Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Valiokuntien asiantuntijakuulemiset

​Valiokuntien asiantuntijakuulemiset 

Eduskunnan valiokuntalaitos toimi pitkään alkuperältään hyvin vanhojen säädösten puitteissa. Valiokuntalaitos on ollut institutionaalisessa mielessä vakaa. Se säilyi keskeisiltä rakenteiltaan ja toiminnallisilta piirteiltään melko muuttumattomana aina säätyvaltiopäivien ajalta 1980-luvun lopulle saakka. Vasta suuri valiokuntauudistus 1990-luvulla muutti valiokuntalaitosta merkittävästi.

​Historia

Säätyvaltiopäiviltä siirtyivät yksikamarisen eduskunnan valiokunniksi lakivaliokunta, valtiovarainvaliokunta, pankkivaliokunta, talousvaliokunta ja laki- ja talousvaliokunta. Edellä mainittujen pysyvien valiokuntien lisäksi asetettiin perustuslakivaliokunta, maatalousvaliokunta ja työväenasiainvaliokunta sekä eduskuntauudistuksen yhteydessä perustettu suuri valiokunta. Vuonna 1908 asetettiin sivistysvaliokunta. 

Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 asetettiin ulkoasiainvaliokunta ja vuonna 1929 kulkulaitosvaliokunta. Vuonna 1937 valtiovarainvaliokunnan jaostorakenne vakiintuu yhdeksään jaostoon ja samalla asetettiin pysyvästi puolustusasiainvaliokunta, jonka nimi oli vuoteen 1925 saakka sotilasasiainvaliokunta. 1960-luvulla työväenasiainvaliokunnan nimi muuttuu sosiaalivaliokunnaksi ja maatalousvaliokunnan nimi puolestaan maa- ja metsätalousvaliokunnaksi. 

Vuonna 1968 toimivat toistaiseksi viimeisimmät ad hoc valiokunnat alkoholilakivaliokunta ja verolakivaliokunta. Vuonna 1973 muutettiin kulkulaitosvaliokunnan nimi liikennevaliokunnaksi ja edelleen vuonna 2003 liikenne- ja viestintävaliokunnaksi. Tulevaisuusvaliokunta on eduskunnan valiokunnista nuorin. Se perustettiin alun perin tilapäiseksi valiokunnaksi vuonna 1993. Tulevaisuusvaliokunnan asema vakinaistettiin uuden perustuslain myötä vuonna 2000.

​Tehtävät

Eduskunta päättää asioista täysistunnossa, jossa käsittelyn pohjana on kussakin asiassa erikoisvaliokunnan laatima mietintö. Erikoisvaliokuntien pääasiallisena tehtävänä on käsitellä asioita valmistelevasti valiokuntien toimialajaon mukaisesti ja laatia asioista täysistuntoa varten mietintöjä. Erikoisvaliokunnat osallistuvat myös Euroopan unionin asioiden käsittelyyn antamalla asioista lausuntoja suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle. Lisäksi erikoisvaliokunnat antavat toimialaltaan lausuntoja asioita valmistelevasti käsitteleville mietintövaliokunnille. Perustuslakivaliokunnan erityisenä tehtävä on antaa lausuntoja sen käsittelyyn tulevien asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Tarkastusvaliokunnalla ja tulevaisuusvaliokunnalla on niin ikään muista erikoisvaliokunnista poikkeavia erityistehtäviä.

Asian käsittely valiokunnassa voidaan jakaa tiedonhankinta-, keskustelu- ja ratkaisuvaiheisiin. Tiedonhankinnasta tärkeimpänä keinona voidaan pitää asiantuntijoiden kuulemista. Niinpä asian saavuttua täysistunnon lähetekeskustelun päätyttyä valiokuntaan, aloitetaan sen käsittely useimmiten asiantuntijoiden kuulemisella. Yleensä ensin kuullaan asian valtioneuvostossa esitelleen ministeriön edustajaa tai edustajia ja sen jälkeen muita asian valmisteluun osallistuneita taikka esimerkiksi yliopistollisen tai muun koulutuksensa vuoksi asiaa tuntevia henkilöitä. Samoin kuullaan esimerkiksi sellaisten virastojen, kansalaisjärjestöjen ja muiden tahojen edustajia, joita käsiteltävänä oleva asia erityisesti koskee tai jotka toimialansa takia muuten tuntevat asiaa.

