Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti Ranne: Pohjoismainen yhteistyö perustuu luottamukseen ja ahkeruuteen

Julkaistu 12.7.2022 10.30

Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti Ranne: Pohjoismainen yhteistyö perustuu luottamukseen ja ahkeruuteen

Pohjoismaiden neuvoston varapresidentti, kansanedustaja Lulu Ranne osallistuu 12.7. Suomi-areenassa paneelikeskusteluun ruotsin kielen asemasta pohjoismaisessa yhteistyössä. Paneelikeskustelu on Pohjoismaiden ministerineuvoston ja Folktingetin yhteinen. Keskusteluun osallistuu myös pohjoismaisen yhteistyön ministeri Thomas Blomqvist, Folktingetin jäsen Sara Kemetter sekä ja EIT RawMaterials Pohjola & Baltian johtaja Olli Salmi.

Suomi toimii vuonna 2022 Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana. Ranne nostaa esille Suomen puheenjohtajuusohjelmaan kirjattuja tavoitteita.

"Kansalaisten luontevaa yhteistyötä on ollut Pohjolassa jo 1950-luvulta asti. Kansalaisten välistä kanssakäymistä on ollut paljon pidempään. Näissä kohtaamisissa on merkittävää lisäarvoa tuottanut toistemme kielten ymmärtäminen. Nykyään yhteistyö perustuu luottamukseen, ahkeruuteen sekä yhteisiin intresseihin", Ranne toteaa.

Suomen puheenjohtajuusohjelma eduskunnan sivuilla (pdf)

Pohjoismaiden neuvosto on vastustanut ministerineuvoston kulttuuribudjettiin tehtyjä leikkauksia. Pohjoismaiden neuvostolla on ollut mahdollisuus tehdä vuoden 2023 budjettia koskevia aloitteita ja se on toivonut muun muassa lisämäärärahoja kulttuuriin, koulutukseen ja kriiseihin varautumiseen.

"Olen tyytyväinen, että varmistimme neuvotteluissa ministerineuvoston kanssa yli 15 miljoonan Tanskan kruunun lisärahoituksen kulttuuri- ja koulutusalalle. Kulttuuri on avainasemassa pohjoismaisten kielten ja kulttuurien ymmärtämisen edistämisessä. Tämä ei ole ristiriidassa englannin kielen taidon kehittämisen kanssa. On varmistettava, että kielitaitomme vastaa elinkeinoelämän, tieteen ja tutkimuksen tarpeeseen maailman muutoksissa. Me emme saa jäädä kansainvälisessä kielitaidossa jälkeen muista maista", Ranne toteaa.

Lue lisää budjettineuvotteluista Pohjoismaiden neuvoston sivuilta (tiedote 29.6.2022)

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta on edistänyt pohjoismaisten kielten tasa-arvoa Pohjoismaiden neuvostossa. Suomen ja Islannin valtuuskuntien aloitteesta päivitettiin vuonna 2018 Pohjoismaiden neuvoston työjärjestystä siten, että kaikista Pohjoismaiden kansalliskielistä tuli Pohjoismaiden neuvoston virallisia kieliä.

Sisäinen päätös työjärjestyksen päivittämisestä Pohjoismaiden neuvoston sivuilla (pdf)

"Jokaisella Pohjoismaiden neuvoston jäsenellä on oikeus pitää puheenvuoroja, tehdä kirjallisia aloitteita ja saada kokousaineisto omalla äidinkielellään. Tämä mahdollistaa keskittymisen politiikan tekemiseen ja yhteistyömme varsinaiseen sisältöön. Pohjoismaiden neuvoston tulee ottaa vahvempi rooli sekä säilyttää asemansa keskeisenä toimijana uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa", Ranne painottaa.

Vuonna 2017 ministerineuvoston tekemässä mielipidetutkimuksessa ilmeni, että vain kahdeksan prosenttia pohjoismaisista kansalaisista oli sitä mieltä, että yhteinen kieli on pohjoismaisen yhteistyön perusta. Kolmasosa vastaajista taas totesi, että tärkein perusta yhteistyölle on yhteiset arvot ja yhteiskuntarakenteet. Tutkimuksen mukaan kansalaiset haluavat enemmän yhteistyötä turvallisuus- ja puolustusasioissa.

Tutustu tutkimusraporttiin Pohjoismaisen yhteistyön sivustolla (ruotsiksi, pdf)

"Kansainvälinen tilanne on muuttunut ja turvallisuustilanne on heikentynyt. Tämän tulisi näkyä pohjoismaisessa yhteistyössä. Peräänkuulutan lisää huoltovarmuuteen, siviilivalmiuteen ja kriisivarautumiseen liittyvää konkreettista yhteistyötä. Kieli ei saa edustaa estettä tälle yhteistyölle", Ranne toteaa.

Paneelikeskustelu järjestetään tiistaina 12.7. klo 10 osoitteessa Mikonkatu 20, Pori.

Lisätietoa keskustelusta Pohjoismaisen yhteistyön sivustolla​

Lisätietoa Pohjoismaiden neuvostosta Pohjoismaisen yhteistyön sivustolta

Aihealueet
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta