Suuri valiokunta antoi lausunnon valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiasta

Suuri valiokunta antoi tänään lausuntonsa (SuVL 1/2018) valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiasta vuodelle 2018.

Valiokunta painotti käsittelyssään Suomen kannalta merkittäviä horisontaalisia kysymyksiä, jotka ulottuvat ajallisesti kuluvaa vuotta edemmäs. Näitä ovat mm. EU:n institutionaaliset kysymykset, monivuotinen rahoituskehys vuodesta 2021 alkaen, Brexit sekä Suomen EU-puheenjohtajuuskausi syksyllä 2019.

Niin ikään keskeiseen kysymykseen talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämisestä valiokunta ottaa kantaa myöhemmin tänä vuonna.

Suuri valiokunta hyväksyi lausunnon äänestysten jälkeen. Eriävät mielipiteet lausunnosta jättivät edustajat Tuppurainen (sd.), Mäkelä (ps.), Halmeenpää (vihr.) ja Arhinmäki (vas.). Lausunnon ja eriävät mielipiteet voi lukea suuren valiokunnan kokouspöytäkirjasta eduskunnan verkkosivuilla myöhemmin tänään.

Komissaari jokaisesta jäsenvaltiosta myös jatkossa

Suuri valiokunta tukee jäsenmaiden päämiesten linjausta siitä, ettei ns. kärkiehdokasmenettelyä virallisteta, vaan komission puheenjohtaja valitaan jatkossakin EU:n perussopimusten puitteissa niin, että jäsenmaiden vaikutusmahdollisuudet turvataan.

Valiokunta katsoo myös, että EU:n komissioon on jatkossakin valittava edustaja jokaisesta jäsenvaltiosta. Näin tuetaan jäsenvaltioiden tasa-arvoa, kansalaisten luottamusta ja kunkin jäsenvaltion eritysolosuhteiden tuntemusta.

Suomelle ehdotettua lisäpaikkaa Euroopan parlamenttiin (EP) suuri valiokunta pitää myönteisenä muutoksena.

Rahoituksen vastattava paremmin ajankohtaisiin haasteisiin

Komissio esittelee ehdotuksensa vuonna 2021 alkavalle EU:n rahoituskehyskaudelle toukokuussa.

Suuri valiokunta katsoo, että tulevan rahoituskehyksen tulee tukea nykyistä paremmin ja kestävämmin talouskasvua, työllisyyttä, osaamista, sosiaalisten erojen kaventamista ja ottaa huomioon Agenda 2030 -tavoitteet. Rahoituksen on myös vastattava paremmin ajankohtaisiin tarpeisiin, kuten muuttoliikkeeseen ja puolustusyhteistyöhön, valiokunta toteaa.

Neuvotteluissa kehyksen kokonaistasosta on painotettava tiukkaa budjettikuria ja varmistettava Suomen kohtuullinen ja oikeudenmukainen maksuosuus, mutta turvattava yhdessä asetetut sisältötavoitteet. Liikkumavara kokonaistasossa tukee valiokunnan arvion mukaan Suomen neuvotteluasemaa, kun se tavoittelee suhteellisesti korkeampaa saantoa maatalous-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa.

Koheesiopolitiikassa on riittävän perusrahoituksen lisäksi turvattava Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen erityisasema, valiokunta toteaa.

Suomen puheenjohtajuuskauden tavoitteista keskusteltava myös eduskunnan täysistunnossa

Suuri valiokunta korostaa strategista suunnittelua ja tehokasta vaikuttamista valmistautumisessa EU-puheenjohtajuuskauteen.

On myönteistä, että puheenjohtajuuskauden valmistelu on aloitettu laajapohjaisen parlamentaarisen keskustelun kautta. Tärkeää on, että Suomen puheenjohtajuuskaudesta keskustellaan myös eduskunnan täysistunnossa hyvissä ajoin ennen ratkaisevia päätöksiä, valiokunta toteaa. 

Suuri valiokunta painottaa lausunnossaan myös valmistelun avoimuutta ja kansalaisyhteiskunnan osallisuutta.

Suomen on puheenjohtajuuskauteen valmistauduttaessa ja sen aikana mahdollista huolehtia siitä, että pohjoiseurooppalainen ja pienempien maiden näkökulma tulee huomioiduksi. Arktiset asiat on tuotava tiiviimmin osaksi EU:n politiikkoja, suuri valiokunta korostaa valtioneuvoston tavoin.

 

Julkaistu 21.3.2018 0:00
Muokattu 21.3.2018 13:43