EU:n terrorismin vastaisten toimien ajankohtaiskatsaus

Eurobarometri-kyselyt ovat osoittaneet, että kansalaiset odottavat kasvavissa määrin Euroopan unionilta toimia terrorismin torjumiseksi. Komissio onkin tehnyt lukuisia aiheeseen liittyviä aloitteita, ja myös Euroopan parlamentti on perustanut erityisvaliokunnan pohtimaan terrorismin torjunnan kehittämistä. Viimeisimmät terrori-iskut ovat osoittaneet tarpeen varautua uudenlaisiin iskukohteisiin ja tekotapoihin, mistä syystä komissio esitti viime viikolla terrorismin vastaisessa paketissaan useita uusia toimenpiteitä seuraaville 16 kuukaudelle. Paketissa tähdätään kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan ja pyritään varautumaan kaikenlaisiin uhkiin riippumatta niiden toteutumisen todennäköisyydestä.

Todennäköisimmin toteutuvia terroriuhkia vaikuttavat tällä hetkellä olevan veitsien ja rekkojen kaltaisilla suhteellisen helposti saatavilla olevilla välineillä tehtävät iskut avoimiin julkisiin tiloihin. Tästä syystä komissio sisällytti viime viikon pakettiinsa julkisten tilojen suojelemista koskevan toimintasuunnitelman ja ilmoitti jatkavansa liikennevälineiden turvallisuuden vahvistamista erimerkiksi laatimalla ohjeistuksen siitä, millaisia turvallisuusjärjestelyjä tulisi toteuttaa rekkojen kaappausten ja luvattomien käyttöönottojen estämiseksi. Huomattavasti veitsi- tai rekkaiskua epätodennäköisempänä komissio pitää kemiallista, biologista tai radiologista hyökkäystä, mutta kokonaisvaltaisen lähestymistavan nimissä sisällytti pakettiinsa myös niihin varautumista koskevan toimintasuunnitelman. Lisäksi paketissa varaudutaan todennäköisyydeltään jonnekin edellä mainittujen uhkien välimaastoon sijoittuviin pommi-iskuihin, joiden osalta komissio aikoo nyt käynnistyvän arvioinnin tuloksista riippuen esittää ensi vuoden alkupuolella muutoksia räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamista ja käyttöä koskevaan asetukseen.

Terroristien jäljille pääseminen edellyttää usein erilaisten tietojärjestelmien käyttöä sekä terroristien käyttämien salausten purkamista. Molempien osalta toiminnan kehittämisestä sopimista ovat hidastaneet erityisesti tietosuojaan liittyvät huolet. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että yksittäisiä tietojärjestelmiä (EES, ETIAS, ECRIS, SIS, Eurodac) koskevista ehdotuksista olisi mahdollista sopia Euroopan parlamentin ja neuvoston kesken viimeistään ensi vuoden alussa, minkä jälkeen komissio voi tehdä odotetun ehdotuksensa näiden järjestelmien paremmasta yhteentoimivuudesta. Lisäksi komissio aikoo tehdä ensi vuoden alussa ehdotuksia sähköisessä muodossa olevan todistusaineiston rajatylittävän saatavuuden parantamiseksi sekä vahvistaa salausten purkamiseen liittyvää osaamista muun muassa lisäämällä Europolin henkilöstöresursseja ja rahoittamalla asianosaisten viranomaisten koulutusta.

Tietosuojakysymykset ovat heijastuneet myös kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön terrorismin torjumiseksi Euroopan unionin tuomioistuimen todettua viimekesäisessä lausunnossaan, että suunniteltua EU:n ja Kanadan välistä matkustajarekisteritietojen vaihtoa koskevaa sopimusta (PNR-sopimus) ei voida tehdä sen nykyisessä muodossa, koska useat sen määräyksistä eivät sovi yhteen unionin perusoikeuksien kanssa. Komissio pyysikin viimeviikkoisen pakettinsa yhteydessä neuvostolta uutta neuvottelumandaattia, jotta se voisi neuvotella PNR-sopimuksen muuttamisesta tuomioistunnon lausunnon mukaisesti. Muina terrorismin torjumiseksi tehtävään kansainväliseen yhteistyöhön liittyvinä seikkoina komissio nostaa paketissaan esille muun muassa EU:n liittymisen Euroopan neuvoston terrorismin ennaltaehkäisyä koskevaan sopimukseen ja sen lisäpöytäkirjaan sekä tietojenvaihtosopimusten laatimisen Europolin ja eräiden kolmansien maiden välillä.

Kattava lähestymistapa terrorismin torjuntaan tarkoittaa paitsi kaikenlaisiin uhkiin varautumista myös yhdistelmää kovia ja pehmeitä keinoja terrori-iskujen ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi. Iskujen ennaltaehkäisyssä olennaisessa roolissa on pehmeitä keinoja hyödyntävä radikalisoitumisen torjunta, jossa päävastuu on jäsenmailla. Komission roolina on tukea jäsenmaita jakamalla parhaita käytäntöjä ja antamalla suosituksia, joista yksi tuore esimerkki on syyskuussa annettu ohjeistus vihaan, väkivaltaan ja terrorismiin yllyttävän laittoman verkkosisällön torjumiseksi. Radikalisoitumisen torjunnan lisäksi sisäisen turvallisuuden alalla on muitakin kysymyksiä, joissa EU:n toimivalta on vähäinen. Toimivaltarajoihin törmännevät myös esimerkiksi komission pitkän tähtäimen suunnitelmat eurooppalaisen tiedusteluyksikön perustamisesta sekä terrorismin vastaisen toiminnan sisällyttämisestä Euroopan syyttäjänviraston tehtäviin.​

EU-asiat; Brysselin asiantuntijan katsaukset

Julkaistu 27.10.2017 9:20
Muokattu 27.10.2017 9:25