Valiokunta päättää kutsuttavista asiantuntijoista ja asiantuntijakuulemisen laajuudesta. Estettä ei kuitenkaan ole sille, että valiokunnan sihteeri kutsuu asiantuntijat ainakin ensimmäiseen kuulemiseen asiassa. Asiantuntijakuulemisen laajuus vaihtelee kulloinkin käsiteltävänä olevan asian mukaan. Asian käsittelyä ei kuitenkaan saa aiheettomasti viivyttää (TJ 34 §:n 1 mom.) esimerkiksi kutsumalla asiantuntijoita asian laatuun nähden liian laajasti kuultaviksi. Ulkomailta tulevien asiantuntijoiden kutsumista harkittaessa on kiinnitettävä huomiota tästä aiheutuviin kustannuksiin.

​Asiantuntijat

Valiokuntalaitos edustaa jo sellaisenaan varsin pitkälle ulottuvan erikoistumisen tuomaa asiantuntemusta. Samalla se edustaa mitä suurimmassa määrin myös asiantuntijavaltaa. Kuitenkin valiokunnan asiantuntemuksen katveeseen jää paljon sellaista erikoistietoa, joka on päätöksenteolle ensiarvoisen tärkeää. Tämän vuoksi on ymmärrettävää, että valiokunnat haluavat käyttää hyväkseen myös ulkopuolelta saatavissa olevaa erikoisasiantuntemusta tekemiensä ratkaisujen tueksi. Suomalainen asiantuntijakuuleminen on ollut lähtökohdiltaan suhteellisen väljää. Valiokuntia kuitenkin kehotetaan noudattamaan asiantuntijakuulemisissa harkintaa. Erityisesti huomautetaan siitä, ettei ole tarkoituksenmukaista uudistaa ministeriöissä asian eri valmisteluvaiheissa suoritettua koko lausuntokierrosta enää uudelleen valiokuntavaiheessa.

Asiantuntijainstituutio on kehittynyt hitaan ja pitkän kehityksen tuloksena sellaiseksi, jollaisena se nykyisessä valtiopäivätyössä näyttäytyy. Virkamiesasiantuntijoiden käyttö pysyi 1920-luvulle asti melko satunnaisena. Ratkaiseva käänne asiantuntijakuulemisissa tapahtui Jaakko Nousiaisen mukaan vasta toisen maailmansodan jälkeen. Kun suurin osa valiokuntien mietinnöistä ei vielä sotien välisellä kaudella sisältänyt mainintoja asiantuntijakuulemisista, väheni tällaisten mietintöjen määrä sotia seuranneiden vuosikymmenien aikana olennaisesti. Valiokunnissa kuultujen asiantuntijoiden määrät ovat kasvaneet selvästi 1960-luvulta lähtien. Näin on tapahtunut siitä huolimatta, että eduskunta on tietoisesti pyrkinyt rajoittamaan asiantuntijoiden käyttöä.

Asiantuntija kutsutaan valiokunnan kokoukseen kuultavaksi tai häneltä pyydetään kirjallinen lausunto. Yleensä asiantuntijoita kuullaan valiokunnan kokouksessa suullisesti ja heidän toivotaan jättävän valiokunnan käyttöön myös kirjallisen muistion asiasta.

Valiokunnan käytettävissä ei ole oikeudellisia keinoja yksittäisen asiantuntijan velvoittamiseksi saapumaan valiokunnan kokoukseen tai antamaan kirjallista lausuntoa (ks. kuitenkin Perustuslain 731/1999 47 §:n 2 mom. sekä 90 §:n 3 mom., 96 §:n 3 mom. ja 97 §). Käytännössä valiokunnan kutsusta tai lausuntopyynnöstä kieltäytyminen on kuitenkin hyvin harvinaista.

Saman asian ollessa käsiteltävänä useammassa kuin yhdessä valiokunnassa, voivat asiaa käsittelevät valiokunnat kuulla asiantuntijoita yhteisessä kokouksessa. Siinä johtaa puhetta iältään vanhin valiokunnan puheenjohtaja, jollei muusta sovita.

​Asiantuntijalausuntojen saatavuus

Valiokuntien asiantuntijalausuntoja ei ole painetuissa valtiopäiväasiakirjoissa eikä niitä ole julkaistu eduskunnan verkkosivuille ennen valtiopäivien asiakäsittelyjärjestelmän uudistusta vuonna 2015. Asiantuntijalausunnot ovatkin olleet eduskunnan arkiston kysytyimpiä aineistoja.

