuksia työelämän turvallisuudelle.

Työn turvallisuuden perusteissa korostuvat lisääntyvästi hyvän työsuorituksen ja lojaalisuuden sijasta mm. oman hyödyllisyyden osoittaminen, muutosmyönteisyys ja sosiaalinen älykkyys, Alasoini kertoi. Työnantajan tarjoamasta työllisyyslupauksesta on siirrytty työllistyvyyslupaukseen, jonka ytimenä ovat työn kautta avautuvat mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen eli ns. ennakoiva muutosturva.

Tutkijat ovat esittäneet hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, kuinka suuri osa työtehtävistä on automatisoitavissa teknologisen kehityksen myötä.

Tuomo Alasoinin mukaan olennaista on tunnistaa työtä suojaavat tekijät, joista keskeisiä ovat työtehtäviin liittyvät luova ja sosiaalinen älykkyys. Muihin OECD-maihin verrattuna Suomessa on vähän suuren automaatioriskin työpaikkoja, mikä johtuu Alasoinin mukaan suomalaisten työtehtävien korkeasta erikoistumisen ja vaikeuden asteesta.

Alasoini havainnollistikin työelämän turvallisuushaasteita liioittelun ja realismin akselilla: liioiteltu haaste on työn loppuminen, mutta osaamisen riittäminen työelämän muutoksessa on haasteena merkittävä ja todellinen.

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov muistutti kommenttipuheenvuorossaan, että yksittäisille ihmisille teknologian mukanaan tuomat suuret muutokset omiin työtehtäviin ovat aina kokonaisvaltaisia. Siitä seuraavia haasteita on pystyttävä taklaamaan, Filatov sanoi. Työssä on myös voitava kokea yhdenvertaisuutta työsuhteen muodosta riippumatta, eikä erilainen työsuhteen muoto saa johtaa huonommuuden tunteeseen, Filatov sanoi.

Puhemies Paula Risikko kokosi yhteen keskustelua, jossa asiantuntijat kommentoivat myös eduskunnan mahdollisuuksia parantaa työelämän turvallisuutta.

Pitäisi luoda strategia, joka tukee pärjäämistä teknologian muuttamassa työelämässä, Risikko sanoi. Työn johtamisen ja koulutuksen merkitys korostuu, mutta niin myös itsensä johtaminen, mikä on tärkeää jo fyysisen ja henkisen jaksamisen näkökulmasta, Risikko arvioi.


Eduskunta turvallisuuden tekijänä -keskustelujen tavoitteena on syksyn kuluessa ollut luoda laaja-alainen kuva turvallisuudesta Suomessa.

Keskusteluissa on käsitelty turvallisuutta mm. suurvalta- ja geopolitiikan, ilmastonmuutoksen, kyberturvallisuuden, nuorten ja vanhusten turvallisuuden, ruokaturvan ja sosiaaliturvan näkökulmista.

Aihealueet
Puhemiehet; Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta