veteraaniedustajat_i_20150302.jpg

​Veteraanikansanedustajien muistitietoarkisto

Eduskunnan muistitietoarkiston tarkoituksena on suomalaisen demokratian historian tallentaminen toisen maailmansodan jälkeiseltä ajanjaksolta. Kansanedustajien haastatteluilla kerättävä muistitieto täydentää eduskunnan tuottamia kirjallisia lähteitä kansanvallan kehityksestä. Haastattelumenetelmällä tavoitellaan henkilökohtaisiin näkemyksiin ja kokemuksiin perustuvaa ns. hiljaista tietoa, josta ei jää jälkiä muihin lähteisiin.

Muistitietohaastattelut palvelevat tutkimusaineistoina esimerkiksi historian, yhteiskunnan ja politiikan tutkijoita. Haastatteluaineistot eivät ole julkisia, mutta niihin myönnetään tutkimuslupia vähintään pro gradu -tasoisille tutkijoille. Eduskunnan muistitietoarkisto on kansainvälisesti vertaillen ainutlaatuisen laaja, pitkäikäinen ja huolellisesti ylläpidetty aineistokokoelma.

​Mikä on muistitietohaastattelu?

Muistitietohaastattelulla tarkoitetaan haastattelijan ja haastateltavan dialogiseen vuorovaikutukseen perustuvaa puolistrukturoitua haastattelua, joka perustuu yhteiseen teemarunkoon. Talteen pyritään saamaan entisten kansanedustajien henkilökohtaisia muistikuvia, näkemyksiä ja mielipiteitä, joita on vaikea kartoittaa muilla menetelmillä. Muistitietohaastattelun tekemisen tapa poikkeaa siitä politiikan päivänjulkisuudesta, johon ammattipoliitikot ovat aktiivivuosinaan tottuneet.

​Muistitiedon keruu ja hyödyntäminen

Veteraanikansanedustajien muistitiedon keruu aloitettiin Eduskunnan kirjastossa vuonna 1988. Tammikuussa 2015 muistitietoarkistossa oli yli 365 entisen kansanedustajan haastattelua. Kokoelma on kansainvälisesti vertaillen ainutlaatuisen laaja, systemaattisesti koottu sekä huolellisesti ylläpidetty. Keskimäärin lähes kuuden tunnin pituiset elämäkerralliset haastattelut käsittelevät haastateltavien poliittista uraa ja ennen kaikkea toimintaa kansanedustajina.

Veteraanikansanedustajien haastattelijoina on vuosien varrella toiminut 18 historian ja politiikan tutkijaa. Kaksi kokeneinta haastattelijaa ovat molemmat tehneet yli sata veteraanikansanedustajahaastattelua. Veteraanikansanedustajien muistitietoarkisto täydentyy vuosittain noin kymmenellä uudella haastattelulla. 

Muistitietohaastatteluita on hyödynnetty eniten henkilö- ja puoluehistoriaa sekä eduskunnan historiaa käsittelevissä tutkimuksissa. Laaja aineisto mahdollistaa kuitenkin lukemattomia lähestymistapoja eri tieteenaloille tai monitieteisille tutkimushankkeille.

​Haastattelun teemarunko

Haastatteluissa noudatettu teemarunko pysyi muuttumattomana vuoteen 2010 saakka. Vanha teemarunko on julkaistu teoksessa Suullista historiaa : veteraanikansanedustajat haastateltavina / Kristiina Graae ja Marjatta Hietala. Helsinki, 1994. s. 106–108. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Vuonna 2010 haastattelun teemarunko päivitettiin ja siihen lisättiin muutamia asiakokonaisuuksia. Nykyisin käytössä olevan teemarungon pääkohdat ovat:

  • Taustaa: koti, opiskelu, työelämä, ryhtyminen politiikkaan, vaalikampanjat
  • Kansanedustajan työ ja arki eduskunnassa: valiokuntatyö, täysistunnot ja puhekulttuuri, eduskuntaryhmä, politiikan mediajulkisuus
  • Edustajakauden politiikka ja historialliset käänteet
  • Kansanedustaja ministerinä (entisille ministereille)
  • Euroopan parlamentti (entisille europarlamentaarikoille)
  • Suomalaisen kansanvallan toteutuminen ja vallankäytön tasot: eduskunta kansanvallan toteuttajana ja valtainstituutiona
  • Kansanedustajakauden jälkeen

​Haastateltavien valintakriteerit

  • Haastateltava on joko veteraanikansanedustaja (ei haastatteluhetkellä enää ole kansanedustaja) tai hän on istuva kansanedustaja, joka on toiminut kansanedustajana poikkeuksellisen pitkään.
  • Haastateltava on ollut pitkäaikainen kansanedustaja. Europarlamentaarikkona toimiminen rinnastetaan kansanedustajakausiin.
  • Haastateltava on hoitanut vaikutusvaltaisia tehtäviä eduskuntakaudellaan: ministeri, puolueen puheenjohtaja, eduskuntaryhmän puheenjohtaja, valiokunnan puheenjohtaja jne.
  • Haastateltavan veteraanikansanedustajan persoona tai edustama puolue herättää yleistä mielenkiintoa.

Haastateltavien valinnassa on pyritty noudattamaan tasapuolisuutta

  • Haastateltavien puoluejakauma noudattaa pääpiirteissään puolueiden voimasuhteita.
  • Alueellinen edustavuus on huomioitu (haastateltavia kaikkien vaalipiirien edustajista).
  • Molemmat sukupuolet ovat riittävästi edustettuina.