Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Suuren valiokunnan kansalaiskuulemiset alkoivat Tampereella

Julkaistu 13.6.2018 14:40
Muokattu 25.6.2018 15:31

​Suuren valiokunnan kansalaiskuuleminen Tampereen kaupungin valtuustosalissa 13.6.2018. Kansanedustajista kuvassa Jukka Gustafsson (3. vasemmalta, sd.), Olavi Ala-Nissilä (kesk.), Pertti Hakanen (kesk.), Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ja Arto Pirttilahti (kesk.). Kuva: Tampereen kaupunki

Suuren valiokunnan kansalaiskuulemiset alkoivat Tampereella

​Eduskunnan suuri valiokunta aloitti kansalaiskuulemisten sarjansa Tampereella 13. kesäkuuta.

Kuulemisen aiheina olivat kaupunkien rooli EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisessa, globalisaatio sekä talous- ja rahaliitto EMU:n kehittäminen. Keskustelun alustivat Tampereen pormestari Lauri Lyly ja professori Sixten Korkman.

Pormestari Lyly käsitteli puheenvuorossaan kaupungistumisen trendiä ja kaupunkien panosta suurten eurooppalaisten kysymysten ratkaisemisessa.

Lylyn mukaan kaupungit toteuttavat EU:n läheisyysperiaatetta tuottaessaan ratkaisuja lähellä ihmisten arkea. Kaupungit ovat siten EU:lle työkalu ja vahva kumppani myös unionin sosiaalisen pilarin tavoitteiden toteuttamisessa, Lyly totesi.

Hän evästi suurta valiokuntaa EU-puheenjohtajakautta varten muistuttamalla, että kaupunkien menestys vaikuttaa myös Suomen menestykseen. ”Kaupunkien hyödyntämisen pitäisi olla keskeinen kansallinen tavoite”, Lyly sanoi.

Professori Korkman keskittyi alustuksessaan globalisaation kipukohtiin ja ajankohtaiseen kysymykseen EMU:n kehittämisestä, josta EU:n päämiesten on tarkoitus päättää jo kesäkuun huippukokouksessa. Saksan ja Ranskan yhteinen pyrkimys antaa aihetta optimismiin, vaikka kysymys on hankala sekä teknisesti, taloudellisesti että poliittisesti, Korkman arvioi.

Puheenvuoronsa lopuksi Korkman muistutti toisista, Suomen kannalta EMU:n kehittämistä suuremmista kysymyksistä, kuten EU:n muuttoliikepolitiikan uudistamisesta, jota päämiesten on myös tarkoitus käsitellä kesäkuussa.

Korkman toivoi, että Suomi voisi omalla EU-puheenjohtajakaudellaan vaikuttaa siten, että syyt optimismiin Euroopassa lisääntyvät, ja asetti keskustelun samalla historialliseen kontekstiin: ”Eurooppalaiset voivat paremmin kuin koskaan ja eurooppalaisten elinolosuhteet ovat paremmat kuin missään muualla”, Korkman huomautti.

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen (kok.) kiitti osallistujia antoisasta keskustelusta.
”Kaupungit liittyvät keskeisesti EU:n sosiaaliseen ulottuvuuteen. Sosiaaliset haasteet heijastuvat juuri kaupunkeihin, jos hyviä ratkaisuja ei löydetä”, Satonen sanoi. EMU:n uudistamisen käsittelyä suuri valiokunta jatkaa jo seuraavissa kokouksissaan.

Suuren valiokunnan kansalaiskuulemiset osa EU-puheenjohtajakauden tavoitteiden määrittelyä

Suuri valiokunta järjestää tänä vuonna neljä kansalaiskuulemista osana Suomen EU-puheenjohtajakauden tavoitteiden määrittelyä. Suomi toimii EU:n neuvoston puheenjohtajana vuoden 2019 toisella puoliskolla.

Seuraavat avoimet kuulemiset järjestetään Turussa (31.8.), Oulussa ja Kuopiossa. Kuulemisissa käsitellään EU:n tulevaisuuden haasteita eri näkökulmista. Jokaisessa tilaisuudessa valiokunta kuulee sekä käsiteltävän kokonaisuuden asiantuntijoita että yleisön mielipiteitä ja kommentteja.

Kuulemisten antia käytetään hyväksi, kun valiokunta laatii kantansa Suomen EU-puheenjohtajuuden tavoitteista. Puheenjohtajakauden ohjelman valmistelu on käynnistynyt sekä pääministerin johtamassa poliittisten puolueiden pyöreässä pöydässä että suuressa valiokunnassa.

Aihealueet
Suuri valiokunta; EU-asiat