Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Sähkönsiirtohintojen nousua pyritään hillitsemään

Julkaistu 18.2.2021 20.25
Muokattu 18.2.2021 20.32
Eduskunnan täysistuntosali

Sähkönsiirtohintojen nousua pyritään hillitsemään

Eduskunnan täysistunnossa käytiin torstaina 18. helmikuuta lähetekeskustelu hallituksen esityksestä (He 265/2020), jonka tavoitteena on hillitä sähkönjakelun hintojen nousua jakeluverkonhaltijoiden kustannustasoa alentavilla ja kustannustason nousua loiventavilla toimenpiteillä. Ehdotetut muutokset muuttaisivat voimakkaasti jakeluverkonhaltijoiden sääntelyä.  Tavoite sähkön siirtohintojen hillitsemistä sisältyy myös pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmaan. 

Nykytilanteen keskeisenä ongelmana pidetään siirtohintojen kustannusten nousua. Sähkönjakelun hinnat kotitalouksille ovat nousseet selkeästi nousseet 2010-luvulla sekä nimellisesti että reaalisesti. Sähkön kokonaishinta sisältäen siirron, energian ja veron on noussut yhdeksän vuoden aikana noin 25 prosenttia ja siirtohinta 30 prosenttia. Verollinen siirtohinta on samaan aikaan noussut lähes 50 prosenttia eli verojen vaikutus asiakkaan loppulaskuun on ollut merkittävä. Toimitusvarmuuden parantamisen aiheuttama nousu näkyy vuoden 2013 sähkömarkkinalain voimaantulon jälkeen vuodesta 2014 alkaen.

Sähkönjakelun hintojen nousua pyritään hillitsemään esityksessä jakeluverkonhaltijoiden sääntelyä muuttamalla. Verkonhaltijan olisi suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä sähköverkkoa siten, että verkonhaltija tuottaisi palvelunsa kustannustehokkaalla tavalla. Jakeluverkon kehittämissuunnitelman avulla valvottaisiin jakeluverkon kehittämisen kustannustehokkuutta. Kehittämissuunnitelman tulisi sisältää myös suunnitelma kulutusjouston, sähkövarastojen, verkonhaltijan energiatehokkuustoimenpiteiden ja muiden resurssien mahdollisesta käyttämisestä vaihtoehtona jakeluverkon siirtokapasiteetin laajentamiselle.

Sähkönjakelun toimitusvarmuusvaatimusten täytäntöönpanoaikaa jatkettaisiin kahdeksalla vuodella vuoden 2036 loppuun pääasiassa haja-asutusalueella toimiville jakeluverkonhaltijoille, jotka joutuvat 2020-luvulla tekemään isoja verkkorakenteen muutoksia verkoissaan. 

Pitkien sähkökatkojen korvausten aikarajoja kiristettäisiin kompensaationa toimitusvarmuusvaatimusten viivästymiselle. Sähkönsiirron ja -jakelun maksujen korotuksen enimmäismäärää laskettaisiin 15 prosentista 8 prosenttiin. Pienimuotoisen sähköntuotannon liittäminen erillisellä linjalla kiinteistörajan yli sähkönkäyttöpaikkaan tai kiinteistön sähköverkkoon mahdollistettaisiin ilman jakeluverkonhaltijalta saatavaa lupaa.

Nykyinen sähkömarkkinalaki (588/2013) tuli voimaan 1 päivänä syyskuuta 2013. Sähkökatkojen asiakkaille aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi jakeluverkonhaltijoille asetettiin laissa tavoitteet sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi. Toimitusvarmuustavoitteet muodostavat jakeluverkonhaltijoille verkon suunnittelu- ja mitoitusperusteen. Myös kantaverkolle ja suurjännitteisille jakeluverkoille asetettuja toimintavarmuuden vaatimuksia täsmennettiin.

Lainmuutoksen taustaan vaikuttivat vuonna joulukuussa 2011 laajoille alueille Lounais- ja Etelä-Suomessa kohdistuneet talvimyrskyt. Myrskyjen kaatamien puiden sähkönjakeluverkkojen ilmajohdoille aiheuttamat vauriot johtivat laajoihin ja osaksi pitkäkestoisiin sähkökatkoihin haja-asutusalueella ja maaseututaajamissa. 

Vuonna 2017 lisättiin sähkömarkkinalakiin säännökset, joiden tarkoituksena on estää sähkönsiirron ja -jakelun kerralla tai lyhyen aikavälin sisällä tapahtuvien kohtuuttomien hinnankorotusten tekeminen. Säännökset perustuvat kuluttajasuojalain 4 luvun 1 §:n soveltamiskäytäntöön. Ne kuitenkin koskevat myös yritysasiakkaisiin kohdistuvia korotuksia, koska jakeluverkoissa on asiakkaina kuluttajien ohella myös yrityksiä, joiden suojan tarvetta ei voida erottaa kuluttajista. Lisäksi sääntely koskee sähkön siirtoverkkoja sekä suurjännitteisiä sähkönjakeluverkkoja. Suljetut jakeluverkot on rajattu sääntelyn ulkopuolelle.

Torstaina 18. helmikuuta täysistunnossa käytiin lähetekeskustelu myös sähkömarkkinalain sekä sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain muuttamisesta koskeviin aloitteisiin. Lähetekeskustelussa olivat tätä koskevat kansalaisaloite KAA 9/2020 vp) ja lakialoitteet LA 17/2020 vp ja LA 78/2020 vp. 

Lähetekeskustelun jälkeen hallituksen esitys lähetettiin talousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan tulee antaa lausunto.  

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa. 
Aihealueet
Täysistunto