Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Suuri valiokunta: Green Deal on tärkeä ja kannatettava avaus EU:n uudeksi kasvustrategiaksi

Julkaistu 20.5.2020 16.30
Muokattu 20.5.2020 16.37

Suuri valiokunta: Green Deal on tärkeä ja kannatettava avaus EU:n uudeksi kasvustrategiaksi

​​Suuri valiokunta antoi tänään lausuntonsa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (Green Deal), jota koskevan tiedonannon Euroopan komissio antoi joulukuussa 2019. Komissio kuvaa ohjelmaa EU:n taloudellisen kasvun strategiaksi, jota tarvitaan sekä maapallon että ihmisten terveyden edistämiseksi.

Suuri valiokunta katsoo, että vihreän kehityksen ohjelma on tärkeä ja kannatettava avaus EU:n uudeksi kasvustrategiaksi. Ohjelman päämäärät tukevat hyvin Suomen kansallisia tavoitteita. Sillä vastataan ilmastohaasteeseen, vahvistetaan EU:n ja Suomen kilpailukykyä ja resurssitehokkuutta sekä luodaan luonnonvarojen kestävyyden huomioivaa kasvua ja uusia työpaikkoja sovittamalla yhteen ympäristöllisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmia.

Suuri valiokunta katsoo, että vihreän kehityksen ohjelman toimeenpano sekä Euroopan ja Suomen talouden tukeminen koronapandemian aikana ja jälleenrakentaminen sen jälkeen tulee toteuttaa siten, että ohjelma tukee elvytystoimia ja elvytystoimet vastaavasti ohjelman tavoitteiden toteutumista.

Vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita ei tule nähdä elvytystä hidastavina tai haittaavina toimina, vaan vähähiilisyyteen pyrkivä yhteiskunta ja kestävä, resurssi- ja energiatehokas talous ovat myös pandemian jälkeisenä aikana yritysten, työntekijöiden ja ympäristön etu. 

Valiokunta huomioi lausunnossaan ilmastotoimien tavoitetason, päästövähennykset, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja kestävän käytön, sosiaalisen ja alueellisen oikeudenmukaisuuden kysymykset sekä tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatioiden keskeisen merkityksen siirtymässä kohti ilmastoneutraalia taloutta.

Rahoituskysymysten osalta suuri valiokunta toteaa pitävänsä valtioneuvoston tavoin komission esityksiä Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmasta ja oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista lähtökohtaisesti kannatettavina. 

Yksityisiä toimijoita tulisi kannustaa mahdollisimman laajasti mukaan ohjelman rahoitukseen. Valiokunta pitää selvänä, että EU:n talousarvio ja jäsenmaiden julkinen rahoitus eivät riitä tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien huomattavien investointitarpeiden rahoittamiseen. Julkisen puolen edistämistoimien tulee olla ensisijaisesti kestäviin investointeihin ohjaavan ennustettavan toimintaympäristön luomista ja vasta toissijaisesti rahoitusavun tarjoamista, suuri valiokunta toteaa talousvaliokunnalta saamaansa lausuntoon (TaVL 6/2020) viitaten.

Suuri valiokunta pitää EU:n rahoituksen painopisteen siirtoa yhä vahvemmin ilmastotoimiin kannatettavana toimintalinjana. Siirtymä on kuitenkin toteutettava sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisella tavalla eri alueiden ja toimialojen kesken, jotta ilmastosiirtymästä aiheutuvia negatiivisia sosioekonomisia vaikutuksia voidaan lieventää.

Suuri valiokunta pitää perusteltuna koheesiorahoituksen kohdistamista sekä oikeudenmukaisen siirtymän rahoittamiseen (JTF-tuki) että talouden rakenteen muutosta ja uusien teknologioiden käyttöönottoa tukeviin toimiin. Valiokunta arvioi, että JTF-tuki täydentää kansallisia tukitoimia ja parantaa mahdollisuuksia kompensoida ilmastotoimien vaikutuksia aluetalouteen ja työllisyyteen tietyillä sektoreilla. Keskeinen neuvottelukysymys kansallisesti on komission esitykset JTF-tuen kohdistumisesta turpeen energiakäytöstä luopumiseen ja siitä aiheutuvien alueellisten ja paikallisten työllisyys- ja talousvaikutuksien kompensoimiseen koko tuotantoketjussa. Tämä on linjassa kansallisen turpeen energiakäytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä koskevan tavoitteen kanssa.