Asiantuntijalausuntojen paikallistaminen ei ole aina helppoa. Se vaatii valtiopäiväasiakirjojen rakenteen tuntemista. Vuoden 2002 valtiopäiville saakka kirjallisesti jätetyt lausunnot liitettiin valiokuntien pöytäkirjojen yhteyteen. Näin arkistoituja lainvalmisteluun liittyviä asiantuntijalausuntoja etsitään valiokuntien mikrokuvattujen pöytäkirjojen yhteydestä hallituksen esityksen valiokunnassa tapahtuneen käsittelyn mukaan. Tällöin katsotaan milloin asia on lähetetty täysistunnosta valiokuntaan ja milloin valiokunnan mietintö tai lausunto on valmistunut. Siitä saadaan aikahaarukka, jonka väliltä pöytäkirjat on käytävä läpi ja katsottava, milloin asiantuntijoita on tuon asian yhteydessä kuultu ja ovatko he jättäneet kirjalliset lausuntonsa. Lausunnot löytyvät aina senpäiväisen valiokunnan pöytäkirjan liitteinä, milloin kuuleminen on tapahtunut tai milloin valiokunnalle lähetetty kirjallinen lausunto on merkitty saapuneeksi.

Tästä tsaarin ajoilta noudatetusta arkistointijärjestelmästä luovuttiin vuoden 2003 valtiopäivistä alkaen. Silloin alettiin arkistoida tiettyyn asiaan liittyvät asiakirjat asiayhteyteensä. Nyt valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden lausunnot löytyvät valiokunnan mietinnön tai lausunnon yhteydestä. Tämä uudistus on käytännössä edistänyt avoimuutta.

Valiokuntien asiakirjat valtiopäivävuodesta 2003 alkaen ovat mikrofilmitallenteiden lisäksi cd-rom-levyinä. Alussa on tiedot asiantuntijoista ja heidän jättämistään asiakirjoista. Arkiston asiakkaat voivat tulostaa asiakirjoja maksutta cd-rom-levyiltä samoin kuin mikrotallenteilta. Arkiston aineistoista ja käytöstä saa lisää tietoa Eduskunnan kirjaston verkkosivuilta.

Vuoden 2015 valtiopäivistä lähtien myös valiokuntien käyttämien asiantuntijoiden kirjalliset lausunnot julkaistaan eduskunnan verkkosivuille asian käsittelyn päätyttyä valiokunnassa. Vanhimpia lausuntoja täytyy kuitenkin edelleenkin tulla tutkimaan paikanpäälle Eduskunnan kirjastoon, kaukolainata mikrofilmitallenteita toisiin kirjastoihin tai pyytää niistä kopioita eduskunnan arkistosta. 

​Asiantuntijalistaukset

Valiokunnilla oli käytössä vuosina 1997–2015 niin sanottu Valiokunta-Fakta (käytännössä valiokuntien diaari). VK-Faktan käytön loputtua eduskunnan tietojärjestelmäuudistuksen yhteydessä vuonna 2015 VK-Faktasta otettiin Excel-tiedostoiksi kaikki asiantuntijakuulemiset/lausunnot. Hakuun on otettu mukaan ne VK-Faktan asiantuntijakuulemisen (Kuultavana) ja asiantuntijalausunnot (Antanut lausunnon) -vaiheet, joiden VK-Faktan vaiheen päivämäärä on myöhempi kuin 3.2.1997. Luetteloissa on mukana sekä henkilö- että organisaatioasiantuntijat. Taulukot on järjestetty henkilön nimen mukaan aakkosjärjestykseen, joten organisaatioasiantuntijat ilman yhteyshenkilön nimeä tulevat luettelojen loppuun.

Valiokuntien kuulemien asiantuntijoiden taustaorganisaatiot on pääsääntöisesti merkitty näkyviin mietintöihin ja lausuntoihin. Poikkeuksen tekevät vain yksityishenkilöt, joiden edustamaa tahoa ei ole pantu näkyviin. Yksityishenkilöistä suurimman ryhmän muodostavat tutkijat. Merkintätavoissa voi kuitenkin olla eroja valiokuntien kesken.

​Lähteet

Suomen eduskunta 100 vuotta. Osa 7, Valiokunnat lähikuvassa. Helsinki, 2007. Eduskunnan vahvistuva valiokuntalaitos / Voitto Helander ja Kyösti Pekonen. Varsinainen työhän tehdään valiokunnissa / Jouni Vainio. Valiokuntapersoonia viideltä vuosikymmeneltä / Tapani Kunttu. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa 

Suksi, Markku: Valtiopäivien valiokuntalaitoksista : vertaileva katsaus. Helsinki, 1990. Oikeusministeriön lainvalmisteluosaston julkaisu 1/1990. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa 

Valiokuntaopas 2015 : valiokuntien yleisohjeet. Helsinki : Eduskunta, 2015. Eduskunnan kanslian julkaisu, Eduskunta 1 / 2015. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa 

VAKE-toimikunta : raportti. 1, Valiokuntalaitos. Puhemiesneuvoston valiokuntalaitoksen kehittämistä selvittämään asettaman toimikunnan (VAKE) mietintö. Eduskunta, 1986. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa 

Teksti: Jari Suutari, kesäkuu 2015, sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta.fi