Iäkkäiden ihmisten oikeudet esillä eduskunnan turvallisuusseminaarissa

Julkaistu 21.11.2018 13.40
Muokattu 21.11.2018 13.51

Iäkkäiden ihmisten oikeudet esillä eduskunnan turvallisuusseminaarissa

Puhemies Paula Risikon aloitteesta järjestettävän Eduskunta turvallisuuden tekijänä -keskustelusarjan kuudes osa käsitteli turvallista vanhuutta Suomessa. Keskustelussa puheenvuorot käyttivät Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin, Tampereen yliopiston professori Marja Jylhä ja Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Aho. Kommenttipuheenvuoron piti tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Stefan Wallin.

"Elinikä tulevaisuudessa voi olla Suomessa jopa 105 vuotta, joten iäkkäät ihmiset ovat hyvin heterogeeninen ryhmä", puhemies Risikko totesi avauspuheenvuorossaan. Hän muistutti, että Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa, ja on tärkeää, että esimerkiksi vanhuuspalvelulaki toimii.

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin esitteli puheenvuorossaan Eduskunnan oikeusasiamiehen keinoja valvoa iäkkäiden ihmisten perusoikeuksien toteutumista Suomessa. Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonta kohdistuu erityisen haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeuksien toteutumiseen. Laillisuusvalvonnassa pyritään turvaamaan, että jokainen ikääntyvä henkilö saa perustuslaissa turvatut välttämättömän hoivan ja huolenpidon sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

"Yhteiskunnan ja ympäristön tulee huolehtia, että ne sopivat myös vanhenevalle ihmiselle. Valitettavasti yömajatkin alkavat nykyään olla vanhenevien ihmisten hoivapaikkoja", Sakslin sanoi. 

Vuonna 2017 Eduskunnan oikeusasiamies ratkaisi 30 kantelua, jotka koskivat omaishoitoa, kotihoitoa, palveluasumista ja asiakasmaksuja. Samana vuonna tehtiin yhdeksän ennalta ilmoittamatonta tarkastusta ympärivuorokautista hoivaa tarjoaviin asumispalveluyksiköihin ja laitoksiin. Painopiste oli kohteissa, joissa asui muistisairaita vanhuksia. 

Sakslin kertoi, että vanhusten yksiköihin tehtävissä tarkastuksissa kiinnitetään aina huomiota rajoitustoimenpiteiden käyttöön sekä niiden kestoon, kirjaamiseen ja päätöksentekoon. Vanhuksiin kohdistuu rajoittamistoimenpiteitä kuten sitomista ja lukitsemista. Jo esimerkiksi sängynlaidat saattavat rajoittaa vanhuksen liikkumista. Sakslin tiivisti, että rajoittavista toimista pitäisi luopua ja lisätä ihmisen itsemääräämisoikeutta. 

Professori Marja Jylhä korosti puheenvuorossaan, että "suuri kysymys on, että kun vanhuus pitenee, ovatko vanhuusvuodet myös parempia, terveempiä, turvallisempia?" Jylhän mukaan on ongelmallista, että samaan aikaan kun vanhusten ympärivuorokautinen hoito on vähentynyt, kotihoidon saatavuus on heikentynyt. 

"Tulee tilanteita, että ihminen on kotona, mutta hän ei tiedä olevansa kotona. Se lisää turvattomuuden tunnetta."

Jylhä ehdotti puheenvuorossaan, että eduskuntapuolueet ryhtyisivät keskustelemaan siitä, miten vanhuspalvelut jatkossa rahoitetaan. Hän esitti, että vanhusten palvelujen saatavuus on heikentynyt ainakin vuodesta 2010 lähtien. 

Jylhän mukaan suurin osa yli 85-vuotiaista asuu omassa tavallisessa kodissaan, haluaa asua siellä, eikä koe jatkuvaa yksinäisyyttä eikä turvattomuutta.  Suuri osa yli 85-vuotiaista ei kuitenkaan saa tarvitsemaansa hoitoa tai pelkää ettei saa sitä tarvitessaan. Jylhä totesi, että tämä on keskeinen yksinäisyyttä ja turvattomuutta aiheuttava tekijä ikäihmisille itselleen, kaikille vanheneville ihmisille ja heidän omaisilleen.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Aho puhui puheenvuorossaan erityisesti ikääntyneisiin kohdistuneista rikoksista. Näistä tyypillisimpiä ovat erilaiset huijaukset ja nettirikollisuus, romanssipetokset, pankkiautomaattiharhautukset ja tunnusluku-urkinnat. Pelkästään vuonna 2017 poliisi sai noin tuhat valepoliisirikoksia koskevaa ilmoitusta.

Ahon mukaan petosrikollisuus, jossa asianomistajana on yli 65-vuotiaat, on kasvanut vuosina 2010—2017 liki 200 prosenttia. Aho sanoi, että poliisin ja muiden viranomaisten pitäisikin tehostaa vanhuksille suunnattua tiedottamista ja esimerkiksi senioreiden tietotekniikkakoulutuksissa on otettava esille, kuinka nettipetoksilta ja -huijauksilta suojaudutaan.

Loppupuheenvuorossaan Puhemies Risikko sanoi kannattavansa Eduskunnan oikeusasiamiehen resurssien lisäämistä, jotta iäkkäiden ihmisten oikeuksien valvonta ja edistäminen olisivat aiempaa ennakoivempaa. Hän myös toivoi "ikäystävällisempää Suomea", jossa suhtautuminen ikääntymiseen olisi nykyistä positiivisempaa. 

Keskustelun videotallenne
Tilaisuuden tausta-aineistot

Aihealueet
Puhemiehet