Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Painetut valtiopäiväasiakirjat

painetut_vp_i.jpg

​Painetut valtiopäiväasiakirjat

Painettujen valtiopäiväasiakirjojen sarjan rakenne on muuttunut säätyvaltiopäivistä tähän päivään tultaessa. Valtiopäiväasiakirjojen sarja on käytettävissä Eduskunnan kirjastossa suomeksi ja ruotsiksi.

​Valtiopäiväasiakirjasarjan rakenne säätyvaltiopäivillä

Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa vuoteen 1809, jolloin Suomi liitettiin suuriruhtinaskuntana Venäjään. Suomalaiset edustajat osallistuivat Ruotsin nelisäätyisille valtiopäiville. Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäiset säätyvaltiopäivät kokoontuivat Porvoossa vuonna 1809. Porvoon valtiopäivien jälkeen säädyt kutsuttiin koolle vasta vuonna 1863, mutta tämän jälkeen valtiopäivät alkoivat kokoontua säännöllisesti.

Suomen valtiopäiväasiakirjat on painettu vuoden 1809 valtiopäivistä lähtien. Jokaisilta valtiopäiviltä julkaistiin neljän säädyn pöytäkirjat ja asiakirjat. Asiakirjat koottiin niteisiin sijoittamalla samaa asiaa koskevat asiakirjat yhteen. Säädyille saapuneet keisarillisen majesteetin armolliset esitykset ja muut keskeiset vireillepanoasiakirjat, kuten Suomenmaan säätyjen/Suomen valtiosäätyjen alamaiset esitykset ja anomukset, säätyjen vastaukset ja kirjelmät, valtiopäiväpäätös sekä säätyjen täysistuntojen pöytäkirjat on julkaistu painettuina.

Valtiopäiväasiakirjat vuosien 1907–1975 valtiopäivillä

Säätyvaltiopäivistä siirryttiin yksikamariseen eduskuntaan vuoden 1906 eduskuntauudistuksen myötä ja ensimmäinen yksikamarinen eduskunta kokoontui valtiopäiville vuonna 1907. Tästä lähtien yksikamarinen eduskunta on vuosia 1915–1916 lukuun ottamatta kokoontunut valtiopäiville vuosittain.

Yksikamarisen eduskunnan alusta vuoden 1975 valtiopäiville asti painettujen valtiopäiväasiakirjojen rakenne säilyi suurin piirtein samanlaisena kuin säätyvaltiopäivillä. Pöytäkirjojen lisäksi julkaistiin Asiakirjat ja Liitteet omina osinaan. Asiakirjojen eri osat ilmoitettiin roomalaisin numeroin I–V, ja jos niteitä osaa kohti oli enemmän kuin yksi, lisäniteet ilmoitettiin arabialaisin numeroin. Asiakirjojen kokoonpanossa noudatettiin edelleen periaatetta, jonka mukaan asioiden eri käsittelyvaiheissa syntyneet asiakirjat sijoitettiin yhteen vireillepanoasiakirjan kanssa.

​Valtiopäiväasiakirjojen rakenne vuoden 1975 II valtiopäiviltä lähtien

Vuoden 1975 II valtiopäiviltä lähtien asiakirjojen ryhmittelyä ja jakoa osiin muutettiin. Muutosta perusteltiin lähinnä sillä, että yhä useamman asian käsittely siirtyi valtiopäiviltä toisille. Painettujen valtiopäiväasiakirjojen sidottujen osien ilmestyminen viivästyi kohtuuttomasti, kun yhden asian kaikkien käsittelyvaiheiden tuli olla valmiit ennen sidottamista.

Asiakirjat jaetaan kuuteen osaan, joiden tunnuksina ovat kirjaimet A–F. Osat jaetaan tarvittaessa lisäosiin, esim. A 1, A 2 jne. Pöytäkirjat ovat rakenteeltaan samanlaiset kuin aikaisemmin, mutta hakemistot muodostavat tästä lähtien erillisen Hakemisto-osan. 

Valtiopäiväasiakirjojen sarjat poikkeavat toisistaan myös ulkoasun suhteen. Yksikamarisen eduskunnan alusta valtiopäiväasiakirjojen sarja on väriltään musta. Vuoden 1975 II valtiopäiviltä lähtien pöytäkirjat ovat vihreät, asiakirjaosat ovat siniset ja hakemisto-osa on väriltään punainen.

Vuoden 1975 II valtiopäiviltä lähtien on julkaistu painettuina myös eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjojen ruotsinkielinen lyhennelmä, Protokoll i sammandrag. Protokoll i sammandrag sisältää ruotsiksi istuntojen kulun ja tehdyt päätökset. Asioiden käsittelyn ja keskustelun osalta viitataan suomenkieliseen pöytäkirjaan.

Vuoden 2007 valtiopäiviltä lähtien valtiopäiväasiakirjasarjan sisältöön tehtiin joitakin muutoksia. Uudistuksen tavoitteena oli, että valtiopäiväasiakirjasarjan sisältöjako huomioi entistä paremmin sekä asian luonteen että toimijan, joka saattaa asian vireille. Asiakirjasarjan osien sisältöjakoa tarkistettiin niin, että nyt kaikki valtioneuvoston tuottamat asiakirjat ovat osissa A ja B ja eduskunnan tuottamat asiakirjat osissa C–F. Tarkemmin eriteltynä osa A sisältää hallituksen esitykset, osa B kertomukset, osa C valiokuntien mietinnöt ja lausunnot, osa D mm. eduskunnan vastaukset ja kirjelmät, osa E aloitteet ja puhemiesneuvoston ehdotukset sekä osa F kysymykset. Muutos ei käytännössä merkitse kovin monia vaihdoksia asiakirjojen sijoittelussa eri osiin.

Hakemistot

Valtiopäiväasiakirjasarjan Hakemisto-osa on julkaistu erillisenä osana vuoden 1975 II valtiopäiviltä lähtien. Vuoden 1975 valtiopäiville saakka hakemistot julkaistiin valtiopäivien viimeisen pöytäkirjaniteen lopussa. Hakemistosta julkaistaan myös ruotsinkielistä Register-osaa. Hakemisto jakautuu asiahakemistoon ja henkilöhakemistoon. 

Asiahakemisto sisältää valtiopäiväasioiden asialuettelon ja asiasanaston. Henkilöhakemistossa on tiedot kaikista kansanedustajien ja valtioneuvoston jäsenten valtiopäivätoimista (aloitteet ja kysymykset) ja heidän täysistunnossa pitämistään puheenvuoroista. Henkilöhakemistossa on myös tieto kunkin edustajan eduskuntaryhmästä, vaalipiiristä ja jäsenyydestä valiokunnissa ja muissa eduskunnan toimielimissä.

Säätyvaltiopäivien osalta on julkaistu Suomen säätyvaltiopäivien pöytä- ja asiakirjojen sisällysluettelo, ruotsiksi Register till Finlands ståndslandtdagars protokoll och handlingar. Se kattaa vuosien 1809-1906 valtiopäivät. Eduskunnan asiakirjojen ja pöytäkirjojen suomenkieliset 10-vuotishakemistot kattavat ajan yksikamarisen eduskunnan alusta aina vuoteen 1986.