Vihreän kehityksen ohjelmaa koskevan valtioneuvoston selvityksen (E 61/2019) lisäksi suuri valiokunta käsittelee lausunnossaan vihreän siirtymän rahoitusta (E 62/2019), vahvaa sosiaalista Eurooppaa (E 2/2020) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahoitusta (U 2/2020) koskevia valtioneuvoston selvityksiä.

Suuri valiokunta hyväksyi lausunnon äänestysten jälkeen. Lausunnon SuVL 3/2020 ja siihen liittyvät eriävät mielipiteet voi lukea sivuilta myöhemmin tänään.

Suuri valiokunta antoi perustuslakivaliokunnalle lausunnon eduskunnan tiedonsaantioikeuden turvaamisesta

Perustuslakivaliokunta on selvittänyt eduskunnan perustuslaissa turvatun tiedonsaantioikeuden toteutumista (O 35/2020). Suuri valiokunta antoi asiaa koskevan lausuntonsa perustuslakivaliokunnalle tänään. Valiokunta käsitteli asiaa eduskunnan EU-päätöksenteon näkökulmasta.

Suuren valiokunnan toiminta koostuu lähes yksinomaan perustuslain 96 ja 97 §:ssä tarkoitettujen Euroopan unionin asioiden käsittelystä. Se toimii näissä asioissa ulkoasiainvaliokunnan rinnalla toimielimenä, joka koko eduskunnan puolesta tekee päätökset Suomen suhtautumisesta niihin EU:ssa päätettäviin asioihin, jotka sisältönsä puolesta kuuluvat Suomessa eduskunnan toimivaltaan (PL 96 §).

Valiokunta huomauttaa, että ”EU:n asioiden käsittelyn kohde poikkeaa kotimaisesta säädösehdotuksesta. Hyväksyttävän, muutettavan tai hylättävän hallituksen esityksen sanamuodon sijasta suuri valiokunta ilmaisee eduskunnan tahdon koskien neuvottelutilannetta, jossa pohjana toki on komission ehdotus, mutta sen käsittelyyn vaikuttaa 26 muun jäsenvaltion sitä koskevat, erilaiset ja harvemmin tarkkaan tiedossa olevat tahdot. Toimiakseen Suomen neuvottelijoiden toimintaohjeena eduskunnan kannan on oltava samalla sekä selkeä että joustava.”

Suuren valiokunnan käsityksen mukaan EU-asioiden käsittelyssä eduskunnan tiedonsaannin aika ajoin esiintyvät haasteet harvoin, jos koskaan, liittyvät valtioneuvoston hallussa olevien tietojen tai arvioiden välittymiseen eduskunnan valiokuntien käyttöön. Ne liittyvät Suomen julkishallinnon resursseihin sekä EU:n neuvostossa toteutuvan käsittelyn nopeuteen.

”Suuren valiokunnan toiminnassa useimmin nähty, päätöksentekoprosessiin vaikuttava haaste on aika. Viime kuukaudet ovat tuoneet eduskunnan jokaisen valiokunnan nähtäväksi, miten kriisiaikoina nousee haasteeksi sovittaa yhteen rajoitetuin henkilöstöresurssein tiedonsaannin nopeus, kattavuus ja koordinaatio sekä toisaalta kriisin edellyttämä nopea päätöksenteko asioista, joilla voi olla pitkäaikaisia taloudellisia tai muita seurauksia.”

Lisäksi valiokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota mm. vaiteliaisuusmääräyksiin liittyvään käytäntöön eduskuntatyön julkisuuden ja Suomen neuvottelutavoitteiden edistämisen näkökulmista.

Suuren valiokunnan lausunnon SuVL 4/2020 voi lukea valiokunnan sivulta myöhemmin tänään.

Aihealueet
Suuri valiokunta; Valiokunnat; EU-asiat