Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Suuri valiokunta päätti eduskunnan kannan neuvottelutulokseen EU:n tulevasta rahoituskehyksestä

Julkaistu 27.11.2020 16.30
Muokattu 27.11.2020 16.35

Suuri valiokunta päätti eduskunnan kannan neuvottelutulokseen EU:n tulevasta rahoituskehyksestä

Eduskunta hyväksyy neuvottelutuloksen, jonka EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti saavuttivat EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021–27 (MFF) 10. marraskuuta. Eduskunnalla ei ole asiassa huomauttamista valtioneuvoston toimintalinjaan.

Suomi on korostanut rahoituskehyskokonaisuutta koskeneissa neuvotteluissa mahdollisimman pitkälle heinäkuun Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaista ratkaisua ja katsonut, että keskeisimpiä MFF-kysymyksiä tulee käsitellä yhtenä pakettina.

Suuri valiokunta päätti asiasta äänestysten jälkeen. Äänestystulokset ja vastaehdotukset voi lukea kokouspöytäkirjasta valiokunnan sivuilta myöhemmin tänään.

Eduskunta käsitteli asiaa nyt valtioneuvoston selvityksen UJ 44/2020 (U 45/2018) pohjalta. Suuri valiokunta sai päätöksentekoa varten asiaan valtiovarainvaliokunnan kannanoton.

Asiaan liittyvät asiakirjat löytyvät valtiopäiväasian U 45/2018 käsittelytietosivulta.

Rahoituskehystä koskevat päätökset ovat osa pakettia, josta EU-johtajat sopivat Eurooppa-neuvostossa heinäkuussa. Suuri valiokunta on käsitellyt syksyn aikana mm. EU:n elpymisvälineeseen, oikeusvaltiomekanismiin ja EU:n omiin varoihin liittyviä säädösehdotuksia. Omien varojen päätöksen vahvistamisesta päättää eduskunnassa lopullisesti täysistunto.

Lisätietoa EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymisvälineen käsittelystä eduskunnassa.

Valiokunta käsitteli pankkisektorin kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestelyn aikaistettua käyttöönottoa

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) antoi suurelle valiokunnalle tänään selvityksen euroryhmän laajennetun kokoonpanon kokouksesta 30. marraskuuta. Pankkisektorin riskien vähenemistä koskevan keskustelun perusteella ministerit mahdollisesti tekevät poliittisen päätöksen pankkisektorin kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistetusta käyttöönotosta.

Kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn perustaminen on osa pankkiunionin viimeistelemistä, Euroopan vakausmekanismi EVM:n uudistamista ja osa laajempaa työtä talous- ja rahaliitto EMU:n syventämiseksi.

Suuren valiokunnan kokouksessa keskusteltiin mm. suomalaispankeille mahdollisesti tulevien vastuiden suuruutta sekä Suomen luottolaitossektorin suurta kokoa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lisäksi käsiteltiin hallituksen keinoja vaikuttaa varautumisjärjestelyn yksityiskohtiin ennen sen käyttöönottoa, EU:n puheenjohtajamaa Saksan neuvottelutavoitteita, pankkisektorin riskiarvioita ja koronaviruspandemian vaikutuksia pankkien kuntoon.

Ministeri Vanhanen totesi keskustelussa Suomen tehneen pitkäjänteisesti työtä pankkien ja veronmaksajien välisen kohtalonyhteyden katkaisemiseksi. Nyt käsittelyssä oleva esitys aikaistaisi varautumisjärjestelyn käyttöönottoa vuoden 2022 alkuun eli kaksi vuotta ennen alkuperäisen siirtymäkauden päättymistä.

Suuri valiokunta päätti äänestysten jälkeen yhtyä valtioneuvoston kantaan varautumisjärjestelyn aikaistettua käyttöönottoa koskevissa neuvotteluissa. Valtioneuvosto voi hyväksyä varautumisjärjestelyn aikaistetun käyttöönoton Suomen ehtojen täyttyessä.

Eduskunta on aiemmin edellyttänyt valtioneuvostolta riskien vähenemisarviota ennen kuin lopullinen päätös varautumisjärjestelyn aikaistetusta käyttöönotosta tehdään. Valtioneuvosto toimitti eduskunnalle 13. marraskuuta oman riskien vähenemisarvionsa sekä Euroopan komission, Euroopan keskuspankin ja yhteisen kriisinratkaisuneuvoston tekemän riskien vähenemisarvion.

Asian E 138/2020 käsittelytietoihin voi tutustua eduskunnan sivuilla.

Asiakirjat kuuluvat tietyiltä osin vaiteliaisuuden piiriin Suomen neuvottelukannan turvaamiseksi.

Aihealueet
EU-asiat; Suuri valiokunta; Valiokunnat