Eduskunta keskusteli sisäisestä turvallisuudesta

Eduskunta käsitteli torstaina 20. huhtikuuta hallintovaliokunnan mietinnön (HaVM 5/2017) sisäisestä turvallisuudesta. Mietintö pohjautui valtioneuvoston selontekoon (VNS 6/2016).

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Juho Eerola (ps.) totesi esittelypuheenvuorossaan, että eduskunnan käsiteltävänä on kautta aikojen ensimmäinen sisäisen turvallisuuden selonteko ja ensimmäinen sisäisen turvallisuuden selontekomietintö.
Eerola totesi, että Suomen sisäinen turvallisuus on sidoksissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja muiden naapurivaltioidemme turvallisuustilanteisiin. Tilannekuva ja toimintaympäristö ovat nopeasti muuttuneet. Epävakaassa turvallisuustilanteessa kehityksen ennustettavuus on heikentynyt merkittävästi, eikä muutosta parempaan ole näköpiirissä.  Eerolan mukaan, on myös ”syytä huomata, ettei sisäisen turvallisuuden selonteko, osana tätä kolmen selonteon kokonaisuutta, ole niin sanotun arjen turvallisuuden selonteko vaan sisäisen turvallisuuden kovan ytimen selonteko, ja niin on ollut tarkoituskin. Mietinnössä toki tunnustetaan niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat turvallisuuteen, kuten syrjäytyminen, tuloerot, työllisyystilanne, äsken mainittu alkoholi- ja päihdepolitiikka, taloustilanne ja yhdenvertaisuus. Aihepiiri ei kuitenkaan voi olla liian laaja, jotta hallittu ja vaikutuksellinen työskentely on mahdollista. Kuten mietinnöstä ilmenee, varsin laajasta ja monitahoisesta kokonaisuudesta on tässä nyt kysymys, kun puhutaan sisäisen turvallisuuden niin sanotusta kovasta ytimestä.”

Eerola toi esiin, että odotukset selonteon suhteen ovat olleet suuret. ”Kuten mietinnöstä ilmenee, selonteko on kuitenkin osoittautunut suureksi pettymykseksi. Tilanteessa, jossa sisäisen turvallisuuden tilannekuva on muuttunut olennaisesti haastavammaksi, sisäministeriössä laaditun selonteon kehittämisnäkökulma on poikkeuksellisen ohut ja yleinen. Selonteon vastaus on kiteytettynä, että toiminta on muuttuneessa turvallisuustilanteessakin sopeutettava valtiontalouden kehyksiin, mikä merkitsee väistämättä turvallisuuden heikkenemistä.”, hän totesi.  

Eerolan mukaan selonteon tekstit vaikuttavat ainakin osin keskenään yhteensovittamattomilta. Vakavinta on, että eduskunnan toimeksiantoa ei ole otettu huomioon vaan eduskunnan hyväksymä lausuma selonteon sisällöstä on sivuutettu. Selonteon laadun lisäksi myös sen aikajänne poikkeaa kahdesta muusta edellä mainitusta turvallisuusselonteosta, joissa katsotaan tulevaisuuteen aina ensi vuosikymmenen puoliväliin saakka. Sisäisen turvallisuuden selonteon aikajänne on jäljellä oleva vaalikausi. Hallintovaliokunta on kuitenkin ottanut mietintöönsä saman ajallisen perspektiivin kuin UTP-selonteossa ja puolustusselonteossa eli tuonne ensi vuosikymmenen puoleenväliin saakka.

Hallintovaliokunta on selonteon puutteiden vuoksi joutunut mietintöä laatiessaan tekemään erittäin mittavan työn, jotta eduskunnan lausumassa mainitut yhteiskunnan turvallisuuden kannalta olennaiset seikat eivät jäisi ilman analyyttista tarkastelua. Hallintovaliokunta toteaa myös loppuyhteenvedossaan, että sisäisen turvallisuuden viranomaisten toimintaedellytyksiin ja suorituskykyyn on monitahoisesti vaikuttanut heikentävästi taloudellisesta tilanteesta johtunut, useiden vaalikausien aikana tapahtunut resurssien leikkaaminen. Sisäistä turvallisuutta ja sen tunnetta heikentävät perinteisten uhkien lisäksi uudet uhkatekijät muuttuneessa maailmassa. Epäkohdat ovat korjattavissa määrätietoisin toimenpitein.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) sanoi puheenvuorossaan, että ”Suomen hallitus on tunnistanut tapahtuneen muutoksen. Ensi viikolla hallituskauden puolivälitarkastelussa käydään läpi hallitusohjelman toteutumista ja sovitaan tarvittavista lisätoimista. Turvallisuus on päätetty nostaa yhdeksi painopisteeksi. Turvallisuustilanne edellyttää meiltä monia toimia. Sekä viranomaisten toimivaltuuksiin liittyviä lainsäädäntötoimia että turvallisuusviranomaisten suorituskykyä ja määrärahatasoa on tarkistettava vastaamaan muuttunutta turvallisuustilannetta. Risikko myös painotti, että ”Suomi on monella mittarilla mitattuna yksi maailman turvallisimmista maista. Meidän on pidettävä huoli siitä, että näin on myös jatkossa. Kaikilla, niin viranomaisilla kuin päättäjilläkin, on oltava yhteinen, realistinen käsitys muuttuvasta turvallisuustilanteesta. Samalla on varmistettava viranomaisten toimivaltuudet ja suorituskyky sekä muut riittävät resurssit.”

Eri viranomaisten toimintaresurssit, erityisesti poliisin, nousivat sisäisen turvallisuuden tarkastelussa myös laajalti esille. ” Resurssit ovat tässä tärkeät, kun puhutaan poliisista, Rajasta, Puolustusvoimista, pelastuslaitoksesta kuten myös Tullistakin, mutta myös kannustan toimivaltuuksien ajantasaistamiseen niin tiedustelulainsäädännön kuin päätöksentekoprosessienkin osalta.  Olen tyytyväinen siihen, että ministeri nosti jälleen esille tuon syrjäytymisen ja eriarvoistumisen. Se on erittäin tärkeää, että jokainen suomalainen kokisi tämän maan puolustamisen arvoiseksi mutta myös maaksi, joka pitää meistä jokaisesta huolta”, Timo Heinonen (kok.) totesi.

Sisäiseen turvallisuuteen liittyen täysistunnossa käytettiin yhteensä 65 puheenvuoroa.

Eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksen kannanotoksi valtioneuvoston selonteon VNS 5/2016 vp johdosta. Asian käsittely päättyi.

Lue eduskunnan pöytäkirjasta keskustelu sisäisestä turvallisuudesta 
 

Täysistunto

Julkaistu 21.4.2017 10:50
Muokattu 21.4.2017 13:07